Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen: Kemin ja Rauman investoinneilla biotalouden edelläkävijäksi Viennin kasvua haetaan Aasiasta ja fossiilivapaista tuotteista
- Yhteinen nimittäjä näillä investoinneilla on siirtyminen fossiilitaloudesta biotalouteen. Tämä tapahtuu fossiilisia materiaaleja korvaavien tuotteidemme toimesta mutta myös omassa toiminnassamme, kun siirrymme vuoteen 2030 mennessä kokonaan fossiilipolttoainevapaaseen tuotantoon tehtaissamme, kertoo Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen.
- Sahatavarassa hiili sitoutuu pitkäkestoisesti ja sillä voi korvaamaan esimerkiksi betonia ja terästä rakentamisessa. Sellulle tulee taas uutta käyttöä esimerkiksi hygieniatuotteissa ja muovin korvaajana pakkausteollisuudessa. Kaupungistuminen, elintason nousu ja verkkokaupan kasvu tulevat lisäämään näiden tuoteryhmien kysyntää.
Nousiainen muistuttaa, että menestyvän liiketoiminnan kannalta uusien laitosten ympäristösuorituskyvyn tulee olla korkealla. – Viherpesu ei riitä, vaan toimet ratkaisevat. Euroopan lisäksi ympäristötietoisuus on vahvassa kasvussa myös Kiinassa, jossa se on noussut poliittisellekin agendalle. Menestymme tulevaisuuden markkinoilla vain, kun asiakkaamme hyväksyvät ja luottavat ympäristöjalanjälkeemme.
Suomen kestävä metsätalous mahdollistaa uudet investoinnit
Rauman sahan 200 miljoonaa euron suuruinen investointipäätös tehtiin tämän vuoden maaliskuussa ja 750 tuhatta kuutiota sahatavaraa tuottava saha käynnistyy vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Kemin biotuotetehtaan investoinnin suuruus on 1,5 miljardia euroa. Päätösvalmius tästä hankesuunnitteluvaiheessa olevasta jätti-investoinnista saavutetaan vuoden vaihteen tienoilla, kun hankkeen ympäristölupaprosessi on saatettu loppuun.
- Metsä Group on sitoutunut vahvasti Suomeen, mitä nämäkin investoinnit osoittavat. Meillä on yhtiön nimessä Metsä, mikä sekin on merkki siitä, että olemme jatkossakin suomalainen yhtiö, joka käyttää suomalaisia raaka-aineita. Kun metsissä harjoitetaan kestävää metsätaloutta, voimme teollisuudessakin toimia taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla, muistuttaa Nousiainen.
Kemin uuden tehtaan puuraaka-aineen hankinta-alue tulee vaikuttamaan koko Suomen puunhankinta-virtoihin. – Kemin hankinta-alue laajenee Perä-Pohjolasta ja Lapista Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen.
- Metsäteollisuudella on Suomessa tulevaisuudessakin vahva rooli, kun pidämme toimintaympäristön suotuisana ja kunnossa. Meillä on kestävä metsänhoito, hyvät metsätie- ja maantieverkostot sekä osaavaa työvoimaa. Ennustettavuus ja pitkäjänteisyys poliittisessa päätöksenteossa on jatkossakin tärkeää.
Investoinnit kasvattavat metsän arvoa
Strategisena tavoitteena kummassakin investoinnissa Nousiainen pitää sitä, että investoinneilla nostetaan suomalaisen metsän arvoa ja kasvatetaan tuotantoa kannattavasti. – Tasapaino tukkia jalostavan ja kuiduttavan teollisuuden välillä on metsätalouden kannalta tärkeää. Uusien investointien myötä ja käynnissä olevien uusien tuotteiden kehityshankkeiden realisoituessa me haluamme jalostamme tukin ja kuidun mahdollisimman arvokkaiksi tuotteiksi.
