Blogi: Energia-ala on varautunut kriiseihin

Olen viime aikoina vastannut toistuviin kysymyksiin energia-alan varautumisesta kriiseihin ja poikkeusoloihin. Energiainfrastruktuurin toimintavarmuus on tämän päivän yhteiskunnassa täysin välttämätöntä. Energia-alan yksi keskeisimpiä tehtäviä onkin varmistaa huoltovarmuus eli varautua erilaisiin kriisi- ja häiriötilanteisiin. Energianjakelun häiriötilanteilla on moninaisia vaikutuksia: valot sammuvat, kodinkoneet eivät toimi, viemäri ei vedä, ruoanlaitto hankaloituu, elintarvikkeet lämpiävät, lämmitys ei toimi, kaupat ovat kiinni eikä huoltoasemilta saa polttoainetta.  Kaikki pysähtyy. Ja pitkittyessään kriisi- ja häiriötilanteiden yhteiskunnalliset vaikutukset olisivat huomattavat.

Energia-ala on keskeinen huoltovarmuuden varmistaja.

Olemme varautuneet erilaisiin kriisi- ja häiriötilanteisiin suunnitelmallisesti ja harjoittelemme poikkeustilanteissa toimimista säännöllisesti, avain kuten pelastuslaitos, puolustusvoimat ja poliisikin. Harjoittelemme, jotta pystymme toimimaan nopeasti ja tehokkaasti, jos jotain odottamatonta ja ikävää tapahtuu. Samalla toivomme, ettei näitä paljon harjoiteltuja taitoja koskaan tarvita. Kaupunkienergiayhtiöt ovat varautuneet muun muassa teknisiin häiriöihin, luonnon ääri-ilmiöihin (mm. myrskytuulet, jäätävät sateet, tulvat ja lumimyräkät), kauppasaartoon, ilkivaltaan, sabotaasiin, sotaan, kyberhyökkäyksiin, pandemioihin (joista on valitettavasti kertynyt kokemusta) ja näiden erilaisiin yhdistelmiin.

Poikkeustilanteisiin varautuminen tapahtuu sekä itsenäisten yhtiökohtaisten harjoitteiden kautta että yhdessä eri viranomaistahojen ja muiden yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten tahojen kanssa. Olemme myös suunnitelleet energiantuotantomme omavaraisuus huomioiden, panostaen uusiutuviin päästöttömiin ja halvempiin energian tuotantomuotoihin.

Parhaillaan käynnissä olevan muutoksen edetessä ja yhteiskunnan edelleen sähköistyessä energiaverkkojen rooli kasvaa kriittiseksi.

Tarvitsemme luotettavat sähkönsiirtoverkot saadaksemme energiajärjestelmät toimimaan joka tilanteessa ja tämän varmistamiseksi meidän on jatkossa tehtävä merkittävästi lisää investointeja. Valitettavasti yhteiskunnan säätämä sähköverkkojen kohtuullisen tuoton valvontamalli jarruttaa tätä kehitystä, sillä sähkönsiirtoyhtiöiden rahat eivät tähän mammuttimaiseen muutokseen riitä vastaamaan. Suuret panostuksemme uusiutuviin ja halvempiin energiantuotantomuotoihin uhkaavat jäädä vajavaiseksi ja kuluttajien hinta korkeaksi, jos emme saa sähköverkkojamme vahvistettua. Varoittavana esimerkkinä tällaisesta kehityksestä toimii Norja: maalla on pohjoisessa runsaasti halpaa vesivoimaa, mutta heiltä puuttuu kyky siirtää energiaa etelään liian pienten siirtoyhteyksien takia. Siksi oslolaisten sähkölasku on jopa monikymmenkertainen Pohjois-Norjassa asuviin verrattuna.

Toimivien tuotantolaitosten ja siirtoverkkojen lisäksi keskeinen tehtävämme on huolehtia polttoaineiden riittävyydestä. Venäjän häikäilemättömän hyökkäyssodan seurauksena polttoainemarkkinat ovat sekaisin ja korvaamme venäläistä energiaa muualta tuotavilla sekä kotimaisilla polttoaineilla. Euroopassa valtavasti kasvaneen kysynnän takia nämä korvaavat tuotteet ovat huomattavan kalliita. Näin on kuitenkin toimittava, jotta varmistamme ettei Suomi pimene ja kylmene.

Säädetään termostaatit astetta alemmas.

Korkeasta hinnasta, polttoaineiden rajallisesta saatavuudesta ja tuotannon rajallisuudesta johtuen nyt, jos koskaan, on äärimmäisen tärkeää, että säästämme energiaa aina, jos sen käyttö ei ole välttämätöntä. Näin pyrin itsekin tekemään: se säästää rahaa ja jättää meille kaikille enemmän vesivoima- ja polttoainevarastoja talvea varten, kun niitä voimme vielä kovasti tarvita. Siksi kannustan kaikkia ottamaan osaa 10.10. alkavaan valtakunnalliseen Astetta alemmas -kampanjaan.

Kaikista varautumistoimenpiteistä huolimatta emme todennäköisesti voi välttyä aina ja kokonaan sähkön ja lämmön toimitus- ja tuotantohäiriötilanteilta. Niihin jokaisen meistä on hyvä varautua kodeissamme kotivaralla. Itse olen muun muassa varannut keittiön kaappiin kuivamuonaa ja säilykkeitä, liiteriin puita ja taskulamppuihin paristoja. Toistaiseksi en ole niitä koskaan tarvinnut sähkökatkojen vuoksi, mutta jos tarve syntyy, ne ovat siellä valmiina.

Oma isoisoisäni tuli koko elämänsä toimeen ilman sähköä. Nykyaikana kukaan ei tule toimeen ilman sähköä. Siksi energia-ala on panostanut runsaasti toimitusvarmuuteen. Yhdessä näitä panostuksia jatkamalla, pärjäämme kyllä.

Timo Honkanen

hallituksen jäsen | Energiakaupungit ry
toimitusjohtaja | Turku Energia

Energiakaupungit ry ottaa osaa valtakunnalliseen Astetta alemmas -kampanjaan, joka käynnistyy 10.10.2022. Kampanjan alkaessa julkaisemme kaupunkienergiayhtiöiden parhaat säästövinkit ja kannustamme kaikkia ottamaan osaa kampanjaan.

Lisätietoja kampanjasta: https://www.astettaalemmas.fi/

---

Tässä juttusarjassa Energiakaupungit ry:n hallituksen jäsenet eli jäsenyhtiöiden toimitusjohtajat kirjoittavat ajankohtaisista ja kiinnostavista energia-alan ilmiöistä ja teemoista. Juttusarjaa julkaistaan syksystä 2022 alkaen noin kerran kuukaudessa. Lisätietoja juttusarjasta ja eri kirjoitusten teemoista saat toiminnanjohtaja Aku Aarvalta.