Kelirikkokausi on alkamassa (Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala)

Kevään kelirikkoennuste on laadittu syksyn ja talven sääolosuhteiden perusteella. Syksyn ja alkutalven runsaiden vesisateiden jäljiltä teiden rungot jäivät märiksi. Niinpä keskitalven pakkaset ovat aiheuttaneet jäälinssejä myös syvemmälle pohjamaan rajapintaan, ja todennäköisesti teiden pintakerrokset eivät ehdi kuivua ennen kuin pohjamaa alkaa sulaa. Siksi sorateillä kannattaa varautua tavanomaista vaikeampaan kelirikkoon sekä eneneviin painorajoituksiin.

Kevään säällä on aina suuri merkitys kelirikon esiintymiselle. Mikäli säät ovat roudan sulamisaikana pilviset ja sateiset, routa sulaa nopeasti ja varsinkin tien pintakerrokset voivat liejuuntua pahastikin. Tästä syystä sorateillä esiintyy alkuvaiheessa paikoin pintakelirikkoa ennen varsinaisen runkokelirikon syntymistä. Tierungot eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin. Tuulinen, kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset puolestaan pitävät kelirikkoa kurissa.

Painorajoituksia on yleensä eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa

Valtion ylläpitämiä sorateitä Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala) on yhteensä noin 7 350 km ja Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella yhteensä noin 2 430 km.

– Alueen maaperä ja maasto-olosuhteet ovat monin paikoin kelirikon syntymiselle otollisia ja sorateitä on myös paljon. Alueen tiestöllä kelirikkoa on yleensä esiintynyt eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, sanoo kunnossapitoyksikön päällikkö Vesa Partanen.

Viime keväänä kelirikko jäi keskimääräiseksi ja jakautui tasaisemmin maakuntien välillä. Alueen tiestölle jouduttiin asettamaan painorajoituksia yhteensä noin 470 km. Painorajoitettuja teitä oli Keski-Suomen alueella noin 100 km, Etelä-Savossa noin 110 km, Pohjois-Savossa noin 160 km ja Pohjois-Karjalassa noin 100 km.

Liikenteen rajoittaminen kelirikkoisilla teillä

Kelirikkoisten teiden liikenteen rajoittamisen tarkoituksena on estää teiden vaurioituminen raskaan liikenteen vaikutuksesta ja turvata elintärkeiksi katsottavat kuljetukset ainakin minimitasolla. Tiet tulisi saada pidettyä sellaisessa kunnossa, että jokaiseen talouteen voidaan kulkea vähintään henkilöautolla.

– Jos kelirikkotilanne kehittyy sellaiseksi, että tien vaurioituminen on odotettavissa, liikennettä ryhdytään rajoittamaan asettamalla tielle suurinta sallittua ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän painoa osoittavat merkit. Yleisimmin käytetty painorajoitus on 12 tonnia, kertoo kunnossapitovastaava Marja Bäck.

Asetetut painorajoitukset eivät koske elintärkeitä kuljetuksia. Kelirikosta ja elintärkeiksi luokitelluista kuljetuksista lisätietoa: Teiden kelirikko ja painorajoitukset (vayla.fi)

Miten painorajoituksista päätetään?

ELY-keskus tekee päätökset ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet ja maanteiden hoidosta vastaavan urakoitsijan esitykset. Myös muille kuin kelirikon uhanalaisille teille voidaan tarvittaessa asentaa painorajoitus, esim. maa-aines- ja puutavarakuljetusten tai poikkeuksellisen vaikean kevään sään vuoksi. Rajoituksista voidaan myös luopua kokonaan, jos kevään sää on suotuisa, ts. vähäsateinen, tuulinen ja aurinkoinen.

Painorajoitukset pyritään asettamaan mahdollisimman lyhyeksi aikaa. Rajoitukset poistetaan, kun roudan sulaminen on edennyt tarpeeksi syvälle ja tie on saavuttanut riittävän kantavuuden.

– ELY-keskus toivoo, että kelirikolle alttiilla maantiellä tiedossa olevia raskaita kuljetuksia ajoitettaisiin ennen varsinaisen kelirikon alkamista ja hyödynnettäisiin yöpakkasia. Usein tämä tarkoittaa aikaista aamua, jolloin teiden kantavuus on suurimmillaan, toteaa Partanen.

Painorajoitusten tilanne (vayla.fi)

Väyläviraston kelirikkotiedote 19.3.2021

Painorajoituksista saa lisäksi tietoa Tienkäyttäjän linjalta p. 0200 2100 ja ELY-keskuksen aluevastaavilta: Liikenteen asiakaspalvelu, p. 0295 020 600 (pvm/mpm).