Blogi: Älykkään sähkönkäytön ja bioenergian yhdistelmä luo vahvan pohjan suomalaiselle lämmitysjärjestelmälle – myös tulevaisuudessa

Kotimaista energiaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Energiaomavaraisuus on ollut tärkeää aina, mutta etenkin poikkeusaikoina sen merkitys korostuu entisestään. Kun omavaraisuuden lisäksi vaakakupissa painavat myös ympäristöarvot, bioenergian rooli on keskeisempi kuin koskaan.

Suomen kaukolämpöverkoissa vihreä siirtymä on perustunut etenkin puupolttoaineisiin. Vuosien saatossa kaikessa hiljaisuudessa tehty työ konkretisoituu nyt, kun sähkön hintaan ja tuontipolttoaineisiin liittyy merkittävää epävarmuutta. Kaikkialla Suomessa maksetaan tulevana talvena kovia sähkölaskuja, kun taas lämmityskulut muun muassa Tampereen Sähkölaitoksen alueella pysyvät maltillisina. Se on pitkälti bioenergian ansiota, jonka myötä kotimaisten polttoaineiden osuus energiantuotannossamme on kasvanut vuosi vuodelta.

Bioenergia on tärkeä osa kaukolämpöjärjestelmää – tänään ja huomenna

Bioenergia ei yksinään ole ratkaisu Euroopan sähkökriisiin, mutta yhdistettynä pohjoisiin kaukolämpöverkkoihin se on lunastanut paikkansa. Niin kauan, kun käytössä ei ole pienydinreaktoreiden kaltaista teknologiaa, älykäs sähkön käyttö kaupunkien lämmittämisessä edellyttää, että sähkön rinnalla hyödynnetään myös bioenergiaa.

Tulevaisuuden ratkaisu on yhä voimakkaammin yhdistää uusiutuva sähkö ja biopolttoaineisiin perustuva kaukolämpö joustavaksi kokonaisuudeksi, jossa energiavirrat käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Jos uusiutuvasta sähköstä on ylitarjontaa, se voidaan käyttää kaukolämmöntuotannossa. Kun taas sähköstä on pulaa, esimerkiksi kaukolämpöverkon sähkökattiloiden käyttö voidaan korvata puupolttoaineilla.

Bioenergiaan liittyy myös ainutlaatuinen potentiaali ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kun hiilidioksidin talteenottoteknologiat yleistyvät, yhä useampi voimalaitos ei ole vain hiilineutraali vaan jopa hiilinegatiivinen. Kiinnostava tulevaisuuden kehityspolku on myös biohiilen valmistaminen ja sen tuotannon syntyvän ylijäämälämmön sekä pyrolyysiöljyn hyödyntäminen kaukolämpöverkossa. Kaukolämpöverkon vahvuus on sen avoimuus ja kyky hyödyntää uusimpia teknologioita, joita esimerkiksi bioenergian saralla innovoidaan.

Suomi on bioenergian kärkimaita

Vaikka bioenergian vahvuudet ovat kiistattomat, keskustelu metsien kestävästä käytöstä käy kiivaana sekä Suomessa että Euroopan tasolla. Hankalan tilanteesta tekee Keski-Euroopassa vallitsevat puutteelliset tai jopa virheelliset tiedot suomalaisesta metsätalousjärjestelmästä ja sen erityislaatuisuudesta muihin Euroopan maihin verrattuna. Kun keskustelu alkaa kysymyksellä ”Kuinka monta metsää Suomessa on?”, on samalle viivalle pääseminen vaikeaa.

Metsillä on ollut jo vuosisatojen ajan tärkeä rooli Suomessa ja suomalaisena elinkeinona. Olemme kerryttäneet kovatasoista osaamista ja tietotaitoa, mikä näkyy esimerkiksi huippuluokan tuotekehityksessä ja innovaatioissa: suomalaiset metsätalouskoneet, polttolaitokset ja paperitehtaat ovat maailmankuuluja. Myös metsiin liittyvä tutkimustoiminta on Suomessa laadukasta, sillä sitä on harjoitettu pitkään ja siihen on myös panostettu.

Suomella on kaikki eväät olla bioenergian ja samalla hiilinegatiivisuuden kärkivaltio. On tärkeää, että sitä ei estetä EU:ssa argumenteilla, jotka perustuvat tietämättömyyteen.

Tampereen Sähkölaitoksen tuore selvitys auttaa arvioimaan ja kehittämään puun energiakäytön vastuullisuutta. Tutustu selvitykseen täällä.

Energiakaupunkien tuore selvitys kaupunkien lämmittämisen tulevaisuudesta vahvistaa kuvaa kaukolämmöstä keskeisenä väylänä hiilineutraaliin kaupunkien lämmitykseen. Tutustu selvitykseen täällä.

Jussi Laitinen
hallituksen puheenjohtaja | Energiakaupungit ry
toimitusjohtaja | Tampereen Sähkölaitos

---

Tässä juttusarjassa Energiakaupungit ry:n hallituksen jäsenet eli jäsenyhtiöiden toimitusjohtajat kirjoittavat ajankohtaisista ja kiinnostavista energia-alan ilmiöistä ja teemoista. Juttusarjaa julkaistaan syksystä 2022 alkaen noin kerran kuukaudessa. Lisätietoja juttusarjasta ja eri kirjoitusten teemoista saat toiminnanjohtaja Aku Aarvalta.