Osaatko väistää hirven oikein? Eläinkolarin riski kasvaa metsästyskauden alkaessa

Hirvieläinkolarit lisääntyivät Ifin vahinkotilastojen perusteella edelleen vuonna 2019. Eläinkolarit ovat olleet kasvussa koko 2010-luvun ajan, viime vuosina erityisesti peurakannan nopean lisääntymisen vuoksi.

Hirvenmetsästyksen aloituksen myötä hirvet lähtevät tavallista enemmän liikkeelle, mikä kannattaa nyt huomioida etenkin vilkkailla pääteillä. Yksittäisistä kuukausista eniten eläimiin törmätään marraskuussa, ja yhteensä loka–joulukuun aikana sattuu lähes puolet kaikista eläinkolareista. Viikonpäivistä perjantai on vaarallisin päivä. Eniten eläinkolareja sattuu Ifin tilastojen perusteella nuorille, alle 25-vuotiaille kuskeille.

– Yli 70 prosenttia hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu hämärän ja pimeän aikaan, jolloin myös nuoret ovat usein autolla liikkeellä. Eläimen kohdatessa ajonopeus on hyvin ratkaiseva lopputuloksen kannalta, sillä mitä enemmän on nopeutta, sitä vähemmän jää aikaa reagoida, arvioi ajoneuvovakuutusten tuotepäällikkö Peter Roselius Ifistä.

Nyrkkisääntö on, että hirvi kannattaa väistää sen peräpuolelta, sillä hirven takaosa aiheuttaa painavaa etuosaa pienemmät vahingot.

– Tilanne on melko selkeä silloin, kun hirvi tulee eteen oikealta puolelta tietä. Mikäli hirvi tuleekin vasemmalta, se kannattaa edelleen mahdollisuuksien mukaan väistää peräpuolelta. Samalla pitäisi kuitenkin varoa, ettei ajaudu toisen auton kanssa nokkakolariin vastaantulijoiden kaistalla. Ajoharjoittelulla voi koettaa sisäistää oikeanlaisen väistöliikkeen, mutta nopeassa väistötilanteessa kuskin ratkaisu tapahtuu enemmän lihasmuistin kuin tietoisen harkinnan pohjalta, Roselius toteaa.

Törmäysriski on suurimmillaan, kun auringonlaskusta on kulunut tunti. Hirvet lähtevät tuolloin siirtymään yöruokailualueille ja uskaltautuvat hämärässä myös ylittämään teitä.

Eniten törmäyksiä sattuu nyt peurojen kanssa ruuhka-Suomessa

Manner-Suomen tieliikenteessä sattui Tilastokeskuksen* mukaan vuonna 2019 kaikkiaan yli 13 000 riistaonnettomuutta. Törmäystilastoja hallitsee nykyään valkohäntäpeura, jonka jälkeen tulee metsäkauris. Kolmanneksi eniten tapahtui hirvionnettomuuksia, joiden määrä on kuitenkin vähentynyt 2000-luvun alun huippuvuosista.

– Peurakolarissa henkilövahingot jäävät onneksi usein vähäisemmiksi ja auto selviää peltivahingoilla. Painava hirvi sen sijaan aiheuttaa autolle usein isoa vahinkoa. Kuitenkin monissa uudemmissa automalleissa auton kori on muotoiltu siten, että törmäystilanteessa hirvi kierähtää helpommin auton yli sen sijaan, että se tulisi tuulilasista sisään. Tämä yhdessä vahvistuneiden korirakenteiden kanssa on vaikuttanut siihen, että kuolemantapaukset hirvionnettomuuksissa ovat onneksi vähentyneet, kertoo Peter Roselius.

Juuri peura- ja kauriskannan kasvun myötä vuonna 2019 sattuneista riistaonnettomuudesta yli puolet tapahtui Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Myös Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä onnettomuuksia sattui huomattavasti enemmän kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Ifin eläinkolarin ajoneuvolle aiheuttamista vaurioista maksama korvaus on keskimäärin yli 3100 euroa. Keskimääräinen vahingosta maksettu korvaus on viime vuosina ollut kasvussa.

4 vinkkiä, joilla vähennät riskiä joutua hirvikolariin:

1. Ota varoitusmerkit hirvivaarasta vakavasti ja valitse oikea tilannenopeus erityisesti ilta- ja aamuhämärällä ja pimeässä.
2. Tarkkaile tien pientareita tavallista enemmän. Ole tarkkana etenkin niissä kohdissa, joissa hirviaita loppuu tai alkaa.
3. Jarruta heti, jos havaitset jotakin poikkeavaa. Esimerkiksi tien yli juokseva metsästyskoira tai havainto metsästäjistä tien reunassa voi olla merkki siitä, että hirvi on aivan lähellä.
4. Käytä mahdollisuuksien mukaan kaukovaloja.

Lue lisää: näin suojaudut hirvi- tai peurakolareilta

*Tilastokeskus 12.2.2020