Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savossa jatketaan lettosoiden inventointia

Jaa
Tulevan kesän ja syksyn aikana Pohjois-Savon ELY-keskus kartoittaa lettosoita LETOT-hankkeessa Pohjois-Savossa, erityisesti Ylä-Savon, Kaavin ja Rautalammin alueilla. Kartoituksen tarkoituksena on kerätä tietoa lettojen esiintymisestä ja tilasta sekä ennallistamis- ja hoitotarpeista.
Rassisammal ja heterahkasammal (kuvassa) lukeutuvat lettosammaliin. / Kuva: Arto Saari
Rassisammal ja heterahkasammal (kuvassa) lukeutuvat lettosammaliin. / Kuva: Arto Saari

Letot ovat monimuotoisinta ja rehevintä suoluontoa Suomessa, mutta muun muassa pellonraivaus ja ojitus ovat heikentäneet niiden esiintymistä ja tilaa. Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa (2018) letot arvioitiinkin äärimmäisen uhanalaisiksi Etelä-Suomessa. Lajien uhanalaisuusarvioinnin (2019) mukaan lähes puolet soiden uhanalaisista lajeista elää ensisijaisesti letoilla. Lettojen turvaamisella ja tilan parantamisella onkin tärkeä merkitys suoluonnon ja -lajiston monimuotoisuuden kannalta.


Lettoja turvaa metsälaki, jonka mukaan erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat pienialaiset ja luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset letot. Lettojen ominaispiirteiden ja vesitalouden säilyttäminen tulee ottaa huomioon metsänkäytössä. Vesitaloudeltaan luonnontilaiset tai sen kaltaiset letot reunusmetsineen voivat olla METSO-ohjelmaan sopivia elinympäristöjä. METSO- tai Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa lettoja voidaan turvata joko vapaaehtoisen suojelun keinoin tai luonnonhoito- tai ennallistamistoimenpiteillä.


LETOT-hanke


Lettojen inventointityötä tehdään Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa valtakunnallisessa LETOT-hankkeessa. Hanke on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa.


LETOT-hankkeen tavoitteena on saada nykyistä parempi käsitys lettojen määrästä, esiintymisestä, tilasta, uhista, suojelu- ja ennallistamistilanteesta sekä -mahdollisuuksista. Lisäksi tavoitteena on parantaa tiedon tasoa lettolajiston esiintymisestä ja elinympäristöjen tilasta sekä mahdollistaa hankkeessa kerätyn tiedon monipuolinen jatkohyödyntäminen.

Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää luontotyyppien ja lajien tilan seurannassa, uhanalaisuusarvioinneissa, maankäytön suunnittelussa sekä luonnonhoidon kohdentamisessa. Lettotieto parantaa maanomistajien mahdollisuuksia ottaa lettosuot huomioon maankäytössä.


Tänä vuonna LETOT-hankkeessa lettosoita inventoidaan Pohjois-Savon lisäksi Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten alueilla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Nelma Aunio
Luonnonsuojelun asiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus
0295 026 195, nelma.aunio@ely-keskus.fi


Johanna Mykkänen
Luonnonsuojelun asiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus
0504795024, johanna.mykkanen@ely-keskus.fi
LETOT-hanke


Aira Kokko
Vanhempi tutkija, Suomen ympäristökeskus
0295 251 290, aira.kokko@syke.fi

Kuvat

Rassisammal ja heterahkasammal (kuvassa) lukeutuvat lettosammaliin. / Kuva: Arto Saari
Rassisammal ja heterahkasammal (kuvassa) lukeutuvat lettosammaliin. / Kuva: Arto Saari
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio

0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 2.5.20242.5.2024 14:20:51 EEST | Tiedote

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,68. Taso on 50 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedennousun aikaistuminen on selvästi poikkeava historiaan nähden. Korkeampia vedenkorkeuksia on havaittu myöhemmin keväällä. Lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padosta ovat käynnissä. Kallaveden pinta tulee vielä nousemaan ennustemallin mukaan yli 10 cm. Kaikkien vesistöjen rannoilla kannattaa irtotavarat kerätä talteen. Iisalmen reitillä padot ovat täysin auki ja lisäksi juoksutetaan Ahkiolahden kanavasta. Nerkoon kanavan avaamisen sallivaa vedenkorkeutta ei ole vielä saavutettu. Ennusteen mukaan Poroveden ja Onkiveden tulvakorkeudet eivät enää nousisi rajusti. Kiuruveden korkeus on nousemassa toiseen edellisen kokoiseen tulvahuippuun ja Sonkajärvi vielä suurempaan huippuun viime päivien nousunopeudella. Nilsiän reitin alaosassa Syvärin ja Vuotjärven vedenpinnoissa on vielä useita kymmeniä senttejä nousuvaraa säännöstelylupien ylärajoihin. Juojärves

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye