Tutkijat selvittivät, miten harvinainen vauvojen diabetes kehittyy – löydös auttaa ymmärtämään paremmin ihmisen insuliinin tuotantoa
Diabetesta sairastaa maailmanlaajuisesti 460 miljoonaa ihmistä, ja Suomessa diabetesta sairastavia arvioidaan olevan yhteensä noin puoli miljoonaa. Nyt tutkijat ovat saaneet selville uutta tietoa vauvaiässä puhkeavasta diabeteksesta ja samalla myös insuliinin tuotannon mekanismeista. The Journal of Clinical Investigation -tiedelehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa on löydetty yhteys YIPF5-geenimuutosten ja vauvaiän diabeteksen välillä.
Tutkimusyhmä koostui kansainvälisestä joukosta, johon kuului Helsingin yliopiston lisäksi Exeterin yliopiston ja Brysselin vapaan yliopiston tutkijoita. Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että YIPF5-geeni on erittäin tärkeä neuroneille ja insuliinia tuottaville beetasoluille. Tutkijat löysivät mutaatioita YIPF5-geenissä potilailla, joilla oli todettu pian syntymän jälkeen puhjennut diabetes yhdessä neurologisten poikkeavuuksien kanssa.
Tutkimuksessa yhdistettiin kantasolututkimusta ja CRISPR-geeninmuokkausteknologiaa, joiden avulla osoitettiin, että YIPF5-geenillä on tärkeä rooli solujen insuliinin tuotannossa. Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä haiman insuliinia tuottavien solujen toiminnasta verensokerin säätelyssä.
Stressimekanismi johti insuliinia tuottavien solujen kuolemaan
Exeterin yliopiston tutkijat selvittivät tutkimusta varten lähes 190 diabetespotilaan geneettistä taustaa, jotta he saivat selville, mitkä geenit ovat tärkeitä insuliinia tuottaville soluille. Tutkimukseen osallistui henkilöitä ympäri maailmaa, ja kaikilla 190 tutkimukseen osallistuneella diabetes oli puhjennut pian syntymän jälkeen. Kuudella potilaalla oli yhteneväinen taudinkuva: diabeteksen lisäksi näillä vauvoilla oli epilepsia ja mikrokefalia eli pienipäisyys. Kaikilta kuudelta löytyi myös mutaatio YIPF5-geenissä.
Helsingin yliopiston tutkijat jatkoivat tutkimusta eteenpäin selvittämällä, miten YIPF5-geeni vaikuttaa insuliinia tuottaviin soluihin.
– Käytimme tässä kehittämäämme menetelmää, jonka avulla ihmisen kantasoluista voidaan tuottaa toimivia haimasoluja, professori Timo Otonkoski sanoo.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että jos ihmisellä on geneettinen muutos YIPF5-geenissä tai geeniä ei ole, insuliinia tuottavat solut eivät pysty tuottamaan insuliinia normaalisti. Sen sijaan solut aktivoivat stressimekanismin, joka johtaa lopulta solujen kuolemaan.
Nobel-palkitut “geenisakset” apuna tutkimuksessa
Kansainvälisen tutkimuksen tulokset voivat auttaa jatkossa ymmärtämään paremmin, miten diabeteksen eri tyypit kehittyvät. Tulokset voivat myös auttaa kehittämään uusia hoitoja yleisempiin diabetestyyppeihin, koska tutkimusryhmän kuvaama stressireaktio liittyy diabeteksen kehittymiseen yleisemminkin.
Professori Timo Otonkoski kertoo, että ratkaisevana tekijänä tutkimuksessa oli Nobel-palkitun CRISPR-geeninmuokkausteknologian hyödyntäminen.
– Geenisaksien avulla meidän oli mahdollista korjata potilaan mutaatio kantasoluissa ja siten pystyimme ymmärtämään mutaation vaikutuksia. Kun geenien muokkausta yhdistetään kantasolututkimukseen, voimme tutkia sairauksien mekanismeja potilaan soluissa huomattavasti aiempaa paremmin, Otonkoski kertoo.
Viite: E. De Franco, M. Lytrivi, H. Ibrahim, H. Montaser, M. N. Wakeling, F. Fantuzzi, K. Patel, C. Demarez, Y. Cai, M. Igoillo-Esteve, C. Cosentino, V. Lithovius, H. Vihinen, E. Jokitalo, T. W. Laver, M. B. Johnson, T. Sawatani, H. Shakeri, N. Pachera, B. Haliloglu, M. Nuri Ozbek, E. Unal, R. Yıldırım, T. Godbole, M. Yildiz, B. Aydin, A. Bilheu, I. Suzuki, S. E. Flanagan, P. Vanderhaeghen, V. Senée, C. Julier, P. Marchetti, D. L. Eizirik, S. Ellard, J. Saarimäki-Vire, T. Otonkoski, M. Cnop, A. T. Hattersley. YIPF5 mutations cause neonatal diabetes and microcephaly through endoplasmic reticulum stress. The Journal of Clinical Investigation, 2020. DOI: 10.1172/JCI141455
Lisätietoja:
Timo Otonkoski, professori, Helsingin yliopisto
Puh. 050 448 63 92
timo.otonkoski@helsinki.fi
***************************************
Ystävällisin terveisin
Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme