Metsänomistaja 2020 -tutkimus: Puolet metsätiloista on eläkeikäisten hallinnassa, yhtymien osuus kasvanut

3.6.2020 10:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Laaja Metsänomistaja 2020 -tutkimus kertoo, että suomalainen metsänomistajuus ei ole siirtynyt kaupunkilaisten käsiin ennakoitua tahtia. Kuolinpesien osuus metsätiloista on pienentynyt samalla kun yhtymämuotoisen omistuksen osuus on kasvanut. Puumarkkinoihin muutokset näyttävät vaikuttavan varsin vähän.

Juuri ilmestynyt tutkimus suomalaisista metsänomistajista kertoo, että metsänomistajuus on muuttunut kymmenessä vuodessa yllättävänkin vähän. Esimerkiksi metsänomistajakunnan kaupungistuminen on ollut oletettua hitaampaa. Nyt kaupungissa tai taajamassa asuu 47 prosenttia metsänomistajista, kun vuonna 2009 luku oli 45 prosenttia.

Toisaalta tilalla asuminen on selvästi vähentynyt päätoimisten maatalousyrittäjien osuuden pienentyessä.

– Asuminen tilan sijaintikunnassa, mutta tilan ulkopuolella on lisääntynyt, kun maatalouden harjoittajat ja muut haja-asutusalueilla asuvat muuttavat eläkevuosiksi lähitaajamiin parempien palveluiden piiriin. Maaseudun haja-asutusalueella asuu silti vielä yli puolet metsänomistajista, toteaa Metsänomistaja 2020 -hankkeen vetäjä Heimo Karppinen Helsingin yliopistosta.

Metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta. Puolet heistä onkin eläkeiässä.

– Tutkimuksen mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että ikääntymiskehitys tulee taittumaan lähitulevaisuudessa. Metsänomistukseen liittyvät tavoitteet näyttävät samalla kymmenessä vuodessa muuttuneen enemmän taloudellisia arvoja painottavaksi, Karppinen arvioi.

Kuolinpesien osuus tiloista pienenee

Kuolinpesämuotoista metsänomistusta on pidetty hankalana päätöksentekoon liittyvien ongelmien vuoksi. Kuolinpesien osuus metsätiloista on kuluneen kymmenen vuoden aikana vähentynyt, ja enää vain joka kymmenes tila on kuolinpesän hallinnassa.

– Tämä kehitys on toivottavaa ja on mielenkiintoista, että se tapahtuu ilman erityisiä metsäpoliittisia toimenpiteitä, sanoo Paula Horne Pellervon taloustutkimuksesta.

Kuolinpesien metsiä on siirtynyt yhtymämuotoiseen omistukseen, ja niiden osuus onkin lisääntynyt.

Puuta edelleen tarjolla yksityismetsistä

Tutkimuksen mukaan metsänomistajakunnan muutos ei näyttäisi heikentävän puun tarjontaa yksityismetsistä. Luonnonvarakeskuksen tutkija Harri Hännisen mukaan puumarkkinoilla on tapahtunut kuitenkin selkeä muutos.

– Markkinoilla on yhä harvempi joukko metsänomistajia, mutta he myyvät puuta suuremmissa kertaerissä. Tämä kasvattaa leimikoiden kokoa, mikä tehostaa puun korjuun logistiikkaa. Toisaalta puolet metsänomistajista odottaa puun hinnan nousevan vuoteen 2030 mennessä.

_______________

Tämä on laajan Metsänomistaja 2020 -tutkimuskokonaisuuden ensimmäinen tulosraportti. Tutkimushankkeessa on mukana tutkijoita Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta, Pellervon taloustutkimuksesta ja Työtehoseurasta. Edellinen suuri tutkimus metsänomistajista julkaistiin 2009.

Julkaisu:

Karppinen Heimo, Hänninen Harri, Horne Paula. 2020. Suomalainen metsänomistaja 2020. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus/Luke.

Avainsanat

Helsingin yliopisto Luonnonvarakeskus metsä metsänomistaja omistus PTT puu rakenne talous tutkimus

Yhteyshenkilöt

Heimo Karppinen, Helsingin yliopisto, heimo.karppinen@helsinki.fi, puh. 050 370 5134

Harri Hänninen, Luonnonvarakeskus, harri.hanninen@luke.fi, puh. 050 441 2124

Paula Horne, Pellervon taloustutkimus, paula.horne@ptt.fi, puh. 040 592 6820

Kuvat

Kuva 1. Metsänomistusrakenteen kehitys 1999–2019, % metsänomistajista tai tiloista.

Kuva 2. Metsänomistuksen tavoitteiden muutos 1999–2019, % metsänomistajista.
Monitavoitteisille tärkeitä ovat niin oman metsän tarjoamat taloudelliset hyödyt eli taloudellinen turvallisuus ja myyntitulot, työtilaisuudet kuin ulkoilu ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen.
Virkistyskäyttäjät painottivat selkeästi metsänomistuksen aineettomia näkökohtia, kuten luonnon- ja maisemansuojelua sekä ulkoilumahdollisuuksia.
Metsässä tekevillä korostuu metsän merkitys työtilaisuuksien ja ulkoilun kannalta, vaikkei metsä välttämättä monellekaan ole tärkein tulonlähde.
Turvaa ja tuloja korostaville tärkeitä ovat paitsi metsän tuoma taloudellinen turvallisuus ja merkitys sijoituskohteena, myös säännölliset puunmyyntitulot.
Epätietoisilla ei ole mitään erityisiä tavoitteita metsänomistukselleen. — Kuva 2. Metsänomistuksen tavoitteiden muutos 1999–2019, % metsänomistajista. Monitavoitteisille tärkeitä ovat niin oman metsän tarjoamat taloudelliset hyödyt eli taloudellinen turvallisuus ja myyntitulot, työtilaisuudet kuin ulkoilu ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Virkistyskäyttäjät painottivat selkeästi metsänomistuksen aineettomia näkökohtia, kuten luonnon- ja maisemansuojelua sekä ulkoilumahdollisuuksia. Metsässä tekevillä korostuu metsän merkitys työtilaisuuksien ja ulkoilun kannalta, vaikkei metsä välttämättä monellekaan ole tärkein tulonlähde. Turvaa ja tuloja korostaville tärkeitä ovat paitsi metsän tuoma taloudellinen turvallisuus ja merkitys sijoituskohteena, myös säännölliset puunmyyntitulot. Epätietoisilla ei ole mitään erityisiä tavoitteita metsänomistukselleen.

Kuva 3. Vähintään yhden puukaupan kolmen vuoden aikana tehneiden metsänomistajien osuuden kehitys vuosina 1996–98, 2006–08 ja 2016–18, % metsänomistajista. Jana pylvään päässä kertoo osuuden 95 prosentin luottamusvälin.

Kuva 4. Puukaupan koon kehitys puukaupan tehneillä vuosina 1996–98, 2006–08 ja 2016–18, kuutiometriä vuodessa. Jana pylvään päässä kertoo osuuden 95 prosentin luottamusvälin.

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote

Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Synnyttäjät kokevat hyvinvointimittarit tärkeinä mutta riittämättöminä13.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote

Henkisen jaksamisen kartoittamisen pitäisi synnyttäjien mielestä olla kattavampaa.

KUTSU: Ydinturvallisuus, pelko ja Ukrainan kriisi puhututtavat Tiedekulmassa 14.5.12.5.2025 12:39:32 EEST | Kutsu

Helsingin yliopisto ja Säteilyturvakeskus järjestävät asiantuntijaseminaarin ydinturvallisuudesta ja Ukrainan kriisistä Tiedekulmassa keskiviikkona 14.5. kello 17-19, Yliopistonkatu 4:ssä.

Lupaava uusi menetelmä hopean irrottamiseen elektroniikkajätteistä – munkkirasva liuottaa ja erottelee hopean romusta12.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Rasvahapot toimivat liuottimena. Prosessi vaatii lisäksi valoa ja laimennettua vetyperoksidia. Uuden menetelmän myötä voidaan turvata hopean saanti ja vähentää ympäristön kuormitusta.

Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme