Tulevaisuuden pehmeät robotit liikkuvat valon avulla
Nykyisin robotit mielletään isoiksi metallikuorisiksi laitteiksi, jotka sisältävät erilaisia sähköisiä komponentteja. Viimeisen 15 vuoden sisällä tutkijoille on syntynyt ajatus siitä, että robotiikassa voitaisiin käyttää myös pehmeitä materiaaleja. Tässä niin kutsutussa pehmeässä robotiikassa raskaat ja kovat metallikuoret on pyritty korvaamaan muilla materiaaleilla, kuten polymeereillä.
– Materiaalitutkimuksen näkökulmasta polymeerit ovat mielenkiintoisia. Käyttämällä vain muutamaa polymerisointitekniikkaa voidaan valmistaa materiaaleja, joilla on hyvin erilaisia ominaisuuksia. Polymeereistä valmistetut materiaalit voivat olla venyviä tai jäykkiä, pehmeitä tai kovia, värillisiä tai läpinäkyviä. Tämän takia juuri polymeerit ovat hyviä materiaalia pehmeiden robottien valmistuksessa, Markus Lahikainen kertoo.
Lahikainen käytti väitöskirjassaan polymeeripohjaisten pehmytrobotien ohjaamiseen valoa.
– Valo on erinomainen energianlähde, sillä valoa on kaikkialla. Lisäksi valon ominaisuuksia, kuten voimakkuutta, aallonpituutta eli väriä sekä polarisaatiota voidaan helposti muuttaa, Lahikainen kertoo.
Valo-ohjaus tuo robotiikkaan myös muita hyötyjä. Valo-ohjaus mahdollistaa robottien etäohjauksen ilman fyysistä kontaktia, jolloin robotin ei tarvitse sisältää elektronisia komponentteja kuten akkuja tai sähköjohtoja.
– Valo-ohjaus voidaan rakentaa polymeerin sisään molekyylitasolle jo valmistusvaiheessa. Tällöin päästään eroon normaaleissa roboteissa käytetyistä sähkökomponenteista ja roboteista voidaan tehdä pieniä, jopa millimetrin kokoisia, Lahikainen jatkaa.
Markus Lahikainen tutki kolmea valo-ohjausstrategiaa pehmytrobottien liikuttamiseksi: spontaania valomekaanista oskillaatiota ja moniväriaktuaatioita, jossa valon eri väreillä tuotetaan erilaisia liikkeitä, sekä uudelleenohjelmoitavuutta, jossa robotti voidaan ohjelmoida toimimaan eri tavoin identtisissä valaistusolosuhteissa.
– Valorobotiikan ala kasvaa nopeasti, mutta vielä on paljon matkaa siihen, että näitä materiaaleja voitaisiin käyttää hyödyksi jokapäiväisessä elämässä. Uskon kuitenkin, että työni tulokset tarjoavat uusia avauksia siihen, miten tehdä pehmeistä roboteista itseohjautuva ja älykkäitä, Lahikainen pohtii.
Markus Lahikainen kirjoitti ylioppilaaksi Pieksämäen lukiosta keväällä 2010. Diplomi-insinööriksi hän valmistui jouluna 2016 Tampereen teknillisestä yliopistosta pääaineenaan kemia. Tämän jälkeen hän aloitti jatko-opinnot professori Arri Priimägin johtamassa Smart Photonic Materials -tutkimusryhmässä. Viimeiset puolitoista vuotta Lahikainen on toiminut kemian yliopisto-opettajana Tampereen yliopistossa.
DI Markus Lahikaisen väitöskirja Advanced Light Control Strategies of Polymer Networks for Soft Robotics tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 1.10.2021 klo 12 Hervannan kampuksella Festia-rakennuksen salissa FA032, Pieni Sali 1 (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä. Vastaväittelijänä toimii professori Jan Lagerwall Luxembourgin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Arri Priimägi tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus Lahikainen, 040 5678446, markus.lahikainen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sukupuolten palkkaerot jäävät alisteisiksi kilpailukyvyn tavoittelulle5.6.2025 09:17:21 EEST | Tiedote
Miikaeli Kylä-Laason väitöstutkimuksen mukaan Suomen palkanmuodostus on nojannut vahvasti miesenemmistöisen vientisektorin tarpeisiin, mikä on puskenut sukupuolten välisiä palkkaeroja koskevat kysymykset tyypillisesti marginaaliin. Niin työmarkkinajärjestöt kuin valtio ovat korostaneet kilpailukyvyn merkitystä Suomen talouskasvun sekä julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Tämän vuoksi kilpailukykyä ei kohdellakaan vain talouskysymyksenä, vaan myös turvallisuuskysymyksenä. Erityisesti naisenemmistöisen julkisen sektorin liitot ovat kuitenkin aktiivisesti pyrkineet politisoimaan sukupuolten välisiä palkkaeroja, ja siten haastaneet koko työmarkkinamallin toimintaa palkkaeriarvoisuuden purkamiseksi.
Väitös: Kilpirauhashormonien ylimäärä kuormittaa sydäntä ja verisuonielimistöä4.6.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Kilpirauhasen liikatoimintaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski, mikä näkyy vielä vuosia liikatoiminnan hoidon päättymisen jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Nelli Suonsyrjä selvitti väitöstutkimuksessaan suurentuneen sydän- ja verisuonisairastavuuden taustalla olevia tekijöitä sekä sitä, liittyykö myös suuriannoksiseen kilpirauhaslääkitykseen sydän- ja verisuoniriskejä.
Mediakutsu: Monitieteinen Tampereen yliopisto juhlii toista tohtoripromootiotaan 7. kesäkuuta3.6.2025 10:10:00 EEST | Kutsu
Promootiossa vihitään 209 tohtoria ja 13 tiedekuntien kutsumaa kunniatohtoria. Kunniatohtoreiksi vihitään muun muassa terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja näyttelijä Esko Roine. Promootiokulkue vaikuttaa Tampereen keskustan liikenteeseen lauantaina 7.6. iltapäivällä.
Väitös: Moninpelaaminen sulkee vammaiset henkilöt ulkopuolelle3.6.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
FM Pauliina Baltzarin väitöskirjan mukaan moninpeleistä puuttuvat usein keskeiset saavutettavuusasetukset, kuten tekstitykset, näppäinten uudelleenmäärittely ja kontrastin tai vaikeusasteen säätö, jotka tekisivät pelaamisesta yhdenvertaisempaa. Monet pelit eivät myöskään tue apuvälineitä, kuten ruudunlukijoita tai erikoisohjaimia. Ilman näitä ominaisuuksia osa vammaisista pelaajista jää kokonaan pelien ulkopuolelle. Tutkimuksen mukaan teknisten esteiden lisäksi myös merkittävät sosiaaliset esteet vaikeuttavat vammaisten osallistumista pelikulttuuriin.
Väitös: Patja-anturi auttaa unihäiriöiden tunnistamisessa2.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Tekniikan diplomi-insinööri Jose Maria Perez-Macias tutki väitöskirjassaan patjan alle sijoitettujen antureiden käyttöä unenaikaisten hengityshäiriöiden havaitsemisessa. Ei-kajoava menetelmä tunnistaa kuorsauksen, lisääntyneen hengitysvastuksen ja sykkeen. Innovaatio auttaa parantamaan unihäiriöiden diagnosoinnin saavutettavuutta ja mukavuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme