Pohjois-Savon ELY-keskukselta elinkeinojen ja elinvoimaisuuden tukemiseen ja kehittämiseen lähes 350 miljoonaa euroa – Yritysten kehittämisrahoitusta myönnettiin ennätyksellisesti yli 25 miljoonaa euroa

Rahoituksella edistettiin työllisyyden, yritystoiminnan ja maaseudun kehittämistä sekä vesistöjen, ympäristön monimuotoisuutta ja tieverkon ylläpitoa ja hoitoa.

"ELY-keskus on onnistunut tehtävässään hyvin, vaikka rajoitukset ovat osaltaan hidastaneet yhteydenpitoa ja tilaisuuksien järjestämistä eri toimijoiden kanssa. Voimme olla tyytyväisiä, että alueelle kohdennetut varat on saatu käyttöön täysimääräisesti", Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen kertoo.

ELY-keskuksen rahoituksella investointeja ympäristön ja ilmaston hyväksi

Vuosi 2021 oli haasteellinen investointivuosi yrityksille yleisen kustannustason nousun vuoksi. Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksin mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2021 elokuussa 8,7 prosenttia vuoden takaisesta ja tarvikepanosten kustannukset 11,8 prosenttia. Myös joidenkin tarvikkeiden ja tuotteiden saatavuudessa on ollut haasteita.

Maaseuturahoituksen yritystukia ja maatalouden investointitukia haettiin viime vuonna kustannustason noususta huolimatta vilkkaasti. Maaseudun yritystukea myönnettiin viime vuonna reilut 4,1 miljoonaa euroa, joista 3,9 miljoonaa euroa suuntautui yritysten investointeihin. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 39 ja niiden myötä työpaikkoja odotetaan syntyvän noin 80 henkilölle. Maaseudun hanketukea myönnettiin yhteensä 0,9 miljoonaa euroa kahdeksaan hankkeeseen. Usean aiemmin rahoituspäätöksen saaneen hankkeen toteutukselle myönnettiin jatkoaikaa koronapandemiasta johtuvien viivästysten takia. Uusia hankkeita näin ollen haettiin aikaisempia vuosia vähemmän.

Pohjois-Savon kolmen Leader-ryhmän kautta yrityksille myönnettiin rahoitusta yhteensä noin 0,7 miljoonaa euroa ja hanketukiin 1,46 miljoonaa euroa.

Pohjois-Savosta yksi maaseudun innovaatioryhmähanke (EIP) on esitetty rahoitettavaksi EU:n elpymisvaroista saadusta lisärahoituksesta. Maaseudun innovaatioryhmien eli EIP-ryhmien (EIP = European Innovation Partnership) tavoitteena on ratkaista etukäteen tunnistettu, alkutuotantoon liittyvä ongelma ja luoda uusi innovaatio tai toimintamalli.

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta myönnettiin vesiviljelyn tuotannollisiin investointeihin 2,5 miljoonaa euroa.

Maatilojen investointien tukemisella vaikutetaan päästöjen määrään, maaperän hiilensidontaan ja ravinnepäästöihin sekä kestävien ratkaisuiden tekemiseen

Maatalouden investointitukia myönnettiin Pohjois-Savoon 215 kappaletta. Avustusta näihin hankkeisiin myönnettiin 7,7 miljoonaa euroa ja korkotukilainaa 4,2 miljoonaa euroa. Aikaisempina vuosina investoinnit ovat painottuneet vahvasti karjatalouteen, mutta viime vuonna maatalouden investoinneissa tapahtui poikkeuksellinen suunnanmuutos, ja hakemuksissa on ollut nähtävillä selkeä ympäristöpainotus. Ympäristöystävälliseen energiantuotantoon (aurinkopaneelit, maalämpö ja biokaasu) myönnettiin yhteensä 1,13 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna vastaaviin hankkeisiin myönnettiin 170 000 euroa. Myös eläinten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä työympäristöä parantaville hankkeille myönnettiin aikaisempaa enemmän rahoitusta; yhteensä 1,7 miljoonaa euroa.

Viljelijätukia Pohjois-Savossa maksettiin yhteensä 135 miljoonaa euroa, josta luonnonmukaisen tuotannon tukea oli 4,18 miljoonaa euroa ja ympäristösopimusten kautta maksettavaa korvausta 1,47 miljoonaa euroa. Luomusitoumuksilla ja ympäristösopimuksilla on vaikutus erityisesti luonnon monimuotoisuuteen, maaperän kuntoon ja hiilensidontakykyyn. Ei-tuotannollisina investointeina kosteikkojen perustamiseksi myönnettiin neljälle hankkeelle yhteensä 220 000 euroa. Kosteikkojen tavoitteena on vähentää maatalouden aiheuttamaa kuormitusta vesistöille ja lisätä luonnon monimuotoisuutta.

Vuoden 2021 aikana maaseutuyritysten ja alkutuotannon väliaikaista tukea maksettiin reilu miljoona euroa. Tuen tarkoituksena oli auttaa maaseudun yrityksiä ja maatiloja, joiden taloudellinen tilanne heikentyi koronaviruspandemian aiheuttamien markkina- ja tuotantohäiriöiden takia.

Työvoiman saatavuuden ja kohtaannon ongelmiin vastattiin rahoittamalla yrityslähtöistä koulutusta

Työllisyyttä edistettiin 24 miljoonalla eurolla. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi rahoitusta kohdennettiin erityisesti työllistämistoimiin, koulutuksiin sekä uusiin työllistämisratkaisuihin. Työllisyyden osalta starttirahan käyttö sekä palkkatuki yrityksille kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Pohjois-Savossa on käynnissä työllisyyden kuntakokeilu ja osa rahoituksesta kanavoituu asiakkaille kokeilukuntien kautta.

Pohjois-Savon ELY-keskus kohdensi rahoitusta vuonna erityisesti työvoiman ja työnantajien kohtaannon edistämiseen. Työnantajat hyödynsivät yhteishankintakoulutusta erilaisissa kasvuun ja kehittämiseen liittyvissä henkilöstön osaamistarpeissa (TäsmäKoulutus) ja erityisesti hakiessaan uusia ammattitaitoisia työntekijöitä (RekryKoulutus). Yrityskohtaisesti räätälöityä yhteishankintakoulutusta rahoitettiin noin yhteensä lähes 2,4 miljoonalla eurolla (v. 2020 2,3 milj.euroa).

Rekrytointikoulutusta hyödynsi kaikkiaan 78 yritystä, joista suurin osa sijaitsee Kuopion seudulla (70 %). Rekrytointikoulutuksen avulla haettiin tekijöitä 372 työpaikkaan, joista lähes kolmannes avautui sosiaali- ja terveysalalle. Uusia työntekijöitä koulutettiin lisäksi erityisesti kuljetus- ja teknologiayrityksiin sekä palvelu- ja rakennusaloille. TäsmäKoulutusta hyödynsi 12 eri alojen ja eri puolilla maakuntaa sijaitsevaa lähinnä tuotannollista yritystä.

Valtio maksoi Pohjois-Savon kunnille korvauksia kiintiöpakolaisten ja myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta yhteensä reilut kolme miljoonaa euroa.

Yritysten kehittämispalveluissa vilkas vuosi

Yritysten kehittämispalveluihin kuuluvia analyysi- ja konsultointipalveluja toteutettiin Pohjois-Savossa 220 kappaletta 190 eri yritykselle. Määrässä on kasvua edelliseen normaaliin vuoteen 2019 verrattuna 10 % siitä huolimatta, että palvelujen myöntäminen päästiin aloittamaan vasta maaliskuun alusta uuden puitesopimuskauden käynnistymisen jälkeen. Eniten palveluja käytettiin liiketoimintastrategioiden ja digitaalisen markkinoinnin kehittämiseen.

Maakunnan yrityksille kehittämisrahoitusta ennätyksellisesti yli 25 miljoonaa euroa

Yritysrahoituksen vuoteen 2021 vaikuttivat merkittävästi EU-rakennerahastokauden 2014–2020 päättyminen ja React-EU-välineen kautta saatu lisärahoitus. Näiden kanavien kautta myönnettiin yrityksen kehittämisavustusta 25,16 miljoonaa euroa 103 yritykselle ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta 0,95 miljoonaa euroa kahteen hankkeeseen. Tämä on suurin vuotuinen kehittämisrahoituksen summa, mitä ELY-keskus Pohjois-Savoon on myöntänyt.

Vuonna 2020 summa oli suurempi, mikä johtui koronasta aiheutuneisiin markkina- ja tuotantohäiriöihin myönnetystä rahoituksesta.

Rahoitus jakautui alueellisesti kattavasti. Toimialoista suurimmat rahoituksen saajat olivat lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus (6,6 milj. euroa), metallituotteiden valmistus (3,5 milj. euroa) ja ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta (2,3 milj. euroa).

ESR-rahoituksella on tuettu osaamista, kansainvälistymisvalmiuksia sekä osallisuutta

Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) myönnettiin vuonna 2021 Pohjois-Savoon rahoitusta 9,7 miljoonaa euroa 30 eri hankkeelle. Hankkeet kohdistuivat ohjelman sisällön mukaisesti digiosaamisen kehittämiseen, yritysten muutoskyvykkyyden parantamiseen sekä vihreän siirtymän tukemiseen. Tukea on myönnetty myös nuorten ja työelämän ulkopuolella olevien toimintakykyä ja osallisuutta edistäviin hankkeisiin sekä yritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittämiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettiin yksi hanke vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Se kohdistui Tahkon alueen matkailun kehittämiseen.

Rahoitusta ympäristöhankkeisiin ja vapaaehtoiseen metsiensuojeluun

Pohjois-Savossa jatkettiin viime vuonna Helmi-ohjelman toteutusta, johon liittyy alueiden ja luonto- ja eliöstötyyppien inventointeja sekä alueiden kunnostustoimenpiteitä. Helmi-ohjelmassa tehtiin toimia, joita Suomen luonnon monimuotoisuus tarvitsee kiireellisimmin. Ympäristöministeriö myönsi Pohjois-Savon ELY-keskukselle vuonna 2021 Helmi-ohjelman kautta 756 000 euron erillisrahoituksen, mikä mahdollisti kahdeksan asiantuntijan määräaikaisen työpanoksen sekä hoitotyöt. Helmi-hanke jatkuu vielä vuonna 2022 edellisvuottakin laajempana.

Pohjois-Savon ELY-keskus rahoitti Helmi- ja METSO-ohjelmien sekä vanhojen suojeluohjelmien kautta useita suojelutoimia erilaisiin kohteisiin yhteensä 1247 hehtaarin alalle. Suojelua toteutetaan perustamalla pysyviä yksityisiä suojelualueita ja hankkimalla alueita valtiolle luonnonsuojelutarkoitukseen. Suojelusta maksettavat rauhoituskorvaukset ja kauppahinnat ovat yksityisille maanomistajille verotonta tuloa.

Maanomistajalle vapaaehtoisen Helmi-ohjelman soidensuojelu alkoi Pohjois-Savossa vuonna 2020. Suojeluun haetaan erityisesti luonnontilaisia korpia ja reheviä soita, kuten lettoja.

Helmi-ohjelman kautta suojeltiin viime vuonna 630 suohehtaaria noin 30 suon alueella. Korvauksiin käytettiin rahaa noin 1,45 miljoonaa euroa. Suurimpia suojelukohteita olivat soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteet: Sonkajärven Salmensuo-Riekkisensuo-Oravinsuo noin 137 ha, Kaavin Riihivaaran ympäristön suot noin 110 ha ja Tuusniemen Palokankaan ympäristön suot noin 92 ha.

Maanomistajalle vapaaehtoisen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO-ohjelma) kautta suojeltiin viime vuonna 355 hehtaaria metsäalueita 40:llä eri kiinteistöllä. Rauhoituskorvauksia ja kauppahintoja maksettiin noin 2,85 miljoonaa euroa. Suurimpia suojelukohteita olivat Kuopion kaupungin metsien yhteensä noin 81 hehtaarin alueet ja Vieremän Valkeiskankaan noin 34 hehtaarin kohde. METSO-ohjelman kokonaistavoite 6 600 suojeluhehtaaria saavutettiin Pohjois-Savossa vuosien 2005–2021 aikana. Jatkossakin voidaan toteuttaa arvokkaimpia kohteita määrärahojen puitteissa.

Vanhojen luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston ja kaavoissa suojeltavaksi osoitettujen alueiden toteutusta tehtiin vuonna 2021 Pohjois-Savossa 35 kiinteistöllä. Uusia suojelualueita perustettiin tai hankittiin valtiolle suojelutarkoituksiin yhteensä noin 262 hehtaaria. Korvauksiin ja kauppoihin käytettiin rahaa noin 677 000 euroa. Suurin osa toteutetuista vanhojen suojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkoston suojelualueista oli vuonna 2021 lintuvesiä. Pohjois-Savossa on jäljellä noin 220 hehtaaria suojeluohjelmiin ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita, joiden suojelua ei ole vielä ratkaistu. Nämä alueet sijaitsevat noin sadalla kiinteistöllä, joten neuvoteltavaa riittää.

Rahoitusta rakennusperinnön hoitoon ja vesistökunnostushankkeisiin

Avustuksia rakennusperinnön hoitoon myönnettiin vuoden aikana. Saariston ympäristönhoitoon avustuksia myönnettiin kolmelle hankkeelle yhteensä 20 000 euroa.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella (20 milj. euroa 2019–2023) on voitu lisätä paikallisia ja alueellisia järvien, pien- ja virtavesien vesistökunnostuksia. Tehostamisohjelman rahoituksella on vahvistettu myös alueellisten vesistökunnostusverkostojen toimintaa ja uusien syntymistä. Avustuksia vesienhoito- ja vesistökunnostushankkeisiin myönnettiin 17 hankkeelle yhteensä 253 121 euroa (sisältää sekä ympäristöministeriön että maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella avustetut hankkeet). Avustusta myönnettiin muuan muassa hoitokalastus- ja vedennostohankkeisiin, kunnostussuunnittelua sisältäviin hankkeisiin sekä vedenvaihtuvuutta ja virtausolosuhteita parantaviin hankkeisiin.

Maakunnan vesien tilan seurantaan käytettiin yhteensä 299 000 euroa. Vesitaloushankkeisiin käytettiin noin 780 000 euroa, johon sisältyi tulvariskienhallintaan ja luvanhaltijalle velvoitettuja tehtäviä. Tulvariskienhallinnan hankkeena käynnistyi Kiurujoen perkaushanke loppuvuodesta.

Perusväylänpidon rahoitustaso pysyi korkealla Itä-Suomessa

Perusväylänpidon rahoitus pysyi edellisvuoden tapaan korkealla tasolla. Pohjois-Savon ELY-keskuksella oli käytettävissä Itä-Suomen maanteiden tienpitoon noin 95 miljoonaa euroa. Kustannustason huomattavasta noususta huolimatta maanteiden kunto saatiin pidettyä kohtuullisen hyvänä. Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta parantavia investointihankkeita toteutettiin erillisrahoitusten turvin.

Itä-Suomen yksityisteiden kunnossapidon ja parantamisen valtionavustuksiin saatiin 6,1 miljoonan euron määräraha. Avustusta jaettiin yli 150 tiekunnalle.

Pohjois-Savon ELY-keskuksella oli käytössä noin 9,6 miljoonaa euroa julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen. Koronapandemian seurauksena markkinaehtoista liikennettä on lakannut tai keskeytynyt monilla yhteysväleillä Itä-Suomessa. Joukkoliikenteen palvelutason turvaamiseksi Pohjois-Savon ELY-keskus on hankkinut useita markkinaehtoista liikennettä korvaavia vuoroja.

Liitteet:

ELY-keskuksen rahoitustilasto 2021 (pdf)

ELY-keskuksen myöntämä yrityskohtainen rahoitus Pohjois-Savoon kunnittain (pdf)