- Kehitämme sahateollisuutta, koska se on ollut konservatiivinen ala erityisesti teknologian näkökulmasta. Raumalle tulee maailman modernein saha, jonka tehokkuus on kolminkertainen perinteisiin sahoihin verrattuna. Investointi merkitsee isoa kehitysloikkaa koko toimialalle, kun automaatio tuo laatua, tehokkuutta ja turvallisuutta tuotantoon.
Nousiainen muistuttaa, että globaali sahatavarakysynnän kasvu tulee olemaan kahdeksasta kymmeneen miljoonaan kuutiota vuodessa. – Kun me tuotamme Raumalla 750 tuhatta kuutiota, niin ei markkinoille meno jää ainakaan kysynnän puutteesta kiinni. Kysyntää perinteisille tuotteille tulee olemaan jatkossakin, kun olemme kilpailukykyisiä.
Markkinoiden kasvu Aasiassa
Kemin biotuotetehtaan tavoitteena on muuttaa vanha tuotanto sellaiselle alustalle, jossa valmistetaan aiempaa enemmän sellua sekä uusia puupohjaisia biotalouden tuotteita ja parantaa tuotannon ympäristötehokkuutta. – On hyvä muistaa, että vaikka paino- ja kirjoituspapereiden kysyntä tulee rakenteellisesti tulevaisuudessa vähenemään, muille perinteisille tuotteille riittää kasvavaa kysyntää. Asiakkuuksien kannalta katsottuna metsäteollisuuden tuotteiden viennin kasvun painopiste on siirtynyt Aasiaan niin sahatavarassa kuin sellussakin.
- Lopputuotteissa erityisesti hygienia- ja pakkaustuotteiden kysyntä kasvaa vahvasti. Tämä näkyy erityisesti Aasiassa, missä kaupungistuminen ja elintason nousu on nopeaa. Pandemian aikana on nähty, miten esimerkiksi lääke- ja ruokapakkaamisen kasvuun liittyy myös pakkausten turvallisuus.
Mielenkiintoisin uusi tuote on Nousiaisen mukaan tekstiilikuitu, jota Metsä Groupissa parhaillaan kehitetään. - Kokonaisuudessaan tekstiilikuitujen kulutuksesta puolet eli 50 miljoonaa tonnia on öljypohjaista synteettistä kuitua. Lisäksi puuvillan käytön kasvu ei voi oikein jatkua. Tulevaisuudessa voimme käyttää yhä enemmän puupohjaisia kuituja tekstiileissä korvaamaan synteettistä kuitua ja puuvillaa.
Verkkokaupan kasvu tulee Nousiaisen mukaan jatkumaan. – Tämä ei liity pelkästään pandemiaan, vaan sen kasvu on ollut nähtävissä jo sitä ennen. Kuluttajat tulevat ostamaan yhä enemmän tavaraa verkkokaupasta, mikä lisää pakkaamisen tarvetta.
- On hyvä muistaa, että pitkäkuituisella havusellulla on vahva kilpailuasema, koska sen tuotanto globaalisti on lyhytkuituselluun verrattuna vähäistä. Sen ominaisuuksia esimerkiksi laadukkaiden pakkaustuotteiden valmistuksessa on vaikea korvata millään muulla.
Sahateollisuus nousee automaation myötä uudelle tasolle
- Rauman sahalaitoksen rakentamisessa käytämme puuta niin paljon kuin teollisuusrakentamisessa voi käyttää. Kattopalkit esimerkiksi tulevat olemaan liimapuupalkkeja ja kokeilemme muun muassa hybridielementtirakennetta, jossa on betoni ulkopuolella ja puurakenne sisäpuolella. Kun Skanska on rakennusurakoitsijana lähtenyt tähän mukaan, puurakentaminen etenee, kun rakennusyritykset alkavat käyttää näitä ratkaisuja muussakin rakentamisessa.
Nousiaisen mukaan tavoitteena ei ole viedä Rauman sahan jalostusketjua eteenpäin, vaan keskitymme tehokkaaseen laadukkaan sahatavaran tuotantoon. – Meidän strategiaamme kuuluu, että haemme hyviä kumppanuuksia puurakentamisen komponenttituotantoon, mihin me toimitamme raaka-aineen.
- Me tuomme Rauman sahan rakentamisen myötä koko sahateollisuuden uudelle tasolle. Koko ketju kuljetuksista sahaukseen ja lastaukseen automatisoidaan.
Sahateollisuuden modernisointi ja automaation kasvattaminen merkitsevät Nousiaisen mukaan profiilin nostoa alan työpaikoille. – Rukkashommien sijaan uuden aikakauden sahan työt ovat prosessin ohjausta valvomossa, mikä merkitsee uudenlaisten osaamisalueiden hallintaa automaation hallinnasta kunnossapitoon.
- Metsäteollisuuden modernisaatio on ainoa tie turvata työvoiman saanti alalle. Saimme 600 hakemusta sahan ensimmäiseen koulutusohjelmaan, jossa on tarjolla 30 paikkaa. Tämä osoittaa, että sahateollisuuden uudentyyppiset työpaikat koetaan kiinnostavina.
Metsäteollisuudella on hyvä tarina
Nousiainen uskoo, että metsäteollisuuden uudet ympäristön kannalta kestävät investoinnit ja tuotteet lisäävät ymmärrystä suomalaista kestävää metsätaloutta kohtaan. – Meillä on hyvä tarina kerrottavana. On hyvä nähdä kokonaisuus. Me voimme yhtä aikaa lisätä metsien kasvua ja turvata niiden monimuotoisuutta, sekä vaikuttaa myönteisesti ilmastomuutokseen tuottamalla hiiltä sitovia ja muovia korvaavia tuotteita.
- Olemme metsävarojen hoidossa maailmanluokan edelläkävijöitä. Tulevaisuudessakin metsävarallisuutta voidaan hoitaa kestävästi ja samanaikaisesti lisätä metsän käyttöä sekä hiilen sidontaa. Kun teemme isoja investointeja jopa 40 vuodeksi eteenpäin, haluamme tietysti ottaa vastuuta metsävarallisuuden kestävästä hoidosta ja käytöstä, koska vain sillä turvataan raaka-aineen kestävä saanti.
Markku Laukkanen
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli
Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli
Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää
Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli27.5.2025 12:17:40 EEST | Artikkeli
Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä. –Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa. Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahvilo
Puheenjohtaja Jyri Seppälä: Ilmastopaneeli ei vaadi hakkuiden rajoittamista22.5.2025 09:40:23 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälän mukaan Suomi ei pääse ilmastolakiin kirjattuun hiilineutraalisuustavoitteeseen vuonna 2035, mikäli hakkuut jatkuvat nykyisellä tasolla. – Ilmastopaneeli ei vaadi hakkuiden rajoittamista, vaan kertoo tieteeseen perustuvan tilannekuvan. Poliittisessa päätöksenteossa ratkaistaan, miten siihen suhtaudutaan. Ilmastopaneeli ei päätä mitään, eikä ole ajamassa metsätaloutta alas. –Ilmastopaneeli ei ole arvioinut mahdollisten hakkuiden vähentämisen talous- tai työpaikkaseuraamuksia. Kokonaisarviointi vaatisi myös ilmastotavoitteiden tekemättömyyden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien menettämisen vaikutusriskien arviointia. Seppälän mukaan EU-ilmastopolitiikan lähtökohtana on nettopäästövähennys, mikä syntyy fossiilisten päästöjen ja maankäyttösektorin lopputuloksena. – Meidän pitää pystyä vähentämään ilmastoon meneviä fossiili- kuin bioperäisiäkin hiilidioksidipäästöjä ja vahvistaa hiilinieluja siten, että nettopäästöt ilmakehään vähenevät koko
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme