Koulutus ei selitä huomattavia eroja kognitiivisissa kyvyissä ja sosiaalisissa taidoissa ylioppilaiden ja amisten välillä

Tutkimuskirjallisuudessa on havaittu kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen selittävän merkittävän osan yksilöiden menestyksestä työmarkkinoilla. Lisäksi on havaittu, että sosiaalisten taitojen merkitys työmarkkinoilla on kasvanut viime vuosikymmeninä. Näihin taitoihin vaikuttavista tekijöistä on kuitenkin huomattavasti vähemmän tutkimustietoa. Erityisesti koulutuksen rooli on yhä epäselvä.
Uudessa Laboren, Etlan, VATT:n ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin lukioon sisäänpääsyn vaikutusta Puolustusvoimien peruskokeissa mitattuihin kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Tulosten mukaan lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden välillä on keskimäärin huomattavia eroja kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja mittaavissa testeissä. Testitulosten luotettavuutta lisää se, että ne ovat vahvasti korreloituneita myöhemmän työmarkkinamenestyksen kanssa.
”Tutkimuksemme mukaan erot kognitiivisia kykyjä ja sosiaalisia taitoja mittaavissa testeissä eivät kuitenkaan selity koulutuksen vaikutuksella, vaan erilaisten oppilaiden valikoitumisella lukioon ja ammatilliseen koulutukseen.”, summaa Laboren erikoistutkija Jani-Petteri Ollikainen.
Vertailemalla lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden keskimääräisiä testituloksia ei kuitenkaan voida selvittää koulutuksen vaikutusta testituloksiin. Voi yhtä hyvin olla myös niin, että lukioon valikoituvat kognitiivisilta ja sosiaalisilta kyvyiltään paremmat oppilaat, mikä selittäisi erot keskimääräisissä testituloksissa. Tämän vuoksi tutkimuksessa tarkasteltiin sisäänpääsyrajoista syntyvän tutkimusasetelman avulla, miten lukion käyminen vaikuttaa testituloksiin. Riittävän lähellä sisäänpääsyrajaa hakijat ovat keskenään hyvin samankaltaisia ja voidaan olettaa olevan sattumasta kiinni, pääseekö lukioon sisään vai ei. Juuri rajan ala- ja yläpuolella olevia henkilöitä vertaamalla saadaan selvitettyä lukion vaikutus testituloksiin. Tässä koeasetelmassa ryhmien välillä ei havaita juurikaan eroja testituloksissa. Tämä tulos viittaa siis siihen, että havaitut erot lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden keskimääräisissä testituloksissa selittyvät valikoitumisella.
Tutkimuksen rahoitti Strategisen tutkimuksen neuvoston Oma linja -hanke.
Tutkimusryhmä:
- Jani-Petteri Ollikainen, erikoistutkija, Labore
- Tuomas Pekkarinen, tutkimusprofessori, VATT
- Roope Uusitalo, professori, VATT ja Helsingin yliopisto
- Hanna Virtanen, tutkimuspäällikkö, Etla
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jani-Petteri Ollikainenerikoistutkijajulkinen talous
Puh:+35840 940 2697jani-petteri.ollikainen@labore.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Labore (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Talous & Yhteiskunta 2/2025 | Työmarkkinat13.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset työmarkkinat ovat olleet viime vuosina murroksessa, joka on johtunut osin hallituksen politiikasta, osin laajemmista ja pitkäkestoisemmista prosesseista. Miten työmarkkinat ovat muuttuneet, miten niitä on muutettu ja mitä kehityksestä seuraa?
Ennustearvio: Heikko kotimainen kysyntä hidastaa kasvua11.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Labore ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,4 % ja ensi vuonna 1,9 %. Huhtikuussa julkaistuun kevätennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta erityisesti kauppasodan vuoksi. Ensi vuoden näkymät säilyvät uskottavina, mikäli kotimainen kysyntä vahvistuu loppuvuoden aikana. Ennustearvio perustuu tuoreisiin kansantalouden neljännesvuositietoihin ja on päivitys aiempaan ennusteeseen.
Pienet, nuoret yritykset uudistavat Suomen innovaatiokenttää28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren analyysi osoittaa, että pienten, nuorten yritysten rooli Suomen yrityssektorin innovaatiotoiminnassa on vahvistunut merkittävästi vuoden 2010 jälkeen. Nämä yritykset panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan suhteellisesti enemmän kuin muut yritykset ja tuovat markkinoille merkittävästi uusia tuotteita ja prosesseja. Suurten yritysten innovaatiopanostukset ovat viime vuosina vähentyneet, mikä korostaa nuorten yritysten merkitystä teknologisen kehityksen vetureina. Julkisen TKI-rahoituksen rooli on erityisen tärkeä pienille ja nuorille yrityksille. Tulokset korostavat tarvetta tukea nuorten yritysten syntymistä, innovointia ja kasvua edistävää toimintaympäristöä.
Uusi konsortio pohtii nuorten turvaverkon tulevaisuutta28.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Millainen turvaverkko tulevaisuuden nuorille tarvitaan? Millainen on nuorten palvelujärjestelmä Suomessa vuonna 2050? Tätä pohtii yksitoista asiantuntijaorganisaatiota uudessa, valtakunnallisessa konsortiossa. Konsortion tavoitteena on tutkia ja kehittää nuoreksi itsensä mieltävien, haavoittuvassa asemassa olevien palvelujärjestelmän tulevaisuutta.
Meillä on yhteinen ongelma23.5.2025 10:08:31 EEST | Blogi
Viime aikojen keskustelu valtiovarainministeriön verovaikutusarvioista on oire syvemmästä ongelmasta: vaikuttavuusarvioinnit voivat olla politisoituneita, hajanaisia ja lyhytnäköisiä. Tarvitaan riippumaton, asiantunteva ja hyvin resursoitu instituutio, joka tuottaa päätöksenteon tueksi luotettavaa tietoa – ilman poliittista painolastia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme