Ilmastometsät-kirja tuo keinoja ja toivoa kuivuuden hillintään
14.9.2022 14:28:06 EEST | Into Kustannus | Tiedote

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan päästöjen vähentämisen lisäksi vahvempia hiilinieluja sitomaan hiilidioksidia pois ilmakehästä. Tehokkain ja turvallisin keino tähän on puuston ja kasvillisuuden lisääminen. Voimme istuttaa uusia metsiä, kasvattaa nykyisiä metsiä sekä tehostaa metsien suojelua ja kestävää käyttöä.
Kuivuus pakottaa ihmiset muuttamaan pois
Aavikoituminen on jäänyt keskustelussa muiden ympäristöhuolien varjoon. "Kesän uutiskuvat Euroopan kuivuudesta ja metsäpaloista ennakoivat maan köyhtymiselle ja aavikoitumiselle altistavia oloja”, kuvailevat Ilmastometsät-kirjaan aavikoitumisesta kirjoittaneet metsä- ja ympäristöasiantuntijat Vesa Kaarakka ja Matti Nummelin.
Nummelinin mukaan aavikoituminen Pohjois-Afrikassa on nopeaa ja kehityskulku surullinen.
–Tällä menolla monilla alueilla Afrikassa viljelymaat kuivuvat viljelyyn kelvottomiksi alueiksi. Nyt voimakas muuttoliike kohdistuu vielä maiden ja maanosan miljoonakaupunkeihin ja vain pieni määrä ihmisiä pyrkii kauemmas Eurooppaan.
Suomi on tukenut aavikoitumisen vastaisia kehitysyhteistyöhankkeita muun muassa Keniassa, Etiopiassa, Tunisiassa, Algeriassa, Marokossa, Syyriassa, Libanonissa ja Jordaniassa.
Metsiä on mahdollista lisätä myös kaikkein kuivimmilla alueilla
Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut, että ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 celsiusasteeseen tarvittaisiin noin miljardin hehtaarin verran uutta metsäalaa lisäämään hiilensidontaa. Tämä vastaa noin neljäsosaa maapallon nykyisestä metsäalasta.
Zürichin teknillisen korkeakoulun (ETH-Zürich) Crowther Labin selvityksissä on saatu tulokseksi, että maapallolla on noin 900 miljoonan hehtaarin verran ilmastollisesti ja ympäristöllisesti soveliaita maa-alueita, joilla uuden metsän ja puuston lisäämisellä voidaan saavuttaa merkittävää hiilensidontaa ilmakehästä – mahdollisesti jopa 205 gigatonnia hiiltä.
Näissä arvioinneissa on jätetty maatalousmaa ja asutuskeskusten maa-alueet laskelmien ulkopuolelle.
”Koska maapallon maatalousmaasta yli 70 prosenttia on laidunmaata ja rehupeltoa, on syytä tarkastella myös niiden alueiden potentiaalia. Jos vauraiden maiden naudanlihan kulutus vähenee tulevina vuosina, on mahdollista, että karjan- ja rehuntuotannosta vapautuisi satoja miljoonia hehtaareja maata, jota voitaisiin käyttää metsien ja puuston lisäämiseen sekä puutarha- ja peltometsäviljelyyn.”
Vaikka metsäkato edelleen jatkuu monella alueella – varsinkin trooppisissa sademetsissä – on muualla muutos parempaan jo näköpiirissä. Metsäpinta-ala lisääntyy monissa Euroopan maissa ja Venäjällä sekä muun muassa Pohjois-Amerikassa, Intiassa, Kiinassa, Vietnamissa ja osassa Afrikkaa. Metsityspotentiaalia on myös maapallon laajoilla kuivilla alueilla, kuten erityisesti Sahelin alueella peltometsäviljelynä, Arabian niemimaalla, Kiinassa ja Australiassa.
Teoksen takaa löytyy arkkitehti, kehitysyhteistyö- ja ympäristöasiantuntija Kari Silfverbergin lisäksi työryhmä, johon kuuluu laaja-alainen ja arvostettu kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti Risto Isomäki, metsäopettaja ja palontorjunnan asiantuntija Mike Jurvelius, aavikoitumiseen ja kehitysmaiden metsiin erikoistunut ulkoministeriön neuvonantaja Vesa Kaarakka, ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kauppi, yhdyskuntasuunnittelussa ja vesihuollossa työskennellyt ulkoasiainministeriön vesialan entinen neuvonantaja Eero Kontula, kehitysmaiden metsänhoidon emeritusprofessori Olavi Luukkanen, liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun konsultti Pentti Murole, Helsingin ja Turun yliopistojen dosentti ja entinen ulkoministeriön ympäristöalan neuvonantaja Matti Nummelin, tietokirjailija ja emeritusprofessori Eero Paloheimo, metsänhoitotieteen dosentti, emeritusprofessori Veli Pohjonen, VTT:n erikoistutkija, FT Laura Sokka, tutkijatohtori Jenni Laininen, Siemenpuu-säätiön Hanna Matinpuro, Kari Bottas, Kirsi Chavda ja Timo Kuronen sekä maantutkimuksen tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi ja St1:n Concept Development Manager Jukka Hietanen.
Katsoaksesi videon lähteestä youtu.be, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Aavikoituminen ja muuttovirrat
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenny Rostainviestintäpäällikkö
Puh:044 493 6816jenny.rostain@intokustannus.fiJosefine Janhonenviestintäasiantuntija
Puh:+358444934409josefine.janhonen@intokustannus.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Into on itsenäinen kustantamo, joka julkaisee uutta avaavaa ja näkökulmia avartavaa laadukasta kirjallisuutta yksin ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Into Kustannus
Miten ajattelemme kun maailma loppuu? Anna Kontula ennakoi kirjassaan uuden aikakauden alkua1.9.2026 07:50:13 EEST | Tiedote
Kansanedustaja Anna Kontula pohtii uutuuskirjassaan tulevaisuutta. Kontulan mukaan elämämme tulee muuttumaan tavalla, jonka mittakaava on samaa luokkaa kuin siirtyminen maatalousyhteiskunnasta teolliseen aikaan.
Bertan musakirja auttaa alkuun musiikin teossa27.8.2026 07:45:00 EEST | Tiedote
Petra Rothoviuksen, eli artisti Bertan, ja opettaja, oppikirjailija Sirja Mikkolan uutuuskirja Berta – musakirja unelmoijille on inspiraatio-opas kaikille, jotka haluavat oppia tekemään musiikkia itse. Kirja tuo musiikkialan lähemmäs ja näyttää, että unelman toteuttaminen on mahdollista.
Sota ei pääty rauhansopimukseen – se jatkuu kehossa26.8.2026 07:45:00 EEST | Tiedote
Jessi Jokelaisen Epigenesis on omaelämäkerrallinen sarjakuvateos, joka seuraa sitä, mitä sota jättää jälkeensä, kun aseet vaikenevat ja arki alkaa. Jokelainen lähestyy aihetta omien isovanhempiensa tarinoiden ja elämänkokemuksensa kautta. Sotatraumat eivät kadonneet jälleenrakennuksen myötä, vaan siirtyivät mielissä ja kehoissa eteenpäin sukupolvelta toiselle.
Kaisu-Maria Toiskallio kustantajaksi Intoon20.8.2026 14:00:00 EEST | Tiedote
Kaisu-Maria Toiskallio aloittaa 1. helmikuuta 2027 kustantajana Into Kustannuksessa. Kaisu-Maria siirtyy Intoon Kustannusosakeyhtiö Otavasta, jossa hän on toiminut lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustannusjohtajana.
Sosiopaatti ja hyvinvointivaikuttaja ottavat mittaa toisistaan Tatiana Elfin uutuustrillerissä Mestari10.6.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Viehättävä sosiopaatti Rebekka Nummi teki viime vuonna lähtemättömän vaikutuksen jännityskirjallisuuden lukijoihin. Huijari sai poikkeuksellista kiitosta ja nappasi Vuoden esikoisdekkari -ehdokkuuden. Sarjan toisessa osassa Rebekka soluttautuu menestyneen hyvinvointivaikuttajan lähipiiriin ja ajautuu hengenvaaralliseen manipulointipeliin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


