Tuoreen selvityksen mukaan työpaikat, nuoret ikäluokat ja muunkielinen väestö keskittyvät suurille kaupunkiseuduille mutta kehitystä ei huomioida kansallisesti

Suomen kuusi suurinta kaupunkia julkaisivat tänään konsulttitoimisto MDI:ltä tilaamansa työvoimatarveselvityksen.

Eriytyminen työvoiman tarjonnassa ja saatavuudessa syvenee

Selvityksen keskeinen tulos on työpaikkojen ja työvoiman voimakas keskittyminen kuuteen suurimpaan kaupunkiin ja kaupunkiseudulle. Kun kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla kriittisten alojen työpaikkojen määrä kasvoi 2010-luvulla 50 000 työpaikalla, muussa maassa näiden alojen työpaikat vähenivät 14 000 työpaikalla. Selvityksessä kriittisiksi aloiksi määriteltiin suurimmat työvoimapula-alat eli teollisuus, rakentaminen, sosiaali- ja terveystoimiala, koulutus, ICT sekä majoitus- ja ravitsemusala. Tästä kehityksestä huolimatta kuuden suurimman kaupungin maakunnissa oli vähemmän näiden toimialojen aloituspaikkoja kuin niiden väestöosuus ja työpaikkakehitys edellyttäisi. Tämä epäsuhta näkyi erityisesti sosiaali- ja terveystoimialalla. Koko Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että työmarkkinoiden eriytyminen tunnistetaan ja kaupunkien erityispiirteitä sekä niiden tuottamaa kasvua vahvistetaan. Suomella ei ole varaa heikentää positiivista kasvua aluepoliittisin perustein.

“Työpaikkakehitys ei ole näkynyt koulutuspoliittisessa resurssijaossa, mikä osoittaa koulutuksen resurssien tehottoman käytön suhteessa työmarkkinoiden tarpeeseen. On selvää, että seuraavalla hallituskaudella tulee nostaa korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrää pysyvästi kasvukeskuksissa. Kaupungeille tulee myös olla kaikki keinot käytössä työelämän tarpeisiin vastaamiseksi. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupamenettelyä tulee purkaa, sillä tällä hetkellä lupia ammatillisen koulutuksen järjestämiseen ei välttämättä saa työvoimapula-aloille”, sanoo Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.

Työperäinen maahanmuutto avainasemassa työvoiman saatavuuden parantamisessa

Selvitys piirtää kuvan yhä monimuotoisemmasta Suomesta. Muunkielisen väestön määrä kaksinkertaistui koko maassa 2010-luvulla ja ennusteen mukaan se kaksinkertaistuu edelleen vuosina 2022–2040. Kasvava muunkielinen väestö tulee keskittymään suurille kaupunkiseuduille. Tulevien työvoimatarpeiden kannalta ratkaiseva merkitys on juuri maahanmuutolla, sillä työikäisen väestön kasvu perustuu yksinomaan muunkieliseen väestöön. Ilman kaupunkeihin muuttavaa muunkielistä väestöä uhkaa koko maan työvoimarakenne romahtaa, mistä johtuen tulevalla hallituskaudella on panostettava muunkielisen väestön palveluihin ja huomioitava ryhmän erityistarpeet poikkileikkaavasti erityisesti suurissa kaupungeissa.

“Viimeistään nyt on tunnistettava, että tarvitsemme pysyvästi kansainvälisten osaajien houkuttelua ja asettautumista tukevaa työtä. Siksi myös resurssit tähän työhön tulee olla pysyvät, eivätkä katkolla pahimmallaan joka vuosi. Lisäksi meidän tulee kehittää suomalaisen yhteiskunnan vastaanottokykyä ja houkuttelevuutta. Tämän vuoksi esimerkiksi ylioppilastutkinnon suorittaminen englanniksi tulee mahdollistaa, sillä siten koko koulutuspolun suorittaminen englanniksi mahdollistuu”, sanoo Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Työperäisen maahanmuuton tärkeyttä alleviivaa myös eläköitymispaine. Kuudessa suurimmassa kaupungissa kriittisillä toimialoilla työskentelee yhteensä noin 84 000 työllistä, jotka siirtyvät eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Eläköitymispaine on suurin koulutuksessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

“Nyt tarvitaan kaikki keinot nopeuttamaan ja sujuvoittamaan maahan muuttavien pääsyä työelämään. Tällä hetkellä kestää esimerkiksi liian pitkään saada ulkomailla hankittu koulutus tunnustettua ja ammattihenkilöiden, kuten sote-henkilöstön, ammatinharjoittamisoikeus rekisteröityä. Työluvat pitää myös saada käsiteltyä jatkossa nopeammin”, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Taustatietoa selvityksestä

Kuusi suurinta kaupunkia tilasivat konsulttitoimisto MDI:ltä selvityksen kuuden suurimman kaupungin ja kaupunkiseudun työvoimatarpeista nyt ja lähitulevaisuudessa. Tänään julkaistussa selvityksessä tarkasteltiin työvoimatarpeita keskittyen kaupunkien kannalta kriittisiin työvoimapula-aloihin, joiksi määriteltiin teollisuus, rakentaminen, sosiaali- ja terveystoimiala, koulutus, ICT sekä majoitus- ja ravitsemusala. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin yleistä työvoiman kehittymistä huomioiden muunkielisten osaajien määrän ennusteet.

Tiedotteen kieliversiot ja MDI:n selvitys liitteenä.