Väitös: Rautatienrakentajien kokemusyhteisö syntyi kovissa oloissa

Rautateiden rakentaminen Helsingistä Hämeenlinnaan alkoi kesällä 1857. Teollisuus ja kaupungit tarvitsivat kipeästi rautateitä ja radanrakentajista tuli teollistuvan yhteiskunnan tärkein ammattiryhmä. Historiantutkimuksessa ei ole kuitenkaan aiemmin perehdytty näihin miehiin, jotka kovalla työllä ja pienellä palkalla rakensivat maamme rataverkon.

Rautatierakennuksilla työpäivä alkoi 1800-luvulla aamuviideltä ja päättyi iltakahdeksalta. Itse työ oli ruumiillisesti raskasta urakkaa, josta maksettiin mitattavien työsuoritusten mukaan. Käytännössä se johti jatkuvaan kiireeseen, vaarallisiin työtapoihin ja toistuviin tapaturmiin. Ratajätkien kokemusyhteisöä yhdistivät elämän epävarmuus, alkeellinen asuminen, jatkuva muuttaminen ja paikallisväestön ennakkoluulot.

– Kiinnostuin radanrakentajista jo opiskeluaikoina 25 vuotta sitten, Työväenmuseo Werstaan museonjohtajana pitkään työskennellyt Kalle Kallio kertoo.

– Olen tehnyt aineistolähtöistä työväenhistoriaa, joka edellyttää perehtymistä sirpaleisiin lähdeaineistoihin. Ratajätkät eivät juuri kirjoittaneet omasta elämästään, joten kokonaisuus täytyi koota pienistä paloista.

Tutkimus kattaa reilun 80 vuoden ajanjakson ratajätkien ensimmäisistä lapionpistoista aina talvisodan syttymiseen saakka. Kallio käsittelee muun muassa nälkävuosien, suurlakon, sisällissodan ja 1930-luvun pula-ajan vaikutuksia työmailla. Radanrakentajien kokemuksia lähestytään useista näkökulmista unohtamatta työn, toimeentulon, teknologian, arjen, poliittisen historian, yhteiskunnan rakenteiden tai kokemuskerronnan merkitystä.

Ratajätkät ei ole sähköinen väitöstutkimus, vaan kaupallisen kustantajan julkaisema tietokirja. Samalla syntyi kaksi museonäyttelyä, jotka avautuivat toukokuun alussa Työväenmuseo Werstaalla Tampereella ja Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Kalle Kallio halusi tehdä mahdollisimman yleistajuista tutkimusta ja kertoa ratajätkien kokemuksista muillekin kuin tiedeyhteisölle.

– Minulle oli alusta pitäen selvää, että kirjoitan radanrakentajista suurelle yleisölle. Todella monen esivanhemmat ovat työskennelleet ratatyömailla ja aihe koskettaa myös tämän päivän rakentajia ja rautatieläisiä. Halusin tehdä kestävää perustutkimusta, joka kiinnostaa monenlaisia lukijoita, Kallio korostaa.

Filosofian maisteri ja kasvatustieteen maisteri Kalle Kallion historian alaan kuuluva väitöskirja Ratajätkät – Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 11.6.2022 kello 12 alkaen Väinö Linna -salissa (Linna, Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Tapio Bergholm Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori emeritus Pertti Haapala yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Teoksen julkaisee SKS Kirjat. Väitöskirjaa on saatavilla museo- ja kirjakaupoista.Toimittajat voivat tilata arvostelukappaleen osoitteesta media@skskirjat.fi. 

Kalle Kallio. Ratajätkät – Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939. Kirjokansi 303. SKS Kirjat 2022. Suomen Rautatiemuseon ja Työväenmuseo Werstaan julkaisuja. ISBN 978-951-858-314-4. 589 sivua.

Kuva: Kati Lehtinen, Työväenmuseo Werstas