Talouskasvu on tavoittanut lähes kaikki ikäryhmät ja maakunnat
Suomessa tapahtui taloudessa positiivinen käänne vuoden 2016 jälkeen lähes kaikissa maakunnissa. Talouden käänne näkyy verokertymien lisääntymisessä lähes kaikissa maakunnissa ja kaikissa ikäryhmissä vuonna 2018. Ennakkotietojen mukaan kokonaisverokertymät lisääntyivät edelleen vuonna 2019, joten positiivinen kehitys on jatkunut.
– On ilahduttavaa, että viimeisen kolmen vuoden aikana taloudessa on tapahtunut kehitystä kaikissa maakunnissa, mikä näkyy positiivisesti eri ikäryhmien ansiokehityksessä. Erityisesti maakunnat, joissa yritykset ovat panostaneet maan keskiarvoa merkittävästi enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaan, ovat vahvoilla. Suhteellinen kehitys on ollut vahvaa monissa pienemmissä, syrjäisemmissä ja heikomman lähtötason maakunnissa, kuten Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Savossa. Tämä pätee erityisesti nuorempaan ikäryhmään, minkä ansiosta näissä maakunnissa erot ikäryhmien suhteellisten kehityksien välillä eivät olleet yleensä niin suuria, toteaa professori Pekka Neittaanmäki.
Raportissa tarkastellaan vuosina 2000–2018 tapahtuneita muutoksia keskimääräisissä maksetuissa henkilöveroissa Suomen maakunnissa ja sairaanhoitopiireistä muodostuvilla erityisvastuualueilla. Muutokset esitellään 20–39-vuotiaissa ja 40–59-vuotiaissa. Valtakunnallisesti 40–59-vuotiaiden keskimääräisten maksettujen henkilöverojen kehitys on ollut selkeästi nuoremman ikäryhmän kehitystä vahvempaa, erityisesti 2010-luvulla. Nousua on kertynyt 2000-luvulla kaikkiaan noin 20 %. 20–39-vuotiaiden osalta tilanne on paras nyt sitten vuoden 2008.
Euromääräisiä muutoksia tarkastellessa nähdään, että kehitys on jakautunut laajasti eri alueille Suomessa. Tämän seurauksena erityisesti nuoremman ikäryhmän keskimääräisten maksettujen henkilöverojen väliset erot ovat pienentyneet maakunnissa.
Vastaavanlaisia havaintoja saadaan myös sairaanhoidon erityisvastuualueita tarkastellessa. Suhteellinen kehitys on ollut vahvinta Tampereen ja Kuopion yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueilla, joista varsinkin jälkimmäisen hyvän kehityksen seurauksena erot erityisvastuualueiden välillä ovat pienentyneet erityisesti nuoremman ikäryhmän osalta.
– Tulosten perusteella Suomen 2000-luvun taloudellisesta kasvua on alueellisesti edesauttanut laaja taloudellinen kehitys. Vaikka väestön ikääntyminen on paikoin nopeaa ja aiheuttaa merkittäviä haasteita, vaikuttaisi taloudellista potentiaalia löytyvän Suomesta laajalti, kertoo Kimmo Niinimäki.
– Suomen työllisyysasteen nostamisessa ja työurien pidentämisessä toimenpiteet pitäisi suunnata erityisesti työuran alkuvaiheeseen ja ikäryhmiin 20–25 ja 26–30 -vuotiaat, sanoo professori Neittaanmäki.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Neittaanmäki
UNESCO-professori
pekka.neittaanmaki@jyu.fi
puh. 040 550 7005
Kimmo Niinimäki
tutkimusavustaja
kijoniin@jyu.fi
puh. 040 571 9758
Kati Valpeviestinnän asiantuntija
Puh:0400 247 458viestinta@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkijat ovat askeleen lähempänä antineutriinon massan ymmärtämistä6.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Neutriinot ja antineutriinot ovat alkeishiukkasia, joilla on pieni mutta toistaiseksi vielä tuntematon massa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyt erittäin tarkat atomimassamittaukset paljastivat, että hopea-110-isotoopin isomeeristä tilaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää elektronin antineutriinon massan määrittämiseen. Tulos on merkittävä askel matkalla tulevaisuuden antineutriinomittauksiin.
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme