Pandemia-aika lisäsi varhaiskasvatuksen johtajien työmäärää ja muutti työnkuvia
Suomessa on tutkittu koronakriisin vaikutuksia varhaiskasvatukseen toistaiseksi erittäin niukasti. Helsingin yliopiston Korona tuli kylään -tutkimuksessa tarkasteltiin pandemian aiheuttamia vaikutuksia varhaiskasvatuksen johtajiin sekä päiväkotilapsiin ja heidän huoltajiinsa.
Tutkimus kohdistui erityisesti varhaiskasvatuksen yksiköiden johtajien työhön poikkeusaikana. Aikaisempaa tutkimusta varhaiskasvatuksen johtamisesta kriisiaikana ei juurikaan ole saatavilla. Tutkimuksen kyselyyn vastasi 654 johtajaa. Sen lisäksi haastateltiin 23 johtajaa. Tutkimuksen on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Henkilöstöjohtaminen haastoi, kollegoiden tuki auttoi
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen yksiköiden johtajien työmäärä on lisääntynyt ja työnkuva on muuttunut pandemia-aikana. Työtehtävissä on korostunut erityisesti henkilöstöjohtaminen sekä lisääntynyt tiedottaminen ja työn organisointi.
Yksi keskeinen johtajien työtehtävä on varhaiskasvatusyksiköiden pedagoginen johtaminen. Siihen kuuluu varhaiskasvatusyksikön toimintakulttuurin ja osaamisen kehittämistä sekä yksikön pedagogisen toiminnan johtamista. Pandemia-aika näyttää vaikuttaneen tähän työtehtävään merkittävästi. Varhaiskasvatuksen yksiköiden johtajien työtehtävien määrän kasvu on johtanut siihen, että pedagogiselle johtamiselle ei ole heidän mukaansa jäänyt riittävästi aikaa.
Etäyhteyksien hyödyntäminen erilaisten palaverien järjestämisessä koettiin positiivisena asiana. Se vähensi liikkumista paikasta toiseen ja vapautti johtajien työaikaa. Johtajat tekivät ajoittain myös etätyötä ja kokivat sen mielekkääksi. Vaikka satunnaiset etätyöpäivät koettiinkin mielekkäiksi, johtajien mielestä myös poikkeusaikana heidän tulee olla pääsääntöisesti paikalla päiväkodissa ja työntekijöiden saatavilla.
Tulosten mukaan toimivat ja vakiintuneet johtajuuden rakenteet tukevat johtajien työssäjaksamista, työn imua ja kehittävää työotetta myös poikkeuksellisina aikoina. Tällaisia rakenteita olivat esimerkiksi parijohtajuus, lapsiryhmätehtävistä vapautettu varajohtajapari ja johtajien pienaluetiimit.
Kollegiaalinen tuki koettiin lähes poikkeuksetta parhaaksi tukimuodoksi. Esihenkilöidensä tukea johtajat kaipasivat enemmän. Osa johtajista koki työnsä myös melko yksinäiseksi, joten myös tästä syystä erilaiset rakenteet kollegiaaliselle tuelle koettiin tärkeiksi.
Lapset kokivat ikävää ja huoltajat painetta pitää lapsensa kotona
Lapsille koteihin suunnattu varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta, kuten myös yhteistyö huoltajien ja päiväkodin välillä, oli poikkeustilan aikaan keväällä 2020 tavoitteiltaan, sisällöltään ja toteutukseltaan vaihtelevaa. Tämän osalta varhaiskasvatuksen järjestäjien antamat ohjeistukset varhaiskasvatusyksiköille vaikuttivat tutkimuksen perusteella moninaisilta.
Tutkimuksen mukaan lapsilla oli paljon tietoa vallitsevasta pandemiatilanteesta. Tämä tieto ja omaan elämään liittyvät muutokset nostivat lapsilla pintaan erilaisia tunteita, muun muassa pelkoa ja hämmennystä, ja synnyttivät erilaisia uskomuksia. Kevään 2020 poikkeustilan ja varhaiskasvatuksen rajoitustoimien aikaan lapset kokivat erityisesti ikävää. He ikävöivät kavereitaan ja päiväkodin normaalia toimintaa.
Poikkeustilan aikana huoltajat puolestaan kokivat painetta pitää lapsensa kotona ja kaipasivat selkeämpiä ohjeita valtion tasolta varhaiskasvatukseen osallistumisesta. Kuitenkin pandemian koettiin lisänneen perheen yhteistä aikaa ja parantaneen esimerkiksi hygieniasta huolehtimista.
Korona tuli kylään -tutkimusraportti
Lisätietoja
Projektisuunnittelija Heidi Chydenius, puhelin 050 518 8705, heidi.chydenius@helsinki.fi
Projektisuunnittelija Linda Nurhonen, puhelin 050 435 5456, linda.nurhonen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Synnyttäjät kokevat hyvinvointimittarit tärkeinä mutta riittämättöminä13.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Henkisen jaksamisen kartoittamisen pitäisi synnyttäjien mielestä olla kattavampaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme