Kotitalouksien ostovoima elpyy notkahduksen jälkeen - inflaatio kiusaa tänä vuonna kaikkia
21.9.2022 10:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Ansiotason ja inflaation kehityksessä hyödynnetään Laboren ennusteen arvoja. Lisäksi perheille on laskettu kulutustutkimuksen perusteella niille ominaiset kulutuskorit, joiden hintakehitys kuvaa perheiden kohtaamaa inflaatiovauhtia. Vuosien 2023 ja 2024 osalta laskelmassamme on oletettu, ettei kenenkään verotus kiristyisi tai alenisi soteuudistuksen myötä ja soteuudistuksesta johtuva valtionverotuksen kiristyminen on kunkin perheen kohdalla samansuuruinen kuin vastaava kunnallisveron alennus.
LABORE:n syksyn 2022–2024 esimerkkiperhelaskelmassa tarkastelun kohteena ovat hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, työmarkkinatukea saava yksin asuva työtön, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava työtön sekä eläkeläispariskunta.
Hyvätuloisen pariskunnan ostovoima elpyy pudotuksesta parhaiten
Hyvätuloisen perheen nimellistulot kasvavat nopeasti vahvan ansiotason kehityksen seurauksena. Kuten muillakin perheillä, ostovoima heikkenee kuluvana vuonna, mutta jo 2024 hyvätuloisen perheen ostovoima kasvaa esimerkkiperheistä eniten. Omistusasumiseen ja yksityisautoiluun liittyvien kustannusten nopea nousu verottaa ostovoimaa etenkin vuosina 2022 ja 2023.
Toimihenkilöperheen ostovoima kehittyy heikoimmin
Toimihenkilöperhe on ainoa esimerkkiperhe, jolla on asuntolainaa. Kun muilla esimerkkiperheillä ostovoima kasvaa vuonna 2023, toimihenkilöperheen ostovoima heikkenee. Iso syy tähän on rivakasti nouseva korkotaso ja tämän vaikutus toimihenkilöperheen kokemaan inflaatioon.
Vuokra-asuminen suojaa työntekijäperheen ostovoimaa
Omistusasumisen kustannukset kasvoivat vuonna 2022 vuokria selvästi enemmän. Vuokralla asuvien palkansaajaperheiden ostovoima heikkeni maltillisemmin vuonna 2022.
Yksinhuoltajaperheen ostovoimassa pienimmät heilahtelut
Yksinhuoltajaperheen ostovoima selviää pienimmällä notkahduksella vuonna 2022. Suuri osa tuloista kuluu vuokralla asumiseen, jonka kustannukset kasvavat vielä 2022 varsin maltillisesti. Yksinhuoltajaperheen ostovoimassa tapahtuu koko tarkastelun ajan pienintä heiluntaa.
Ansiosidonnaista saavan työttömän ostovoimassa suurin kasvu
Työmarkkinatukea saavan työttömän nimellistulojen kehitys on kaikista heikointa. Ansiosidonnaista saavalla työttömällä sekä nimellistulojen että ostovoiman kehitys on kaikista suurinta. Tähän vaikuttaa sekä ansiotasoindeksin että kansaneläkeindeksin vahva kehitys vuonna 2023. Ansioiden kasvu vaikuttaa työttömäksi jääneen ansio-osaan ja kansaneläkeindeksin kasvu työttömyyspäivärahaan.
Eläkeläispariskunnan ostovoima palautuu heikon vuoden jälkeen
Eläkeläispariskunta kohtaa kovimman inflaation kuluvana vuonna. Kansaneläke- ja työeläkeindeksin heikko kehitys ansiotasoindeksiin nähden sekä omistusasumisen kulujen rivakka nousu heikentävät eläkeläispariskunnan ostovoimaa eniten. Molempiin eläkeindekseihin tehtävät reilut korotukset vuonna 2023 kuitenkin kääntävät ostovoiman kehityksen positiiviseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eetu IsotalotutkijaTyömarkkinat
Puh:+358-40 940 2696eetu.isotalo@labore.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
KUTSU | Labore julkistaa syksyn talousennusteensa 17.9.25.8.2026 15:08:08 EEST | Kutsu
Milloin suhdannekäänne näkyy uusina työpaikkoina? Pysyykö viennin kasvu yllä? Onko jatkuva epävarmuus talouskasvun jarru?
Yksi luku, monta oletusta: mitä finanssipoliittinen kerroin todella kertoo?21.8.2026 09:15:29 EEST | Blogi
Finanssipoliittisilla kertoimilla perustellaan usein miljardiluokan säästöjä ja veronkorotuksia, mutta kerroin ei ole havaittava luonnonvakio vaan tiettyyn aineistoon, ajanjaksoon ja oletuksiin sidottu tilastollinen arvio. Myös vero- ja menolajien kertoimet poikkeavat toisistaan, mutta erojen mittaaminen on vaikeaa. Esimerkiksi Etlan tuore tutkimus tarkastelee tärkeää mutta vaikeaa kysymystä niiden eroista. Sen mukaan esimerkiksi julkisten investointien supistaminen näyttää talouskasvulle erityisen haitalliselta, kun taas kotitalouksien tuloverotuksen maltillinen kiristäminen vaikuttaisi kasvuun selvästi vähemmän. Tutkimusta koskevassa viestinnässä ja julkisessa keskustelussa näitä eroja ei kuitenkaan ole tuotu esiin – on korostettu vain menojen ja tulojen keskimääräisiä kertoimia.
Julkiset T&K-tuet lisäävät yritysten tutkimus- ja kehitystyötä – vaikutus innovaatioihin ja tuottavuuteen epävarmempaa20.8.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Laboren johtava tutkija Paolo Fornaro on koonnut tuoreessa kirjallisuuskatsauksessaan yhteen viimeisten noin 20 vuoden aikana tehtyä empiiristä tutkimusta julkisen T&K-tuen vaikutuksista, keskittyen suoriin T&K-tukiin ja T&K-verohuojennuksiin. Katsauksessa tarkastellaan sekä vaikutuksia T&K-panoksiin – eli yritysten omiin tutkimus- ja kehitysinvestointeihin – että vaikutuksia tuotoksiin, kuten patentointiin ja tuottavuuden kasvuun. Katsaus kattaa sekä koko talouden tason että yritys- ja työntekijätason tutkimuksia. Katsauksen mukaan julkiset T&K-tuet lisäävät yritysten omaa T&K-toimintaa. Vaikutukset innovaatioihin ja tuottavuuteen ovat epävarmempia ja voivat toteutua vasta pitkällä viiveellä, mutta valtaosa katsauksen kattamista tutkimuksista antaa julkiselle T&K-tuelle myönteisen kokonaisarvion.
Labore hakee taloustieteen väitöskirjatutkijaa19.8.2026 12:10:32 EEST | Ilmoitus
Työn ja talouden tutkimus LABORE hakee taloustieteen jatko-opiskelijaa neljän vuoden määräaikaiseen tutkijan työsuhteeseen. Hakuaika päättyy 13.9.2026.
Hallituksen leikkaukset veivät pienituloisilta lähes 1 000 euroa – huipputulojen mittaaminen vaikeaa18.8.2026 08:20:21 EEST | Tiedote
Tänään julkaistavan Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportin kahdessa Laboren tukijoiden kirjoittamassa luvussa tarkastellaan eriarvoisuutta eri näkökulmista. Merja Kauhasen ja Milla Nyyssölän laskelmien mukaan Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat heikentäneet erityisesti työttömien sekä pienipalkkaisten ja osa-aikatyötä tekevien palkansaajien toimeentuloa: pienituloisimmalla viidellä prosentilla käytettävissä olevat tulot ovat pudonneet keskimäärin lähes 1 000 euroa vuodessa, kun taas suurituloisimmalla viidellä prosentilla ne ovat kasvaneet tuloveronkevennysten seurauksena yli 2 000 eurolla. Raportin toinen luku, jonka ovat kirjoittaneet Toni Juuti, Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska, puolestaan korostaa, että tuloerojen tiivistäminen yhteen lukuun on ongelmallista. Perinteisesti käytetyt mittarit eivät kata kaikkea taloudellista toimintaa, kun taas koko kansantulon kohdentaminen yksilöille niin sanotulla jakaumatilinpidolla riippuu merkittävästi tehdyistä oletuksista. Suur
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme