Säännöllinen liikunta ylläpitää ikääntyneiden liikkumismahdollisuuksia

Noin joka seitsemäs kotona-asuvista suomalaisista ikääntyneistä kokee tyydyttämätöntä liikunnantarvetta, joten kyse on melko yleisestä ilmiöstä. Iän myötä esimerkiksi toimintakyvyn tai terveyden heikkeneminen ja ympäristön esteet saattavat rajoittaa mahdollisuuksia liikkua. Tuoreen tutkimuksen mukaan myös vähäinen liikunta ja harvempi ulkona liikkuminen voivat lisätä riskiä tyydyttämättömän liikunnantarpeen kehittymiseen kahden vuoden seurannassa.
- Havaitsimme, että noin joka kolmannelle vain vähäisesti liikkuvalle ikääntyneelle kehittyi tyydyttämätön liikunnantarve. Sen sijaan, jos liikuntaa kertyi alkutilanteessa runsaammin, ainoastaan joka kymmenes raportoi tyydyttämätöntä liikunnantarvetta kahden vuoden seurannan aikana, tohtorikoulutettava Lotta Palmberg kertoo.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että liikkua kannattaa, vaikka toimintakyky olisi jo alkanut heikentyä. Tyydyttämättömän liikunnantarpeen riskiä lisäsi myös harvemmin ulkona liikkuminen verrattuna päivittäin ulkona liikkuviin niillä henkilöillä, joilla oli heikompi terveys.
- Kotoa ei välttämättä tarvitse poistua kovin kauas. Sekin, että lähtee ulos ja liikkuu päivittäin oman naapuruston alueella, on hyödyksi, Palmberg selventää.
Tyydyttämätön liikunnantarve tarkoittaa pahimmassa tapauksessa sitä, että ulkona ei päästä liikkumaan lainkaan, edes kauppakäynnin verran, jolloin elämä rajoittuu kotiin.
- Tutkimuksemme osoitti, että tilanteen kehittymiseen voi kuitenkin vaikuttaa, eli pysymällä liikkeessä ja käymällä ulkona päivittäin voit ylläpitää myös tulevia liikkumismahdollisuuksiasi, Palmberg kannustaa.
Kokemus tyydyttämättömästä liikunnantarpeesta ilmestyy monesti pian liikunnan ja ulkona liikkumisen vähentämisen jälkeen. Jos mahdollisuudet liikkua eivät parane, liikunnan määrä jää pysyvästi alhaiseksi ja mahdollisuudet heikkenevät entisestään.
- Mahdollisuuksia päivittäiseen ulkona liikkumiseen tulisi edistää ikääntyneillä henkilöillä terveydestä ja toimintakyvystä huolimatta. Esimerkiksi apuvälineiden tai ulkoilukaverin tuella päivittäistä ulkoilua voidaan helpottaa, Palmberg ehdottaa
Tutkimuksessa seurattiin kahden vuoden ajan 700 Jyväskylän seudulla asuvaa 75–90-vuotiasta henkilöä, jotka eivät alkutilanteessa kokeneet tyydyttämätöntä liikunnantarvetta.
Alkuperäisjulkaisu: Palmberg, L., Portegijs, E., Rantanen, T., Aartolahti, E., Viljanen, A., Hirvensalo, M., Rantakokko, M. Neighborhood mobility and unmet physical activity need in old age: a 2‐year follow‐up. Journal of Aging and Physical Activity, Ahead of Print. DOI: 10.1123/japa.2019‐0047.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tohtorikoulutettava Lotta Palmberg, lotta.m.palmberg@jyu.fi, 040 805 4823
Martta Walkertiedottaja
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkijat ovat askeleen lähempänä antineutriinon massan ymmärtämistä6.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Neutriinot ja antineutriinot ovat alkeishiukkasia, joilla on pieni mutta toistaiseksi vielä tuntematon massa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyt erittäin tarkat atomimassamittaukset paljastivat, että hopea-110-isotoopin isomeeristä tilaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää elektronin antineutriinon massan määrittämiseen. Tulos on merkittävä askel matkalla tulevaisuuden antineutriinomittauksiin.
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme