Kahdeksan kuvaa puusta -videosarja Kuhmon Tuupalan puukoulun rakentamisesta: Puurakentamisen aluetalous- ja työllisyysvaikutukset merkittäviä
Moneen kertaan palkitun koulun arkkitehtuuri ja materiaaliratkaisut ovat herättäneet paljon kiinnostusta sekä Suomessa että ulkomailla. Helmikuussa 2018 käyttöön otettu koulu on ensimmäinen kokonaan CLT-massiivipuulevyistä (Cross Laminated Timber) rakennettu koulu Suomessa. Rakennuksessa sijaitsee 60 esikoululaisen päiväkoti ja yhtenäiskoulun vuosiluokilla 1-6 on 350 oppilasta. Koulu on kesäisin Kuhmo Kamarimusiikkitapahtuman konsertti- harjoitustilakäytössä.
Julkisen puurakentamisen esimerkki
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä näkee puukoulun erinomaisena esimerkkinä julkisen puurakentamisen monista mahdollisuuksista ja merkityksistä. – Yksi tärkeimmistä on hankkeen toteuttamisen vaikutukset aluetaloudelle. Koulu on rakennettu kuhmolaisesta kestävän metsänhoidon periaattein kasvatetusta puusta, minkä kuljetukset, jalostus rakentamisen tuoteosiksi ja rakentaminen ovat työllistäneet paikallisia yrityksiä ja ihmisiä. On laskettu että 11,6 miljoonaa euroa maksanut hanke toi alueelle 30 miljoonan euron vaikutuksen aluetalouteen, kertoo Määttä.
- Koulua on kutsuttukin ihmekouluksi erityisesti sen merkittävien talousvaikutusten ansiosta. Kuhmossa korostetaan omien voimavarojen käyttämisen tärkeyttä. Hanke koetaan kuhmolaisten omana hankkeena, joka saa jatkoa seuraavan julkisen sote-rakennuksen toteuttamisena myös puusta. Kuhmossa toimii puurakentamisen monipuoliseen edistämiseen tarkoitettu Woodpolis-hanke, minkä puitteissa kaupunkiin on syntynyt useita puunjalostukseen erikoistuneita yrityksiä. Kuhmo haluaa olla metsäbiotalouden edelläkävijä, muistuttaa Määttä.
Projektipäällikkö Markku Pääkkösen mukaan uusi koulu korvasi vanhan sisäilmaongelmaisen koulurakennuksen. - Uuden koulun ilmapiiriä, sisäilmaa ja akustiikkaa voi pitää erinomaisena, opettajien ja oppilaiden vanhassa koulussa koetut sisäilmasta johtuneet oireilut ovat loppunut kokonaan. Koulussa tehdään Oulun yliopiston toimesta Metsäsäätiön rahoittamaa sisäilmatutkimusta, minkä tuloksilla on merkitystä laajemminkin puurakentamiseen, uskoo Pääkkönen.
- Koulurakennuksen arkkitehti- ja rakennesuunnittelu oli tekijöilleen haastavaa, koska kyseessä oli kooltaan (5500 m² ) iso rakennushanke ja Suomessa ensimmäinen CLT-massiivipuuta käyttävä koulurakennus, kertoo arkkitehti Antti Karsikas. Hanke osoitti, että ison mittakaavan puurakentamisen suunnitteluosaaminen on puurakentamisen kasvun elinehto.
CLT-massiivipuulevyt rakennukseen toimittaneen CrossLam Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Juha Virta muistaa, että puukoulun rakentamiseen liittyi paljon vastustusta ja ennakkoluuloja, joista suurimmat liittyivät sen paloturvallisuuteen. Koulun rakentaminen toteutettiin toiminnallisen paloteknisen suunnittelun pohjalta. Rakennuksen toteuttaminen kaksikerroksisena ja paksun massiivipuun pitkäkestoinen hiiltymisominaisuus mahdollistivat puupintojen jättämisen esiin.
- Päätös puukoulun rakentamisesta oli Kuhmon päättäjille vaikea, koska kyseessä oli pioneerihanke, ensimmäinen massiivipuulevystä rakennettava koulu. Kuhmo on profiloitunut Woodpolis-hankkeen kautta puurakentamisen edistäjäksi, kaupungissa on puutuotealan teollisuutta ja hankkeen kannalta oli ratkaisevaa CLT massiivipuulevyjä valmistavan tehtaan toiminnan aloittaminen Kuhmossa. Päättäjät halusivat käyttää kainuulaista puuta, työllistää paikallisia yrittäjiä ja rakentajia ja onnistuivat siinä. Kuhmon päättäjät tekivät rohkean päätöksen ja hienon koulun, josta haetaan esimerkkiä muuallekin, uskoo pitkään Woodpolis - hankkeen vetäjänä toiminut Tuulikki Huusko.
Tuupalan koulu on edelläkävijä
Tekijät pitävät Tuupalan koulua erityisen ajankohtaisena puurakennuksena sisäilma- ja ilmastokeskustelun valossa. Rakennus täyttää rakentamisen hiilijalanjälkilaskennan kriteerit. Puuosat valmistettiin lähellä, kuljetusmatkat olivat lyhyet, minkä lisäksi puu on uusiutuvaa ja hiiltä sitovaa materiaalia. Kun koulussa on käytetty noin 2500 kuutiometriä puuta eri muodoissa, sen hiilijalanjälki on 209 700 kg hiilidioksidia ja hiilikädenjälki -1 743 750 kg. Koulu sitoo hiiltä sen verran minkä yksi auto päästää kiertäessään 300 kertaa maapallon ympäri tai lähes 300 omakotitaloa tuottaa vuodessa päästöjä. Puurakentaminen on ympäristöystävällistä ja hankkeen onnistuminen osoittaa, että teollisen puurakentamisen teknologia ja toimintatavat alkavat olla valmiita.
- Erityistä on myös se, että koulun rakentaminen toteutettiin täysin kuivana ketjuna siten, että valmiit puuelementit siirrettiin suojattuina huputettuun rakennukseen, jossa ne asennettiin paikoilleen. Teltan suojassa rakentaminen on uudistanut rakentamisen käytäntöjä merkittävästi ja se tulisi ottaa käyttöön kaikessa rakentamisessa materiaalista riippumatta, sanoo hankkeen projektipäällikkönä toiminut Pääkkönen.
Videosarjan julkistus
”Kahdeksan kuvaa puusta” on monipuolinen esimerkkitarina julkisesta puurakentamisesta ja sen arvoketjusta. Se kattaa kaikkien eri toimijoiden näkökulmat puurakentamisen mahdollisuuksiin ja toteuttamiseen. Videosarjaa varten on haastateltu noin 20 hankkeen toteuttamiseen vaikuttanutta henkilöä. Videosarja toimii myös julkisen puurakentamisen tietopakettina ja esimerkkinä puurakentamisen mahdollisuuksista.
Metsämiesten säätiön rahoittaman videosarjan ovat toteuttaneet toimittaja Markku Laukkanen ja arkkitehti Mikko Viljakainen.
Videosarja tulee levitykseen Puuinfon verkkojakelun kautta osoitteessa www.puuinfo.fi/. Ensimmäinen osa julkaistaan 11.tammikuuta 2021 ja sen jälkeen uusi osa kerran viikossa.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli
Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää
Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli27.5.2025 12:17:40 EEST | Artikkeli
Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä. –Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa. Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahvilo
Puheenjohtaja Jyri Seppälä: Ilmastopaneeli ei vaadi hakkuiden rajoittamista22.5.2025 09:40:23 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälän mukaan Suomi ei pääse ilmastolakiin kirjattuun hiilineutraalisuustavoitteeseen vuonna 2035, mikäli hakkuut jatkuvat nykyisellä tasolla. – Ilmastopaneeli ei vaadi hakkuiden rajoittamista, vaan kertoo tieteeseen perustuvan tilannekuvan. Poliittisessa päätöksenteossa ratkaistaan, miten siihen suhtaudutaan. Ilmastopaneeli ei päätä mitään, eikä ole ajamassa metsätaloutta alas. –Ilmastopaneeli ei ole arvioinut mahdollisten hakkuiden vähentämisen talous- tai työpaikkaseuraamuksia. Kokonaisarviointi vaatisi myös ilmastotavoitteiden tekemättömyyden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien menettämisen vaikutusriskien arviointia. Seppälän mukaan EU-ilmastopolitiikan lähtökohtana on nettopäästövähennys, mikä syntyy fossiilisten päästöjen ja maankäyttösektorin lopputuloksena. – Meidän pitää pystyä vähentämään ilmastoon meneviä fossiili- kuin bioperäisiäkin hiilidioksidipäästöjä ja vahvistaa hiilinieluja siten, että nettopäästöt ilmakehään vähenevät koko
Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme