Yliopisto-opiskelijoiden vaikeudet oppimisen säätelyssä ovat yhteydessä uupumuksen kokemuksiin

Milla Räisäsen väitös on yhteiskunnallisesti ajankohtainen, sillä opiskelijoiden uupumus on lisääntynyt viime vuosina. Aiheen ajankohtaisuutta lisää tämänhetkinen tilanne, jossa yliopisto-opiskelu on muuttunut etäopiskeluksi koronaviruksen vuoksi. Etäopiskelu vaatii opiskelijoilta oppimisen säätelytaitoja ja opiskelu voi olla haastavaa opiskelijoille, joilla on vaikeuksia oppimisen säätelytaidoissa. Viime aikoina on käyty keskustelua myös siitä, miten vallitseva tilanne vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvointiin ja kokemuksiin opiskelu-uupumuksesta.
Oppimisen säätely on tärkeää yliopisto-opintojen aikana sekä myöhemmin työelämässä asiantuntijan työssä. Oppimisen säätelyyn kuuluu sekä oppimisen itse- että yhteissäätelyä.
– Oppimisen itsesäätelyllä tarkoitetaan kykyä ottaa vastuu omasta oppimisestaan sekä suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa opiskelua ja oppimista, Räisänen toteaa. – Oppimisen yhteissäätely tarkoittaa puolestaan kykyä säädellä oppimista muiden kanssa.
Oppimisen itse- ja yhteissäätely ovat yhteydessä kokemuksiin opiskelu-uupumuksesta
Milla Räisäsen väitöstutkimus tuo uutta tietoa opiskelijoiden oppimisen itse- ja yhteissäätelyn sekä opiskelu-uupumuksen välisestä yhteydestä yliopisto-opintojen aikana. Väitöstutkimus osoittaa yksilöllisiä eroja yliopisto-opiskelijoiden oppimisen itse- ja yhteissäätelyssä tunnistamalla erilaisia opiskelijaprofiileja.
Väitöstutkimus osoittaa, että yliopisto-opiskelijoiden oppimisen säätelytaidoissa on suuria eroja opintojen alkuvaiheessa.
– Opiskelijat, joilla oli hyvät itsesäätelytaidot, kokivat vähemmän opiskeluun liittyvää uupumusta kuin opiskelijat, joilla oli ongelmia oppimisen säätelyssä, Räisänen kertoo.
Pitkittäistutkimus, jossa tutkittiin biotieteiden, hammaslääketieteen, lääketieteen ja matematiikan opiskelijoiden kokemuksia ensimmäisestä opiskeluvuodesta neljänteen opiskeluvuoteen, osoittaa, että monella yliopisto-opiskelijalla on vaikeuksia oppimisen säätelyssä opintojen alkuvaiheessa mutta myös opintojen aikana.
– Oppimisen säätelytaidot olivat yhteydessä koettuun opiskelu-uupumukseen.
Opiskelijat, joiden uupumus väheni opintojen aikana, kokivat pystyneensä kehittämään itsesäätelytaitoja muiden opiskelijoiden tuen avulla. Opiskelijat, joiden uupumus pysyi vähäisenä, kuvasivat hyviä itsesäätelytaitoja. He eivät kokeneet tarvitsevansa muiden opiskelijoiden tukea oppimisen säätelyssä. Opiskelijat, joiden uupumus pysyi suhteellisen korkeana, korkeana tai lisääntyi opintojen aikana, kokivat enemmän ongelmia oppimisen itsesäätelyssä. Suurin osa heistä koki tarvitsevansa muiden opiskelijoiden tukea opiskelussa oppimisen säätelyn ongelmien vuoksi. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan hyödyntäneet muiden opiskelijoiden tukea oppimisen säätelyssä itsesäätelyn ongelmista huolimatta.
Räisäsen väitöstutkimuksen mukaan oppimisen säätelytaidoilla on tärkeä merkitys opintojen alkuvaiheessa mutta myös opintojen aikana opiskelu-uupumuksen estämiseksi. Yliopisto-opiskelijoiden oppimisen säätelytaitoja olisi Räisäsen mukaan kehitettävä opintojen alusta asti.
– Olisi myös tärkeää, että opiskelijoilla olisi mahdollisuus opiskella yhdessä, jolloin oppimisen yhteissäätely olisi mahdollista.
Kasvatustieteen maisteri Milla Räisänen väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 23.4. klo 12 aiheesta "The interaction between self- and co-regulation of learning and study-related exhaustion during university studies"
Väitöstä voi seurata tapahtumakalenterista löytyvän Zoom-linkin kautta
Väittelijän yhteystiedot
Milla Räisänen, 044 0676026, milla.raisanen@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedeviestinnän asiantuntija
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Synnyttäjät kokevat hyvinvointimittarit tärkeinä mutta riittämättöminä13.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Henkisen jaksamisen kartoittamisen pitäisi synnyttäjien mielestä olla kattavampaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme