EMBARGO 11.5.2021 klo 6.00 Matala koulutustaso on selkein yhteinen tekijä maksuhäiriömerkintöjen takana
11.5.2021 06:00:00 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote
Aalto-yliopiston tutkijat pureutuivat tuoreessa tutkimuksessaan suomalaisten maksuhäiriömerkintöihin vuosina 2015–2020 ja selvittivät niiden taustoja yhdistämällä ensimmäistä kertaa Suomen Asiakastieto Oy:n maksuhäiriörekisterin tiedot Tilastokeskuksen rekisteriaineistoon. Näin tutkimus antaa uutta pohjaa maksuhäiriöihin liittyvään tietopohjaiseen päätöksentekoon.
Tutkimuksen mukaan maksuhäiriöt ovat lisääntyneet, ja täysi-ikäisistä suomalaisista niitä on jo 8,3 prosentilla. Keskimääräistä useammin merkintöjä on pelkän peruskoulun käyneillä, alaikäisten lasten vanhemmilla sekä myös äskettäin avioliitosta eronneilla. Myös muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla, työttömillä ja valtion korkotuella rakennetuissa vuokra-asunnoissa asuvilla maksuhäiriömerkintöjä on keskiarvoa enemmän
Tutkijoiden mukaan selkein maksuhäiriöihin liittyvä yhteinen nimittäjä on matala koulutustaso.
”Enemmän kuin joka toisella niistä, joiden opinnot ovat jääneet pelkkään peruskouluun ja joiden päättötodistuksen keskiarvo on alle 6,5, on maksuhäiriömerkintöjä. Yli yhdeksän keskiarvollakin maksuhäiriömerkinnän todennäköisyys on pelkän peruskoulun käyneillä 27 prosenttia eli suurempi kuin minkään korkeamman koulutustason omaavilla. Tulos on sama sekä naisilla että miehillä”, kertoo professori Elias Rantapuska.
Rahoituksen laitoksen tutkijoista koostuvan työryhmän mukaan tulos osoittaa, että taloudellisen lukutaidon opettaminen olisi mitä ilmeisimmin vaikuttavinta juuri peruskoulussa.
”Talouden lukutaitojen opettaminen varsinkin niille nuorille, joita koulunkäynti ei kauheasti innosta, on varmasti haaste. Kuitenkin velan määrän sovittaminen omaan elämäntilanteeseen, jos mikä, on tärkeä kansalaistaito”, Rantapuska sanoo.
Maksuhäiriöt ovat selvästi yleisempiä myös talouksissa, joissa asuu yksi tai useampi alle 18-vuotias lapsi ja joissa vanhempi on alle 30-vuotias.
”Aiempi käsitys, jonka mukaan maksuhäiriömerkinnät olisivat lapsettomilla henkilöillä lapsiperheitä yleisempiä, ei saa tukea aineistostamme. Toisaalta on hyvä huomata, että tämä on kuvaileva tutkimus, joka ei anna tietoa syy-seuraussuhteista. Emme siis voi näiden tulosten perusteella vetää sitä johtopäätöstä, että lasten syntymä aiheuttaisi perheessä maksuhäiriöitä”, Rantapuska toteaa.
Maksuhäiriöt kasaantuvat nuorille ja osamaksu- ja luottokorttivelkaisille
Noin 450 000 suomalaista sai 2015–2020 kattavan tutkimusjakson aikana vähintään yhden maksuhäiriömerkinnän. Yhteensä merkintöjä kirjattiin 8,8 miljoonaa, eli niitä kertyi keskimäärin 19,4 jokaista merkinnän saanutta kohden. Maksuhäiriöt näyttävät paitsi lisääntyvän myös kasaantuvan entistä vahvemmin samoille henkilöille.
”Maksuhäiriökierteestä puhutaan paljon, mutta julkaistua määrällistä tutkimustietoa on ollut niukasti. Tutkimusraporttimme onkin ensimmäinen, jossa raportoidaan suomalaisten maksuhäiriöiden kasaantumista ja siihen yhteydessä olevia taustatekijöitä”, sanoo tutkijatohtori Niilo Luotonen.
Luotosen mukaan maksuhäiriömerkinnät näyttävät kasaantuvan erityisesti nuorille ihmisille ja niille, joiden maksuhäiriömerkinnän taustalla on luottokortti- tai osamaksuvelka.
”Sen sijaan sukupuolella ei näyttäisi olevan vaikutusta. Yhteenvetona voi sanoa, että jos henkilö saa yhden maksuhäiriömerkinnän, todennäköisyys saada lisää merkintöjä seuraavina vuosina on hyvin suuri.”
Tutkimusjakso osui osittain koronakriisin aikaan, mutta koronakriisi ei näytä lisänneen maksuhäiriöiden kokonaismäärää. Tutkimusraportti paljastaa kuitenkin mielenkiintoisen yksityiskohdan: vakuudettomille kulutusluotoille syyskuussa 2019 asetettu 20 prosentin korkokatto näyttää lisänneen sellaisia maksuhäiriömerkintöjä, joiden taustalla on luottokortti- tai osamaksuvelka.
”Se, että luottokortti- ja osamaksusyistä syntyneet maksuhäiriöt ovat lisääntyneet korkokaton asettamisen jälkeen, kertoo mahdollisesti siitä, ettei vakuudettomia kulutusluottoja ole enää saatu. Jos hankinnat on tällaisessa tilanteessa tehty osamaksulla tai luottokortilla, näistä syntyneet maksuhäiriöt ovat näkyneet maksuhäiriömerkintöinä nopeammin kuin vakuudettomista kulutusluotoista syntyneet merkinnät”, Elias Rantapuska sanoo.
Maksuhäiriötutkimuksen sivusto https://www.aalto.fi/fi/rahoituksen-laitos/maksuhairiot-yhteiskunnallisena-ongelmana
Tutkimusraportti ja raportin grafiikat myös erillisinä liitetiedostoina tiedotteen lopussa!
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Elias Rantapuska
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, rahoituksen laitos
puh. 040 353 8419
elias.rantapuska@aalto.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Musiikkialan toimijat: Alan arvo kaksinkertaistuu laajojen yhdenvertaisuustoimien myötä vuoteen 2040 mennessä7.5.2026 07:45:00 EEST | Tiedote
Equal Futures in Music -hanke on koonnut musiikkialan keskeisiä vaikuttajia visioimaan alalle yhdenvertaisen 2040-vision sekä toimet sen saavuttamiseksi. Ala tavoittelee itsesäätelevää toimielintä ja musiikkialan arvon kaksinkertaistumista 11. toukokuuta julkaistavassa Suomen yhdenvertainen musiikkiala 2040 -raportissa.
Walter Ahlströmin säätiö lahjoittaa 3 miljoonaa euroa Aalto-yliopistolle24.4.2026 08:39:25 EEST | Tiedote
Lahjoituksella Aalto perustaa kestävän teollisen tuotannon professuurin.
Kutsu: Opiskelijoiden projekteista syntyy patentteja ja startupeja – tuotekehityskurssin loppugaala esittelee ratkaisut aitoihin haasteisiin23.4.2026 09:45:00 EEST | Kutsu
Aalto-yliopiston huippusuositulla tuotekehityskurssilla opiskelijat kehittävät luovia ratkaisuja yritysten antamiin aitoihin haasteisiin. Jo 30 vuoden ajan järjestetyllä kurssilla kehitetyistä prototyypeistä on syntynyt myös lukuisia patentteja ja startupeja. Tänä vuonna opiskelijat kehittivät ratkaisuja muun muassa teho-osastoille, laivojen ohjaamoihin ja rakennustyömaille.
Tutkimus paljastaa, missä näätä, kärppä ja lumikko viihtyvät – elinympäristöt kartoitettiin ensimmäistä kertaa koko Suomessa15.4.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Näädän, kärpän ja lumikon kannat ovat kutistuneet merkittävästi eri puolilla Suomea viime vuosikymmenten aikana. Sillä voi olla vaikutusta peto-saalis-suhteisiin ja laajemmin metsiin ekosysteeminä. Tuore tutkimus antaa nyt eläinten suojelulle arvokasta tietoa siitä, millaisissa elinympäristöissä näätäeläimet parhaiten menestyvät.
Uuvuttaako puhelimen selailu? Tekoälymalli simuloi nyt fyysistä ponnistelua14.4.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Älypuhelinten keräämät lokit kertovat, mitä kohtia näytöstä käyttäjät napauttavat ja pyyhkäisevät. Nyt tutkijat ovat kehittäneet tekoälymallin, joka simuloi näihin liikkeisiin liittyvää tuki- ja liikuntaelimistön rasitusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme