Utopia ei ole kadonnut vaan muuttanut muotoaan

Näitä uusia utopian muotoja Lakkala artikuloi ”utooppisen vastaloogisen sosiaalisen käytännön” käsitteen avulla. Käsite auttaa ymmärtämään sellaisia jokapäiväisen elämän käytäntöjä, jotka sekä haastavat olemassa olevaa yhteiskuntaa että ennakoivat utopiaa eli kokonaan toisenlaista yhteiskunnallista elämää.
Historian käsittely avaa merkityksiä
Lakkalan väitöskirjassa utopian historiallisuus määritellään utopian sisällön, sen muodon ja sen eri aikoina omaksumien funktioiden kautta. Väitöskirjassa keskitytään erityisesti utopia-käsitteen historiallisuuteen ja osoitetaan, kuinka se on saanut eri aikakausina erilaisia tehtäviä.
Thomas Moren Utopia (1516) toteutti ennen muuta utopian niin sanottua kriittistä funktiota, jossa utopia toimii olemassa olevan yhteiskunnan kriittisenä vastakuvana osoittaen siinä piileviä ongelmia ja ristiriitoja. Valistusajan edistyskertomukseen nojaavissa ja tulevaisuuteen suuntautuneissa utopioissa utopia omaksuu yhteiskunnalliseen toimintaan ohjaavan ja innostavan funktion, jossa se tarjoaa poliittiselle toiminnalle tulevaisuuteen asetetun päämäärän.
Vahvistaa toisinajattelun mahdollisuuksia
Nykyisin utopia ei enää näytä tarjoavan suuria ihmisjoukkoja elähdyttäviä ja toimintaan innostavia paremman yhteiskunnan kuvia, vaan pikemminkin utopia toimii nykyisyydessä erilaisina jokapäiväisen elämän vastakäytänteinä.
Nämä utooppiset vastakäytännöt voivat paitsi opettaa ihmisiä tarkastelemaan yhteiskunnallista todellisuutta uudesta näkökulmasta, niin myös tuottaa toisinolemisen tiloja olemassa olevan yhteiskunnan sisälle.
Utopiat eivät ole kadonneet minnekään, mutta nykyisten utopian muotojen tunnistaminen on ollut vaikeaa, koska olemme tottuneet määrittelemään utopian käsitteen siihen aiemmin liitetyn tulevaisuusorientaation kautta. Nykyisten utopioiden pyrkimyksenä ei kuitenkaan ensisijaisesti ole enää tarjota visioita tulevaisuudesta vaan vahvistaa toisinajattelun ja toisinolemisen mahdollisuuksia tässä ja nyt.
YTM Keijo Lakkalan filosofian alan väitöskirjakäsikirjoituksen ”Utopia as Counter-Logical Social Practice” tarkastustilaisuus pidetään 3.12.2021 Ruusupuiston RUU D104 Helena-salissa kello 12:00. Vastaväittäjänä toimii tohtori David M. Bell (Lougborough University) ja kustoksena YTT Olli-Pekka Moisio (Jyväskylän yliopisto).
Yleisö voi seurata tilaisuutta myös verkosta, linkki https://r.jyu.fi/dissertation-lakkala-031221
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358 40 805 4171.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 457, Jyväskylä 2021, ISBN 978-951-39-8921-7. Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8921-7
Taustatietoja:
Keijo Lakkala on kirjoittanut ylioppilaaksi Tornion Putaan lukiosta vuonna 2005. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi hän on valmistunut Jyväskylän yliopistosta vuonna 2012 filosofian oppiaineesta.
Lisätietoja:
Keijo Lakkala, keijo.s.lakkala@student.jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme