Jyväskylän yliopisto sai uudet professorit fysiikan, eläinekologian, solu- ja molekyylibiologian sekä matematiikan aloille

Fysiikan professori Pekka Koskinen on nanorakenteiden osaaja ja opetuksen kehittäjä
Professori Pekka Koskisen tehtävät keskittyvät laskennalliseen nanofysiikkaan. Koskinen tutkii matalaulotteisten nanorakenteiden mekaanisia ja elektromekaanisia ominaisuuksia, ennustaa uusia nanorakenteita ja kehittää laskennallisia menetelmiä. Tutkimuskohteena olevat nanomateriaalit ovat esimerkiksi nanoputkia ja -lankoja sekä grafeenia.
Koskinen on toiminut vuodesta 2007 lähtien Suomen Akatemian tutkijatohtorina, akatemiatutkijana ja yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa. Vuodesta 2018 lähtien hän on ollut fysiikan laitoksen koulutuksesta vastaava varajohtaja. Koskinen on pitkän linjan opetuksen ja opetusmenetelmien kehittäjä. Hän on ollut kehittämässä monia palkittuja uusia oppimismalleja ja -menetelmiä. Hänet on palkittu pariin kertaan fysiikan laitoksen vuoden luennoitsijana ja hän on saanut Jyväskylän yliopiston opetuksen kehittäjä –palkinnon vuosina 2012 ja 2019.
”Professorina tavoitteeni on kehittää laitosten ja tiedekuntien välistä yhteistyötä opetuksen tutkimuksen tuomiseksi lähemmäs opettajien ja laitosten arkea. Haluan myös laajentaa Opi fysiikkaa -Youtube kanavan sisältöjä paikallisessa ja kansallisessa yhteistyössä. Tärkeäksi koen myös toisen asteen oppilaitosten yhteistyön syventämisen esimerkiksi jatkuvan oppimisen toimintamallin avulla”, sanoo Pekka Koskinen.
Tapio Mappes tutkii luonnoneläinten sopeutumista nopeasti muuttuvaan ympäristöön
Eläinekologian professori Tapio Mappes on erikoistunut evolutiivisen ekologian tutkimukseen, jossa tavoitteena on ennustaa eläinten sopeutumista ja kehitystä ohjaavia mekanismeja erilaisissa ympäristöoloissa. Hän toteuttaa tutkimusryhmien kanssa laajoja kenttäkokeita, missä testataan esimerkiksi kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen ja ympäristön saasteiden vaikutuksia luonnoneläinpopulaatioihin. Kokeita tehdään muun muassa ydintuhoalueilla Chernobylissä ja Fukushimassa.
”Ihminen muuttaa ympäristöä kiihtyvällä nopeudella. Eläinpopulaatiot on pakotettu joko kehittymään muutoksen mukana tai kuolemaan sukupuuttoon. Tutkimukseni pyrin selvittämään, mitkä ovat eläinpopulaatioiden mahdollisuudet ja rajoitteet vastata muutokseen. Tämä tieto auttaa, mikäli poliittista halua on, muuttamaan ihmisen toimintaa niin, että eliöpopulaatiot ja koko ekosysteemit pysyvät toimivina tulevaisuudessakin”, sanoo Mappes.
Professori Mappes on toiminut tutkijana muun muassa Suomen Akatemian tukeman tutkijana ja akatemiatutkijana Jyväskylän yliopistossa vuosina 1995-2008. Professorin viransijaisena hän toimi vuosina 2010-2014 ja yliopiston lehtorina vuosina 2014-2020. Mappes on toiminut useiden kansainvälisten rahoitushakujen ja säteilyekologisten organisaatioiden asiantuntijana ja vuosina 2000-2011 Suomen Akatemian kahden huippuyksikön johtoryhmissä. Hän on julkaissut 120 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, joukossa useita huippusarjoissa julkaistuja.
Varpu Marjomäki on virus-solu-vuorovaikutuksien asiantuntija
Solu- ja molekyylibiologian professorin Varpu Marjomäen tutkimusalaa on monitieteinen nanotiede. Varpu Marjomäki on erikoistunut enterovirusten infektiomekanismeihin, mutta enterovirusten lisäksi hän tutkii myös koronaviruksia, mm. COVID19-pandemiaa aiheuttavaa virusta. Viime aikoina tutkimus on suuntautunut enemmän virusten stabiiliuden tutkimukseen: mitkä seikat avaavat virusta luovuttamaan perimänsä uusien virusten tehokkaaseen tuotantoon ja mitkä seikat voivat tätä estää.
”Opetuksessa tavoitteenani on uudistaa solu- ja molekyylibiologian opetusta liittäen mukaan sekä perustutkimuksellisia uusia löydöksiä muun muassa solujen ja virusten vuorovaikutuksesta, että soveltavia aiheita antiviraalitutkimuksesta”, Marjomäki kertoo.
Varpu Marjomäki on toiminut solu- ja molekyylibiologian akatemiatutkijana 2007 lähtien ja lehtorina Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2009 lähtien. Hän on Jyväskylän yliopiston dosentti ja vieraileva tutkija Kapkaupungin yliopistossa Etelä-Afrikassa 2018 lähtien. Marjomäki on julkaissut 102 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua, joissa mukana useita huippujulkaisuja tai julkaisuja huippusarjoissa, yhden ohjelmistoalustan, kaksi patenttia ja kaksi keksintöilmoitusta. Marjomäki on johtoryhmän jäsen ja taloudenhoitaja Virustautien tutkimussäätiössä sekä varajohtaja ja sihteeri Nordic Microscopy Societyssa.
Enrico Le Donnen erityisalana on subRiemannin geometria
Matematiikan professori Enrico Le Donnen tehtävät keskittyvät geometriaan: metriseen geometriaan, ryhmien geometriaan, differentiaaligeometriaan sekä geometriseen analyysiin. Hänen erityisalanaan on subRiemannin geometria, jolla on yhteys esimerkiksi robotiikkaan. Le Donne johtaa ja kehittää erityisesti geometrian alan tutkimusta ja tutkijankoulutusta matematiikan ja tilastotieteen laitoksella.
Le Donne on työskennellyt Jyväskylän yliopiston palveluksessa vuodesta 2012 lähtien. Hän on saanut useita merkittäviä tutkimusapurahoja muun muassa Euroopan tutkimusneuvostolta sekä Suomen Akatemialta. Tällä hetkellä hän työskentelee osa-aikaisesti Jyväskylän yliopistossa ja päätoimisesti Fribourgin yliopistossa Sveitsissä.
Yhteystiedot:
Pekka Koskinen, pekka.j.koskinen@jyu.fi, puh. 040 805 4089
Tapio Mappes, tapio.mappes@jyu.fi, puh. 040 586 0978
Varpu Marjomäki, varpu.s.marjomaki@jyu.fi puh. 040 563 4422
Enrico Le Donne, enrico.e.ledonne@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.
Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 7.5.20257.5.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 7.5.2025. Juhlaluentonsa pitivät taloustieteen professori Mika Haapanen, kognitiivisen neurotieteen professori Piia Astikainen, kansainvälisen kehitystutkimuksen professori Tiina Kontinen sekä aivojen kehityksen professori Jan Kujala.
Tuoretta professoria Miriam Nokiaa kiehtoo muistin hermostollinen perusta7.5.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimittänyt Miriam Nokian psykologian professorin tehtävään. Professuurin erityisalana on käyttäytymisen muutoksen taustalla olevat, erityisesti keskus- ja autonomisen hermoston perusmekanismit.
Sivistys puhututtaa Jyväskylän Kesässä – puheohjelma on julkaistu7.5.2025 08:37:38 EEST | Tiedote
Vuonna 2025, Jyväskylän Kesän 70-vuotisjuhlavuonna, teemana on sivistys. Tämän vuoden puheohjelmassa käsitellään asiantuntijoiden siivittämänä polarisoituvaa ja polarisoitunutta sivistystä, sivistyneen keskustelun tuomaa vapautta ja vastuuta, ylikuluttamisen syitä ja seurauksia, sekä Suomen sivistyspääoman tilannetta.
Tutkijat ovat askeleen lähempänä antineutriinon massan ymmärtämistä6.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Neutriinot ja antineutriinot ovat alkeishiukkasia, joilla on pieni mutta toistaiseksi vielä tuntematon massa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyt erittäin tarkat atomimassamittaukset paljastivat, että hopea-110-isotoopin isomeeristä tilaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää elektronin antineutriinon massan määrittämiseen. Tulos on merkittävä askel matkalla tulevaisuuden antineutriinomittauksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme