Helsingin yliopisto

Raskausajan kehitys vaikuttaa vasenkätisyyden yleisyyteen

Jaa
Kaksosissa on enemmän vasenkätisiä muun muassa pienen syntymäpainon takia.

Noin 10 prosenttia ihmisistä on vasenkätisiä. Syyt ovat suureksi osaksi edelleen hämärän peitossa.

FL Kauko Heikkilän väitöstutkimus osoittaa, että raskaudenaikainen kehitys on yhteydessä vasenkätisyyden yleisyyteen. Raskausaikana mitattujen suureiden yhteydestä vasenkätisyyteen on aiemmin raportoitu jonkin verran, mutta ei kiistattomasti.

Heikkilän tutkimuksessa kaksosten joukossa oli hieman enemmän vasenkätisiä, mikä johtuu kaksosten raskaudenaikaisista tekijöistä kuten pienemmästä syntymäpainosta ja huonommista Apgar-pisteistä. Kolmosilla pienen syntymäpainon vaikutus tuli vielä selvemmin esiin.

Vasenkätisyys näyttäisi lisääntyneen ajan kuluessa. Syynä pidetään asennemuutoksia, kuten suvaitsevaisuutta vasenkätisyyttä kohtaan.

Viime vuosisadalla vasenkätisten määrän on esitetty nousseen jopa nelinkertaiseksi ennen vakiintumistaan. Ero kaksosten ja yksösten vasenkätisyyden määrässä on puolestaan vähentynyt, ehkä terveydenhuollon parantumisen takia.

On esitetty myös, että raskausajan ultraääniseuranta ja vasenkätisyyden lisääntyminen olisivat yhteydessä toisiinsa. Väitöstutkimuksessa tällaista ei ilmennyt.

– Osa teorioista yrittää selittää vasenkätisyyden lisääntymistä raskaudenaikaisilla haitallisilla tekijöillä, mutta yleisen käsityksen mukaan valtaosa vasenkätisyydestä ei kuulu tällaisten haittavaikutusten seurauksiin. Vaikutusten mekanismeista ei olla yhtä mieltä, ja erot vasenkätisyyden yleisyydessä ovat joka tapauksessa pieniä, vain kulttuurierot ja siihen liittyvä aikatrendi ovat selkeitä. Valitettavasti ne ja myös kätisyyden mittaustavat aiheuttavat ei-toivottuja eroja vertailuaineistoihin, Kauko Heikkilä sanoo.

Filosofian lisensiaatti Kauko Heikkilä väittelee 21.8.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "In search of perinatal correlates of left-handedness". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, P673, Yliopistonkatu 3. Väitöstä voi seurata myös verkossa. Vastaväittäjänä on Professor of Developmental Psychopathology Anja Huizink, Vrije Universiteit Amsterdam, ja kustoksena on professori Tea Lallukka. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Kauko Heikkilä
Sähköposti: kauko.heikkila@helsinki.fi

************************************************

Ystävällisin terveisin

Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi, 050 478 2906

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye