Kannanotto: Energiakaupungit esittää säätösähkön hintakaton korotuksen siirtämistä talven yli sekä fyysisen sähkökaupan vakuusvaateiden pikaista uudistamista

Energiavirasto on 2.9.2022 antamallaan päätöksellä vahvistanut Fingrid Oyj:n noudatettavaksi säätösähkömarkkinoiden teknisen hintarajan +/- 10 000 €/MWh. Hintarajaa on päätöksen mukaan sovellettava viimeistään 1.11.2022 alkaen. Säätösähkön hinta vaikuttaa tasepoikkeaman hintaan ja tasevastaaville asetettaviin vakuusvaatimuksiin.

Energiakaupungit toivoo, että Energiavirasto huomioi Fingrid Oyj:n muutospyynnön ja että hintakaton korotus otettaisiin käyttöön aikaisintaan 1.4.2023.

Tämän lisäksi Energiakaupungit esittää, että fyysisen sähkökaupan vakuusvaateiden laskentaperiaatteet uudistetaan pikaisesti. Fingrid Oyj vastaa Suomen sähkötaseen sekä suomalaisten tasevastaavien sähkötaseiden selvittämisestä. Vastuun tekninen toteutus on organisoitu pohjoismaisesti eSett Oy:lle. Yhtiö on pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden tasaosuuksin omistama fyysisen sähkökaupan selvitystalo, joka selvittää ja laskuttaa tasesähkön määrät ja toimitukset tasevastaavittain kussakin maassa.

Selvitystalona eSett on tasesähkön toimituksiin liittyen maksuliikenteen solmupiste markkinaosapuolten ja kantaverkkoyhtiöiden välillä. Se myös asettaa tasevastaaville vakuusvaateen vastapuoliriskinsä hallitsemiseksi. Nykymallilla vakuuksien määrä kohoaa teoreettisessa ääritilanteessa tasolle, joiden rahoittaminen on käytännössä mahdotonta.

Nykyisen vakuusmallin perusongelma on, miten arvioida reaalimaailmassa todennäköistä suurinta mahdollista vakuusvaatimustasoa. Lisävakuusvaatimus pitää täyttää lyhyimmillään muutamissa tunneissa. Ääritilanteiden todennäköisyys on tämän hetken markkinatilanteessa aivan eri tasolla kuin vaikkapa pari vuotta sitten.

Ylimitoitetuilla vakuusvaatimuksilla voi olla markkinoiden toimivuuden ja tehokkuuden kannalta epätoivottavia vaikutuksia. Markkinoilla pysymiseksi toimijan pitäisi ääritilanteessa esimerkiksi rajoittaa oman tuotannon myyntiä tai toimituksia muille osapuolille, jotta toimitusvolyymit pienenevät tasolle, johon vakuuksien rahoituskyky riittää. Volyymien rajoittaminen pienentää markkinaosapuolen ja selvitystalon riskejä, mutta sähköjärjestelmän toimivuuden ja siten yhteiskunnan riskit kasvavat. Lisäksi on huomioitava, että rahoittajien energiasektorin rahoituslimiitit ovat jo osin ”täynnä” ja uusia takauksia ja limiittejä ei tähän tarkoitukseen yksinkertaisesti saa lisää, riippumatta yhtiön taloudellisesta tilanteesta. Isommassa kuvassa suuret vakuusvaatimukset varaavat resursseja varsinaisten erittäin tarpeellisten investointien rahoittamiseen.

Energiakaupungit esittää vakuusvaateiden laskentaperiaatteiden pikaista uudistamista ja esittää ainakin seuraavat kehitysehdotukset:

• Osapuolet arvioidaan yksilöllisemmin vakuutta määritettäessä. Osapuolten kyky selviytyä maksuvelvoitteistaan ei riipu ainoastaan toimitusvolyymeista. Tällä arviolla voidaan asettaa painokerroin muihin vakuuskaavan parametreihin.
• Oma tuotanto ja omistusosuudet tuotannosta huomioidaan vakuudenlaskennassa. Vakuuskaavassa oletetaan nyt, että toimija saattaa korvata kaiken tuotantonsa tasesähkön hankinnalla. Jos tuotantolaitoksia on useita, tämä ei ole todennäköistä. Vakuusvaade on nykymallilla maksimoitu yhteenlaskettu summa koko tuotannosta ja sen toimimattomuudesta, vaikka todellinen riski hajautuu useampaan tuotantoyksikköön ja mahdollistaisi oleellisesti pienemmän vakuuden.
• Kahdenvälisten kauppojen hankinta vähennetään kiinteistä toimituksista, mikäli se liittyy mankala-yhtiöiden tuotanto-osuuksien toimitusketjuihin.
• Tasesähkön viikon keskihinnan sijaan vakuuskaavassa käytetään tasesähkön viikon mediaanihintaa.

Helsingissä 14.10.2022

Jussi Laitinen
puheenjohtaja | Energiakaupungit
toimitusjohtaja | Tampereen sähkölaitos

Aku Aarva
toiminnanjohtaja
Energiakaupungit

Lisätietoja

Rami Vuola
hallituksen jäsen | Energiakaupungit
toimitusjohtaja | EPV Energia
rami.vuola@epv.fi
010 505 5044