Aivoverenkiertohäiriöiden diagnosointi ja hoito nopeammaksi
StrokeData -tutkimushankkeen tavoitteena on luoda sekä audiovisuaalisia että biosignaaleja hyödyntävä automaattinen arviointijärjestelmä aivoverenkiertohäiriöiden diagnosoinnin tueksi. Kehitettävät menetelmät hyödyntävät muun muassa puettavia sensoreita, silmänpohjakuvaa, videokuvaa, puhetta ja aivosähkökäyrää.
Oulun yliopistossa yksi tutkimuskohde on selvittää, auttaako yhdistetty aivosähkökäyrä (EEG) ja lähi-infrapunaspektroskopia (NIRS) -aivomonitorointi erottamaan vaikeasti todennettavat TIA-kohtaukset vaskulaarisesta dementiasta tai migreenistä. Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö TIA voi ennakoida aivoinfarktia.
Projektipäällikkö Kirsi Rasmus kertoo, että StrokeData koostuu useasta osatutkimuksesta, jotka kartoittavat potilaiden ja ammattilaisten tarpeita sekä lääketieteelliseen käyttöön jo hyväksyttyjen teknologisten laitteiden ja sensoreiden mahdollisuuksia. Hanke alkoi vuonna 2020.
”Tutkittavien potilaiden haku alkaa tulevan kesän tai alkusyksyn aikana. Potilaita ja verrokkiryhmiä rekrytoidaan Oulun ja Kuopion yliopistollisista sairaaloista, sähköpostikutsujen ja lehtimainosten avulla.”
Joka kuudes suomalainen saa aivoverenkiertohäiriön elämänsä aikana
Aivoverenkiertohäiriön tapahduttua mahdollisimman nopea diagnostiikka ja hoitoon pääsy voivat estää potilaan kuoleman tai vaikean vammautumisen. Esimerkiksi liuotushoitoa tarvitsevan on saatava hoitoa neljässä tunnissa oireiden ilmaantumisesta. Potilaan saapuessa sairaalaan lääkäri tarvitsee hoitopäätöksiä varten tiedot potilaan taustasta, lääkityksestä, riskitekijöistä ja aikaisemmista sairauksista. Sujuva tiedonkulku parantaa diagnostiikkaa ja hoitoa.
Onnistuessaan hanke ratkoo osaltaan kansanterveyden ja -talouden kannalta merkittävää ongelmaa. Joka kuudes suomalainen saa aivoverenkiertohäiriön elämänsä aikana ja näistä potilaista puolet saa pysyvän haitan. Neljäsosa sairastuneista on työikäisiä. Aivoverenkiertohäiriöt ovat Suomessa kolmanneksi yleisin kuolinsyy, niihin menehtyy noin 4 500 henkilöä vuosittain.
Aivoverenkiertohäiriöistä yleisin on aivoinfarkti, joka syntyy, kun verihyytymä tukkii aivovaltimon. Tällöin verenkierto estyy tällä aivoalueella.
5,7 miljoonan euron projektissa mukana sairaaloita ja yrityksiä
Business Finlandilta 5,7 miljoonan euron rahoituksen saaneessa StrokeData-hankkeessa ovat mukana Oulun yliopiston lisäksi VTT, Bittium, Innokas Medical, Oulun yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto, Everon, Vetrea, Predicell, Haltian, Optomed, Kansallinen neurokeskus ja Kuopion yliopistollinen sairaala. Oulun yliopistosta mukana ovat kauppakorkeakoulun Martti Ahtisaari Instituutti ja lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö.
Hankkeen tavoitteena on luoda myös liiketoimintamalleja, joilla tunnistamisen ratkaisuja voidaan myydä muihinkin maihin. Tutkimusprojektin johtaja Julius Gomes sanoo, että kansainvälisiä yhteyksiä luodaan, ja hanke on yhteistyösuhteessa Norjassa ja Singaporessa toimivien yritysten kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirsi Rasmus, projektipäällikkö, Oulun yliopiston lääketieteellinen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö, puh: 050 467 7619, kirsi.rasmus@oulu.fi
Julius Gomes (eng), projektin johtaja, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun Martti Ahtisaari Instituutti, puh: 050 5628 423, Julius.FrancisGomes@oulu.fi
www.strokedataproject.com
Viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, Oulun yliopisto, puh. 040 546 3413, tapio.makinen@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Käytön jäljet kertovat elämästä – puulattioiden kuluminen saa näkyä myös moderneissa suomalaisissa kirkoissa9.6.2025 05:09:00 EEST | Tiedote
Voiko kulunut lattia olla kaunis? Arkkitehti ja diplomi-insinööri Jonna Silvon uusi väitöstutkimus osoittaa, että 2000-luvun modernien kirkkorakennusten puulattioissa kulumisen jäljet eivät ole virheitä, vaan osa arkkitehtuuria ja jopa toivottu tunnelman tekijä.
Sydänterveys ei ole vain vanhojen huoli – riskit alkavat jo nuorena5.6.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Yli puolet sydänperäisistä äkkikuolemista tapahtuu työikäisille, muistuttaa Oulun yliopiston professori Juhani Junttila. Taustalla on usein sepelvaltimotauti – sairaus, joka voi kehittyä jo nuorena ja on pitkälti ennaltaehkäistävissä.
Työelämän murros näkyy toimistojen suunnittelussa – erilaisten tilojen tarve ja tunnelma korostuvat5.6.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Työntekijät tarvitsevat entistä monipuolisempia ja tunnelmaltaan vaihtelevia työympäristöjä, jotka tukevat keskittymistä, yhteistyötä ja palautumista. Tutkimuksen mukaan osallistava suunnittelu lisää työtyytyväisyyttä ja parantaa tilojen toimivuutta.
Palsasoiden tarvitsemat olosuhteet katoamassa vuosisadan loppuun mennessä5.6.2025 05:01:00 EEST | Tiedote
Palsasuot ovat vaarassa kadota kuluvan vuosisadan aikana, sillä niissä esiintyvä ikirouta sulaa ilmastonmuutoksen seurauksena pohjoisilla alueilla.
Laaja mittauskampanja Oulun edustalla ja Perämerellä selvittää jokivesien vaikutusta rannikkoympäristöön4.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Mittauskampanjassa 2.–6.6.2025 mitataan samanaikaisesti Oulujoen, Kiiminkijoen, rannikkovesien ja meren vedenlaatua laajalla alueella. Mukana ovat esimerkiksi sukeltava robotti ja tutkimusalus Aranda. Näytteitä otetaan ulkomereltä Nallikarin rantavesiin, ja niitä verrataan muihin Perämereen laskeviin jokiin. Pyrkimyksenä on myös perustaa pysyvä ympäristönseurannan alueellinen verkosto.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme