Vähemmän lihaa ja maitoa, enemmän palkokasveja ja täysjyväviljaa – planetaarinen ruokavalio muuttaisi huomattavasti lasten ruokailutottumuksia
Yli 800 päiväkoti-ikäistä suomalaislasta käsittänyt tutkimus kertoo, että maitotuotteilla ja punaisella lihalla on edelleen keskeinen rooli suomalaisissa ruokapöydissä. Tutkimuksessa mukana olleet lapset söivät punaista lihaa ja joivat maitoa paljon enemmän kuin planetaarisessa ruokavaliossa on tavoitteena.
– Planetaarinen ruokavalio on tieteellisen EAT-Lancet-komission kehittämä ruokavalio, jonka avulla pyritään takaamaan koko maailman väestölle terveellinen ruokavalio maapallon reunaehtojen puitteissa. Planetaarisessa ruokavaliossa suositaan kalaa sekä kasvikunnan raaka-aineiden, kuten täysjyväviljojen, juuresten, vihannesten, palkokasvien ja pähkinöiden käyttöä. Maitotuotteiden ja lihan kulutusta pyritään hillitsemään, kertoo yliopistonlehtori Liisa Korkalo Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimukseen osallistuneet päiväkoti-ikäiset lapset söivät erittäin vähän palkokasveja. Myös täysjyväviljan käytössä heidän ruokavalionsa jäi kauas planetaarisen ruokavalion tavoitteesta. Vihannesten ja juuresten käyttökin jäi tavoitetta pienemmäksi, mutta hedelmiä syötiin planetaarisen ruokavalion mukaisesti. Ruokavaliossa oli sen sijaan liikaa lisättyä sokeria.
Ruokailutottumusten muutos vaatii tueksi koko ruokajärjestelmän muutoksen
Kaiken kaikkiaan lasten ja perheiden ruokailutottumusten tulisi muuttua suuresti lähestyäkseen planetaarista ruokavaliota.
– Mistään ruoasta ei tarvitse kuitenkaan kokonaan luopua. Kyse on siitä, että otetaan askeleita kohti kasvikunnan suurempaa merkitystä ruokavaliossa, Korkalo muistuttaa.
Korkalo kannustaakin ottamaan esimerkiksi palkokasveja rohkeasti käyttöön sekä kodeissa että päiväkotien ja koulujen ruokalistoilla. Tässä aikuisten esimerkki on tärkeä, jotta lapsi oppii arvostamaan papuja, linssejä ja herneitä hyvänmakuisena osana ruokavaliota.
– Muutos pitäisi ulottaa koko ruokajärjestelmään. Lisäksi planetaarisesta ruokavaliosta tulisi muokata Suomen olosuhteet huomioon ottava versio. Jatkossa on myös tutkittava, miten lasten ravintoaineiden saanti muuttuisi, mikäli siirrytään kohti planetaarista ruokavaliota.
Artikkeli:
Sari Bäck, Essi Skaffari, Henna Vepsäläinen, Reetta Lehto, Elviira Lehto, Kaija Nissinen, Carola Ray, Jaakko Nevalainen, Eva Roos, Maijaliisa Erkkola, Liisa Korkalo. Sustainability analysis of Finnish pre-schoolers’ diet based on targets of the EAT-Lancet reference diet. Eur J Nutr, 2021. https://doi.org/10.1007/s00394-021-02672-3
DAGIS-tutkimushankkeessa tutkitaan päiväkotilasten elintapoja ja stressiä. Hankkeen toteutettavat yhteistyössä Samfundet Folkhälsan ja Helsingin yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Liisa Korkalo, yliopistonlehtori
maatalous-metsätieteellinen tiedekunta,
elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto, Helsingin yliopisto
liisa.korkalo@helsinki.fi
puh. 029 415 7435
Sari Bäck, projektisuunnittelija
maatalous-metsätieteellinen tiedekunta,
elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto, Helsingin yliopisto
sari.back@helsinki.fi
puh. 029 415 8242
Reetta Lehto, tutkijatohtori
Folkhälsanin tutkimuskeskus
reetta.lehto@folkhalsan.fi
Puh. 044 4883080
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Synnyttäjät kokevat hyvinvointimittarit tärkeinä mutta riittämättöminä13.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Henkisen jaksamisen kartoittamisen pitäisi synnyttäjien mielestä olla kattavampaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme