Musiikkia harrastavat lapset erottuvat edukseen tarkkaavuudessa
Musiikkiharrastus, etenkin varhain aloitettu, on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty parempaan suoriutumiseen erilaisissa tarkkaavaisuutta, työmuistia ja ajattelun joustavuutta vaativissa tehtävissä. Yhdessä näitä taitoja kutsutaan toiminnanohjaukseksi.
– Musiikkia harrastavilla toiminnanohjaukseen liittyvät aivoalueet ja niiden muodostamat verkostot voivat myös olla rakenteeltaan ja toiminnaltaan poikkeavia muuta harrastaviin verrattuna, kertoo aiheesta väittelevä Katri Saarikivi.
On kuitenkin ollut epäselvää, missä vaiheessa lapsuuden aikana harrastuksen mahdollinen vaikutus tulee esiin, millä kaikilla toiminnanohjauksen osa-alueilla, ja kuinka kauan se kestää.
– Onko niin, että jossain vaiheessa erot musiikkia ja muita harrastavien välillä häviävät, Saarikivi pohtii.
Jotta näihin kysymyksiin löytyisi vastaus, seurattiin Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä musiikkia ja muuta harrastavien lasten aivojen kehitystä yli kymmenen vuoden ajan.
Musiikkia harrastavat lapset pärjäsivät kognitiivisissa testeissä
Tulosten mukaan musiikkia harrastavat lapset pärjäsivät hieman paremmin työmuistia, valikoivaa tarkkaavaisuutta, itsehillintää ja ajattelun joustavuutta vaativissa tehtävissä kuin muuta harrastavat lapset. Suurimmat erot näkyivät lapsuuden aikana. Myöhemmällä iällä, teini-iässä ja varhaisaikuisuudessa, erot tehtäväsuoriutumisessa kuitenkin hävisivät.
Myös toiminnanohjauksen aivomekanismeista löytyi eroja. Nämä erot näkyivät vielä varhaisaikuisuudessakin, kun koehenkilöt suorittivat toiminnanohjausta haastavia tehtäviä. Tilapäinen musiikkiharrastukseen liittyvä tehostuminen voi siis näkyä aivojen tasolla pitkään, vaikka toiminnan tasolla erot muuta harrastaviin häviäisivätkin.
Pitäisikö kaikki lapset laittaa musiikkitunneille?
- Syy-seuraussuhdetta ei näillä tutkimuksilla valitettavasti saada täysin selville, Saarikivi tarkentaa.
- Voidaan ajatella, että musaharrastus, joka onnistuakseen edellyttää keskittymistä ja itsehillintää, voisi tukea näiden taitojen kehittymistä. Toisaalta, mitä jos harrastukseen hakeutuvat lapset, joilla nämä taidot ovat alkujaankin hyviä?
Saarikiven mukaan olisi tehtävä melko epärealistinen koe muna-kana-kysymyksen selvittämiseksi.
– Meidän pitäisi käytännössä arpoa lapsia musatunneille ja muihin harrastuksiin, ja pitää heitä siellä pakolla vaikkapa 13 vuotta. Silloin tutkittaisiinkin jotain aivan muuta kuin vapaaehtoisen harrastuksen vaikutuksia kehitykseen, Saarikivi nauraa.
- Tukea syy-seuraussuhteelle tulee tutkimustemme seurantaosioista: olemme nähneet erilaista toiminnanohjauksen taitojen ja aivomekanismien muutosta musaryhmässä muihin verrattuna. Onkin valtavan arvokas asia, että olemme saaneet mukaan osallistujia, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet tutkimuksiimme.
Mitkä harrastukset kehittävät aivoja parhaiten?
Saarikivi haluaa kuitenkin muistuttaa siitä, että myös muun kuin musiikin harrastamisen on toisissa tutkimuksissa havaittu tukevan toiminnanohjausta, ja esimerkiksi joukkuelajit on yhdistetty sosiaalisten taitojen tehostumiseen.
Saarikiven mukaan tärkeintä olisi nähdä harrastukset lapsen elämässä muusta kuin hyötynäkökulmasta.
– Musiikki on uskomattoman tärkeä osa ihmiselämää, ja jos lasta se kiinnostaa, on kertakaikkisen upea juttu, jos on mahdollisuus päästä musiikkiharrastuksen pariin. Yleisesti ottaen aivoille on hyvä, että niitä käytetään oppimiseen itseä kiinnostavien aiheiden parissa. Harrastukset voivat tarjota näitä tärkeitä oppimisen ja itsetuntemuksen paikkoja, Saarikivi summaa.
Psykologian maisteri Katri Saarikivi väittelee 16.6.2022 klo 17:15 Porthanian PII -salissa (Yliopistonkatu 3) Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Augmented maturation of executive functions in musically trained children and adolescents.
Omaa väitöstilaisuuttaan ennen, klo 13-14, Saarikivi järjestää samassa paikassa kaikille avoimen Lasten lektio -tilaisuuden. Inspiraationa on Saarikiven mukaan ajatus siitä, että olisi hienoa, jos lapsille olisi keino päästä mukaan väitöksiin. Lasten lektio onkin lapsille suunnattu tiedetuokio, jossa käydään leikin avulla läpi sitä mitä on tiede, tutkiminen, väittäminen, ja mitä ihmettä siellä väitöstilaisuudessa tapahtuu.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Katri Saarikivi, katri.saarikivi@helsinki.fi, +358 44 304 5897
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kahvin perimä selvitetty – tiedossa parempaa makua ja vastustuskykyä kasvitaudeille2.5.2024 09:33:27 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Arabica-kahvilajin koko perimän. Tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia tuottaa laadukkaampaa kahvia ja parantaa lajin vastustuskykyä vakavalle kahvipensaita tuhoavalle kasvitaudille kahviruosteelle.
Hyvästit korkealle kolesterolille? Tuore spinout-yhtiö Moncyte Oy kehittää ratkaisua30.4.2024 09:21:48 EEST | Tiedote
Yhtiön tavoitteena on auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvä kolesterolitaso mahdollisimman nopeasti. Innovaatio perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
Verinäyte tarkentaa imukudossyövän diagnostiikkaa ja ennustetta29.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Verenkierron proteiinitasoista voidaan saada tärkeää tietoa aggressiivisen B-solulymfooman tarkempaa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa varten, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat löysivät erityisen proteiiniprofiilin, joka oli yhteydessä vaikeampaan tautiin.
Gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen Helsingissä on kaupunkisuunnittelun tulosta29.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Gentrifikaatio on ilmiö, joka koskee enemmän kuin vain asumista, ja se vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kaupunkilaisten arkielämään.
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme