Pohjois-Savon ELY-keskus päivitti työlupalinjaustaan

Pohjois-Savon ELY-keskus on päivittänyt työlupalinjaustaan, ja katsoo, että seuraavilla ammattialoilla työvoiman saatavuus on vaikeutunut Pohjois-Savossa:

1. rakennusalan työnjohtajat
2. sairaanhoitajat ym. (sisältää sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat)
3. kätilöt
4. informaatio- ja tietoliikenneteknologian teknikot sekä käyttäjätukihenkilöt (sisältää käytön operaattorit, käytön tukihenkilöt, tietoverkkoteknikot ja webmasterit ja -teknikot)
5. lähihoitajat (kaikki ammattinimikkeet)
6. peltoviljelytyönjohtajat ja -työntekijät
7. puutarhurit ja kasvihuoneviljelijät
8. puutarha- ja kasvihuonetyönjohtajat ja -työntekijät
9. maatalouslomittajat
10. metsurit ja metsätyöntekijät
11. betonirakentajat ja raudoittajat
12. kirvesmiehet ja rakennuspuusepät
13. putkiasentajat
14. hitsaajat ja kaasuleikkaajat
15. koneenasettajat ja koneistajat
16. moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat (sisältää asentaja, raskas autokalusto)
17. konepuusepät
18. elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät
19. koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat ym. (kaikki ammattinimikkeet, pois lukien sairaala- ja laitosapulaiset ja päiväkotiapulaiset)

Pohjois-Savon alueellisen työlupalinjauksen valmistelussa on huomioitu alueen työmarkkinatilanne ja kuultu työmarkkinaosapuolten ja elinkeinoelämän sekä TE-hallinnon edustajien näkemyksiä. Työvoiman saatavuutta harkittaessa on hyödynnetty mm. työ- ja elinkeinohallinnon ennakointitietoa, työmarkkinakatsauksia sekä ammattibarometrin tietoja.

Päivitetty linjaus on voimassa 31.12.2022 asti.

EU:n ulkopuolelta Suomeen töihin tuleva ulkomaalainen tarvitsee yleensä oleskeluluvan

Suomessa toimivan työnantajan edellytetään ensisijaisesti rekrytoivan työvoimaa Suomesta ja EU- ja ETA-alueelta. EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman työntekijän oleskelulupaa. Vastaava oikeus on myös Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisilla. EU:n ulkopuolelta Suomeen töihin tuleva ulkomaalainen tarvitsee yleensä oleskeluluvan. Työntekijän toimeentulon tulee olla turvattu ansiotyöllä kuukausittain työntekijän oleskeluluvan voimassa ollessa.

Työntekijän oleskelulupaprosessi on kaksivaiheinen. Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) tekee osapäätöksen ja Maahanmuuttovirasto lopullisen päätöksen. TE-toimiston osapäätös perustuu kokonaisharkintaan, joka sisältää työvoiman saatavuuden selvittämisen lisäksi työsuhteiden ennakkovalvonnan, jossa varmistutaan siitä, että työsuhteessa noudatetaan asianomaista työehtosopimusta ja Suomen työlainsäädäntöä.

Lisäksi varmistetaan, että työnantaja kykenee suoriutumaan työnantajavelvoitteistaan. Työntekijän sopivuuden arviointi kuuluu lähtökohtaisesti työnantajalle ja TE-toimisto selvittää työmarkkinoiden käytettävissä olevan työvoiman saatavuuden.

Työvoiman saatavuutta arvioitaessa selvitetään, voiko tehtävään saada työvoimaa Suomesta tai EU- ja ETA-alueelta. Arvioinnissa huomioidaan ELY-keskuksen laatima työlupalinjaus. Alueellinen työlupalinjaus linjaa ne ammattialat, joilla työvoiman saatavuus on vaikeutunut, ja joihin on mahdollista rekrytoida työvoimaa EU:n ulkopuolelta ilman, että työpaikka on julkisesti haussa.

Työnantajan on myös tietyin edellytyksin mahdollista rekrytoida työvoimaa EU:n ulkopuolelta, vaikka ammattialaa ei olisi vapautettu saatavuusharkinnasta alueellisessa työlupalinjauksessa. Mikäli työsuhteelle ja työnantajalle laissa asetetut edellytykset täyttyvät ja työpaikka on ollut julkisesti haussa, mutta työmarkkinoilta ei ole saatavilla sopivaa työvoimaa, työnantajan on mahdollista rekrytoida työvoimaa EU:n ulkopuolelta.

Saatavuusharkinta liittyy vain työntekijän oleskelulupaan. Sen sijaan erityisasiantuntijan oleskelulupaan ei liity saatavuusharkintaa.

Alueellinen työlupalinjaus perustuu ulkomaalaislakiin (301/2004) ja valtakunnalliseen linjaukseen ulkomaisen työvoiman käytön yleisistä edellytyksistä (VNp 11.10.2012).