Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki: Suomen metsävaikuttamisessa parantamisen paikka
Metsäteollisuus vahvistaa edunvalvontaa Brysselissä
Metsäteollisuus ry tulee Lehtomäen mukaan vahvistamaan omaa läsnäoloaan ja toimintaansa Brysselissä. -Haluamme turvata sen, että meillä on entistä parempi käsitys metsäsektoria koskevista sääntelyhankkeista ja pystyisimme jakamaan enemmän tietoa suomalaisesta kestävästä metsätaloudesta. Tämä on erityisen tärkeää, kun metsien sääntelyä pyritään lisäämään osana ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa.
-Esimerkiksi tässä ennallistamisasetuksessa Suomen kansallista nykyistä kantaa tulee terävöittää. Myös taksonomia-asetukseen jäi täsmentämisen tarvetta. Olennaista teollisuuden kannalta on se, että valtiovallalla olisi kokonaisvaltainen kuva siitä, mihin olemme metsiä koskevassa sääntelyssä menossa. Siihen pitää pystyä yhteistyössä riittävän ajoissa vaikuttaa.
-Metsäklusterin merkitys Suomelle on nyt niin poikkeuksellisen suuri, että silläkin pitää olla rajansa, miten rajusti komission toimenpiteet voivat yksittäiseen jäsenmaahan vaikuttaa. Vaikka olemme metsäasioissa erityislaatuinen maa, metsämaiden yhteistyötä tulee tiivistää, muistuttaa Lehtomäki.
Ennallistamistavoitteet eivät sovi sellaisenaan kaikkiin maihin
Luonnon ennallistamisasetuksen ongelmana Lehtomäki pitää sitä, että se ei ota huomioon eri maiden erilaisia olosuhteita. - Kun samaa periaatetta yritetään soveltaa kaikkiin maihin, se ei toimi. Kun Suomi on viime vuonna hyväksynyt laajalla yksimielisyydellä elinympäristön parantamiseen tähtäävän Helmi-ohjelman, niin komissio heittää siinä sovittuihin toimenpiteisiin nähden moninkertaiset tavoitteet, ennen kuin ohjelmaa on alettua kunnolla edes toteuttamaan. Olisi hyvä pitää ensin kiinni sovituista toimenpiteistä, eikä olla valmiita komission vaateista mihinkään äkkiliikkeisiin.
-Komission ennallistamista koskevassa esityksessä aiheutuu Suomelle yli 900 miljoonaa euroa vuositasolla suoria kustannuksia, joka koostuu siis sekä ennallistamistoimenpiteistä että maanomistajille maksettavista korvauksista. Esityksen suuri puute on se, että siinä ei huomioida minkäänlaisia välillisiä koko kansantalouteemme kohdistuvia kustannuksia. Kokonaisvaltainen vaikuttavuusarvio ympäristön lisäksi talouteen ja työllisyyteen puuttuu, huomauttaa Lehtomäki.
Monissa metsiä koskevissa esityksissään komissio menee Lehtomäen mukaan ylimitoitetun yksikohtaiseen ja kunnianhimoiseen säätelyyn. - Kun esimerkiksi suojelutavoitteet asetetaan usein prosenttiosuuksina, se johtaa siihen, että Euroopan metsäisimmän maan pitää korjata eniten luonnon tilaa. Ne maat, joilla ei ole jäljellä esiteollista luontoa, selviävät vähemmällä. Tämä on ristiriita, jota luonnon ennallistamista koskevassa esityksessä emme voi kuitata.
Metsien hiilinielut eivät ole romahtaneet
Metsien suojelutavoitteista Lehtomäki muistuttaa, että Naturan suojeluverkostossa on jo viisi miljoonaa hehtaaria erilaisia alueita. - Näiden alueiden lisäksi tulee uhanalaisuutta torjua etenkin sellaisilla alueilla, mistä saadaan suojelussa parhaat tulokset. Toimenpiteet esimerkiksi lehtojen suojelemiseksi ovat erittäin tehokkaita. Noin puolet uhanalaisista lajeista asuu lehdoissa, joita Suomessa on yhdestä kahteen prosenttiin pinta-alasta. Siten juuri lehtoihin kannattaa kohdentaa suojelutoimia.
-Suomen metsät ovat edelleen merkittävä nielu. Hiilinielun koossa on vuosittaisia vaihteluita ja kestävällä metsänkäytöllä pitkässä seurannassa nielujen määrä on kasvanut. Kun metsävaranto on viidessä vuosikymmenessä kasvanut 50 prosentilla, myös nielut ovat kasvaneet.
Tulevaisuuden metsien kasvua voidaan Lehtomäen mukaan vahvistaa metsänhoitotoimenpiteitä tehostamalla. - Meillä on isot ensiharvennusrästit, mitkä vaatisivat kansallisia talkoita. Meillä on myös joutoalueita, joita voitaisiin aktiivisesti metsittää ja parantaa nielutasetta.
Keskustelu metsäkadosta sotkeutuu Lehtomäen mukaan maankäyttösektorin muutokseen, mikä on eri asia. - Kun metsä muutetaan rakentamisen tai jostain muusta syystä muuhun käyttöön pysyvästi, se on metsäkatoa. Maankäyttösektorin muutokset ovat olleet vaikuttamassa siihen, että maankäyttösektorin nielu on painunut pakkaselle. Siitä ei pidä syyttää metsiä.
-Luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen vaikuttavat myös metsien sertifiointikriteerit, mitkä ovat kiristyneet koko ajan. Niiden vaikutus kohdentuu nimenomaan talousmetsiin, joita Suomessa on paljon, siten kriteerien tiukentaminen tuottaa haluttuja tuloksia laajasti.
Metsäpolitiikkaa tehdään ilmasto- ja ympäristöpolitiikan keinoin
Lehtomäen mukaan EU:n komission lukuisten metsiin kohdistuvien esitysten lähtökohdat perustuvat ilmasto- ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen liittyviin tavoitteisiin. -Teollisuuden ja hallituksen tulee olla Suomessa hereillä sen suhteen, miten EU pyrkii metsäsektoria säätelemään.
Lehtomäki muistuttaa, että Suomessa on tehty töitä metsäluonnon parissa pitkäjänteisesti yli sata vuotta. -Olisi tärkeää, että sillekin annettaisiin jokin arvo. Nyt näiden EU:n säädösesityksissä on se ongelma, että lähtökohdaksi otetaan aina vallitseva tilanne, eikä tunnisteta pitkäjänteistä kestävää metsätaloutta, mitä Suomessa on rakennettu.
-Niin EU:n esityksissä kuin metsäkeskustelussakin vilisee tiedon puutetta, mitä julkisuuden rakentamat mielikuvat vahvistavat. Jostain syystä aina ilmastomuutoksesta tai metsätaloudesta puhuttaessa näytetään kuvaa uudistushakkuista, mikä saadaan näyttämään dramaattiselta. Pitäisi kertoa myös, että jokaisen kaadetun puun sijaan istutetaan neljä uutta tainta tulevaisuutta varten. Suomalainen metsäteollisuus ei aiheuta metsäkatoa, vaan metsä uudistuu aina.
Lehtomäen mukaan teollisuudessa ymmärretään metsäluonnon ja nielujen merkitys ilmastomuutoksen torjunnassa. -Haluamme käydä kokonaisvaltaista keskustelua myös metsiin kohdistuvien toimien seuraamuksista kuten taloudesta ja työllisyydestä. Metsät eivät ole ilmastomuutoksen syy, vaan ne tarjoavat siihen osaratkaisun, kun pääpaino tulee edelleen olla fossiilisista luopumisessa.
Metsäteollisuus tarjoaa ratkaisuja vihreään siirtymään
Lehtomäki sanoo, että Suomen on pidettävä huolta omista eduistaan myös vihreässä siirtymässä. - On hyvä muistaa, että metsäklusteri tuottaa liki viidenneksen meidän tavaraviennistämme, tarjoaa yli 70 000 ihmisille töitä ja toimeentuloa joka päivä sekä yhteiseen hyvinvointiimme yli 3 miljardia euroa verotuloja. Suomessa on 620 tuhatta yksityistä metsänomistajaa, joille ei ole yhdentekevää, mitä tällä alalla tapahtuu.
-Monien metsäaloitteiden ja metsäkeskustelun seurauksena metsänomistajien keskuudessa on paljon epätietoisuutta, mitä sen metsän kanssa pitäisi oikein tehdä. Minä olen kaikissa metsänomistajien tapaamisissa antanut ohjeen, että hoitakaa edelleen metsiänne aktiivisesti hyvin ja kun se on kypsää, niin puuta liikkeelle kotimaiseen jalostukseen.
Lehtomäen mukaan vihreän siirtymän ydin on globaalisti ja Suomessa se, että me irtaudumme fossiilisista raaka-aineista. - Puupohjaiset raaka-aineet ja tuotteet tarjoavat tähän merkittäviä ratkaisuja. Esimerkiksi puu varastoi puurakentamisessa hiiltä koko rakennuksen elinkaaren ajan.
-VTT:n laskelman (v. 2020) mukaan Suomessa puusta valmistettujen tuotteiden ilmastohyöty on yli 16 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuosittain, mikä syntyy, kun puusta valmistetut tuotteet korvaavat enemmän fossiilisia päästöjä aiheuttavia tuotteita. Tekstiiliteollisuus voi tulevaisuudessa käyttää yhä enemmän uusiutuvaa puupohjaista kuitua ja korvata muita materiaaleja. Hygienia-tuotteiden ja niiden pakkausten kysyntä kasvaa globaalisti. Kun niiden tuottaminen on ympäristöllisesti kestävää Suomessa, se tulee turvata, sanoo Lehtomäki.
Puun energiakäyttö tulee jatkossakin Lehtomäen mukaan mahdollistaa, vaikka komissio on pyrkinyt rajoittamaan sitä. – Ohjausmekanismien pitää ohjata jalostuskelpoinen puu jalostuskäyttöön. Me tavoittelemme edelleen jalostusasteen nostamista ja energiakäyttöön menee ensi sijassa jalostuksen sivuvirrat ja metsien kunnostustoimissa syntyvä jalostukseen kelpaamaton puuaines.
-Nämä metsäklusterin mahdollisuudet vihreän siirtymän toteuttamisessa meidän tulee kyetä kertomaan nykyistä paremmin myös EU:n komissiolle. Suomen tulee vihreään siirtymään tarjota metsäpohjaisen tuotannon ja ratkaisujen mahdollisuuksia eurooppalaisille agendalle.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli
Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu
Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella17.3.2025 10:56:43 EET | Artikkeli
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen. – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa. Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia p
MTK: n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: Ilmastotavoitteita arvioitava uudelleen7.3.2025 09:49:04 EET | Artikkeli
Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme