Omaishoitajien tilanne hankaloitui pandemian aikana

Suomessa tilanne on ollut erityisen hankala omaistaan yli 100 tuntia viikossa hoitavilla, lastaan hoitavilla sekä alle 50-vuotiailla omaishoitajilla. Nämä ryhmät kohtasivat pandemian aikana muita todennäköisemmin myös palveluiden vähentymistä tai peruuntumista.
Tällaisiin tuloksiin ovat päätyneet raportissaan Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkijat Tiina Sihto, Emilia Leinonen ja Teppo Kröger. Tulosten perusteella piirtyy kuva siitä, että omaishoitajat ovat jääneet pandemian aikana yksin, eivätkä olemassa olevat tukiverkostot ole kaikilta osin tarpeeksi vahvoja. Tyypillisiä ovat myös kokemukset, ettei omaishoitotyötä ole pandemian aikana arvostettu yhtä paljon kuin terveydenhuollon ammattilaisten työtä.
Huolta sekä omasta että hoidettavan terveydestä
Omaishoitajat raportoivat niin sosiaalisen kuin psyykkisen hyvinvointinsa heikentymistä. Huolta kannettiin paitsi hoidettavan terveydestä myös siitä, miten oma mahdollinen sairastuminen tai karanteeniin joutuminen vaikuttaisi omaishoidon saajaan.
Omaishoitajien tuen tarpeet ovat olleet koronapandemian aikana moninaiset, mutta kaikkia tuen muotoja ei joko ole koettu tarvittavan tai niitä ei ole ollut saatavilla. Lähes puolet omaishoitajista koki, että maksuttomat suojavälineet olisivat olleet heille tarpeellisia, mutta niitä ei ollut saatavilla.
Saatavilla olevasta tuesta korostui erityisesti korona-arkeen liittyvän ohjauksen, tiedon ja neuvonnan tarve. Neljä viidestä yli 65-vuotiaasta omaishoitajasta olikin saanut tarvitsemaansa tukea ja ohjausta. Kuitenkin alle 50-vuotiaista omaishoitajista tarvitsemaansa tukea ja ohjausta oli saanut vain noin puolet vastaajista.
Nuorimmat omaishoitajat tiukimmassa tilanteessa
Monien kysymysten kohdalla pandemian negatiiviset vaikutukset näyttävät painottuvan erityisesti nuorimpaan, alle 50-vuotiaiden omaishoitajien ryhmään. Heidän huolensa taloudellisesta tilanteesta sekä kokemukset sen huononemisesta olivat yleisempiä kuin vanhemmissa omaishoitajaryhmissä.
Erityisen huolestuttava on havainto siitä, että ne omaishoitajat, jotka hoitivat läheistään yli 100 tuntia viikossa, raportoivat muita useammin psyykkisen hyvinvoinnin heikentyneen pandemian aikana. Lisäksi heidän omat palvelunsa olivat heikentyneet muita omaishoitajia useammin. Kaikkein intensiivistä hoitoa antavien omaishoitajien kohdalla palvelut olivat myös peruuntuneet muita useammin.
Kyselyaineiston keräämisestä vastasivat eurooppalainen omaishoitoverkosto Eurocarers ja italialainen tutkimuskeskus Centre for Socio-Economic Research on Ageing (IRCCS-INCRA). Suomea koskevan aineiston analysoivat Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkijat Sihto, Leinonen ja Kröger. Suomesta yhteistyökumppanina ja kyselyn suomentajana toimi Omaishoitajaliitto ja sen suomenruotsinnoksen teki Folkhälsan. Kyselyn levittämiseen osallistui Omaishoitajaliiton ja Folkhälsanin ohella myös Suomen omaishoidon verkosto. Kysely on toteutettu verkkokyselynä aikavälillä 24.11.2020-8.3.2021.
Tutkimusjulkaisu ”Omaishoito ja Covid-19-pandemia:omaishoitajien arki, elämänlaatu ja palveluiden saatavuus koronapandemian aikana” on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9089-3
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Tiina Sihto, p. 050 465 65 24, tiina.sihto@helsinki.fi
Tutkijatohtori Emilia Leinonen, p. 0408054280, emilia.a.leinonen@jyu.fi
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.
Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 7.5.20257.5.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 7.5.2025. Juhlaluentonsa pitivät taloustieteen professori Mika Haapanen, kognitiivisen neurotieteen professori Piia Astikainen, kansainvälisen kehitystutkimuksen professori Tiina Kontinen sekä aivojen kehityksen professori Jan Kujala.
Tuoretta professoria Miriam Nokiaa kiehtoo muistin hermostollinen perusta7.5.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimittänyt Miriam Nokian psykologian professorin tehtävään. Professuurin erityisalana on käyttäytymisen muutoksen taustalla olevat, erityisesti keskus- ja autonomisen hermoston perusmekanismit.
Sivistys puhututtaa Jyväskylän Kesässä – puheohjelma on julkaistu7.5.2025 08:37:38 EEST | Tiedote
Vuonna 2025, Jyväskylän Kesän 70-vuotisjuhlavuonna, teemana on sivistys. Tämän vuoden puheohjelmassa käsitellään asiantuntijoiden siivittämänä polarisoituvaa ja polarisoitunutta sivistystä, sivistyneen keskustelun tuomaa vapautta ja vastuuta, ylikuluttamisen syitä ja seurauksia, sekä Suomen sivistyspääoman tilannetta.
Tutkijat ovat askeleen lähempänä antineutriinon massan ymmärtämistä6.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Neutriinot ja antineutriinot ovat alkeishiukkasia, joilla on pieni mutta toistaiseksi vielä tuntematon massa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyt erittäin tarkat atomimassamittaukset paljastivat, että hopea-110-isotoopin isomeeristä tilaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää elektronin antineutriinon massan määrittämiseen. Tulos on merkittävä askel matkalla tulevaisuuden antineutriinomittauksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme