Audiomedia Oy

Itävallan metsäministeri: EU:n komissio puuttuu kansalliseen toimivaltaan metsäasioissa - Uusi eurooppalainen Foorumi edistämään puun käyttöä

Jaa
Itävalta suhtautuu kriittisesti siihen, että metsäpolitiikassa puututaan liikaa kansalliseen toimivaltaan. Itävallan maatalous -ja metsäpolitiikasta vastaavan ministerin Norbert Totschingin mukaan viime aikojen komission metsäpolitiikkaa koskevissa aloitteissa ei ole kuultu jäsenvaltioita riittävästi. Metsäpolitiikkaa koskevat esitykset ovat yhä enemmän ilmasto- ja ympäristöpolitiikan piirissä.
Kuva: BML/Lendl
Kuva: BML/Lendl

- Komissio vie eteenpäin lukuisia aloitteita ilman jäsenvaltioiden ennakkokuulemista, vaikka toimivalta metsäpolitiikassa on selvästi jäsenvaltioilla. Siitä huolimatta luodaan yhä enemmän unionin toimivaltaan kuuluvia politiikan aloja, joilla on suora vaikutus metsänhoitoon. On hyvä muistaa, että perussopimuksen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä kansalaisia.

Totschingin mukaan metsäpoliittisia toimenpiteitä koskevaa vuoropuhelua komission ja jäsenvaltioiden välillä tulisi vahvistaa. – EU:n metsäisten maiden on toimittava yhdessä, jotta voidaan vaikuttaa ja lisätä komission tietoisuutta kestävästä metsänhoidosta. Olemme perustaneet epävirallisen For Forest Groupin, jonka ydinryhmä koostuu Itävallasta, Suomesta, Sloveniasta ja Ruotsista. Käsittelemme yhdessä kestävää metsänhoitoa uhkaavia kysymyksiä ja pyrimme vaikuttamaan komission esitysten ongelmakohtiin.

Metsän käytön rajoitukset eivät edistä suojelutavoitteita

Totsching pitää osaa komission esityksistä ristiriitaisina. - Ydinvoima on saamassa vihreän energian statuksen ja hiilivoimaloita aktivoidaan uudelleen, mutta uusiutuvaa biomassaa ei enää tunnusteta uusiutuvaksi energiaksi ja sen käyttöä pyritään rajoittamaan. Tämä ei ole järkevää energiakriisin aikana.

-Maa-alan 30 prosentin suojelutavoite on mahdoton, kun otetaan huomioon Itävallan maa- ja metsätalouden rakenteet. Puun käytön rajoittaminen ei olisi tarkoituksenmukaista, koska aktiivisesti hoidettu metsä sitoo enemmän hiiltä kuin hoitamaton metsä.

Komission metsän käytön rajoitussuunnitelmat olisivat Totschingin mukaan kohtalokkaita myös suojelumetsille. - Kamppailemme jo nyt yli-ikäisten metsien kanssa vaikean vuoristoisen maaston vuoksi, minkä vuoksi aktiivinen toiminta kestävän metsänhoidon avulla on välttämätöntä. Kun Itävallasta lähes puolet on metsien peitossa, meillä on paljon kokemusta kestävästä metsänhoidosta.

-Myös luonnon ennallistamista koskeva asetusluonnos herättää edelleen useita kysymyksiä, koska siihen liittyy paljon kustannuksia. Olemme perustaneet metsärahaston, jolle on myönnetty 350 miljoonaa euroa, jolla autamme metsänomistajia selviytymään ennallistamisen kustannuksista, sanoo Totsching.

Aktiivinen metsänhoito parasta ilmastonsuojelua

Itävalta edistää Totschingin mukaan metsien taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä, vaikka niille ei metsätaloutta koskevissa EU:n aloitteissa anneta painoarvoa. - On valitettavaa, että ehdotetuissa aloitteissa ja säädöksissä keskitytään vain metsien nielukapasiteettiin. Olisi tärkeää tukea uusiutuvaan metsäenergiaan siirtymistä ja metsäpohjaisten materiaalien kehittämistä vaihtoehdoiksi fossiilisten käytölle.    

-Metsät ja puun käyttö ovat Itävallassa luontopohjaisen biokiertotalouden ratkaisu. Metsät ovat osa ilmastoratkaisua. Saamme metsistämme paljon uusiutuvia luonnonvaroja, jotka tukevat aktiivisella metsänhoidolla tavoitettamme olla ilmastoneutraali vuoteen 2040 mennessä. Aktiivinen metsänhoito on todellista ilmastonsuojelua!

Itävalta tukee Totschingin mukaan EU:n tavoitetta vähentää CO2-päästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. - Olemme jopa asettaneet itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraalius Itävallassa vuoteen 2040 mennessä eli kymmenen vuotta aikaisemmin kuin EU:n tavoitteessa.

Totsching muistuttaa, että Itävallan metsäpinta-ala on kasvanut kuusi hehtaaria päivässä viimeisen kymmenen vuoden aikana. - Maassamme kasvaa enemmän puuta kuin poistetaan, mikä vastaa kestävän metsänhoidon periaatetta. Olemme sitoutuneet edistämään monimuotoisen metsänhoidon mahdollisuuksia osana EU:n ilmastoratkaisua, kuten esimerkiksi metsäbiomassan käyttöä kestävänä vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille.

-Metsäsektorin arvoketju luo Itävaltaan 300 000 työpaikkaa, joista monet ovat maaseutualueilla. Voi sanoa, että joka 15. työpaikka on metsäsektorin piirissä.  Arvoketju tuottaa 20,4 miljardin euron bruttoarvonlisäyksen kansantalouteen, mikä on meille merkittävää. Lisäksi Itävallassa metsillä on merkittävä rooli asuttujen alueiden sekä vuoristoteiden infrastruktuurien suojelemisessa. Tämä edellyttää kuitenkin aktiivisia metsien nuorentamiseen tähtääviä toimia.

Eurooppalainen Foorumi edistämään puun käyttöä

Totsching muistuttaa, että metsät ovat mahdollistaja muutoksessa kohti hiilineutraalia teollisuutta ja ilmastopositiivista yhteiskuntaa. - Olemme tehneet aloitteen eurooppalaisen puun käytön edistämiseen tähtäävän yhteistyöfoorumin European Wood Policy Platformin perustamiseksi.

Joulukuun alussa Itävallan Innsbruckissa pidettyyn foorumin perustamiseen osallistui edustajia 16 maasta ja kahdeksasta puun käytön edistämiseen perustetusta ohjelmasta. - Euroopassa on paljon kunnianhimoisia aloitteita ja toimia, joissa keskitytään erityisesti puuhun ja puupohjaisiin materiaaleihin ja joita toteutetaan parhaillaan eri maissa. Yhteistyöllä saamme enemmän vaikutusta, jos laajennamme tietämystämme ja kokemuksiamme parhaiden käytäntöjen avulla poliittiselle tasolle.

Suomesta kokoukseen osallistuivat edustaja Suomen pysyvästä EU- edustustosta sekä ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman edustajat. Ohjelmapäällikkö Petri Heinon mukaan Foorumin tavoitteena on edistää monipuolisesti puun käyttöä muun muassa rakentamisessa. - Tavoitteena on, että ne valtiot ja osavaltiot, jotka ovat halukkaita mahdollistamaan puun käyttöä rakentamisessa tai muissa loppukäyttökohteissa, tekisivät puun käytön edistämiseksi tehokkaampia toimia. Yhteistyötapoja ovat parhaiden käytäntöjen tiedon vaihto, yhteiset puualaa koskevat selvitykset ja tutkimukset sekä alaa koskevan viestinnän tehostaminen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi



Lisätietoja:
Petri Heino
petri.heino@gov.fi

Kuvat

Kuva: BML/Lendl
Kuva: BML/Lendl
Lataa
Kuva: BML/Lendl
Kuva: BML/Lendl
Lataa
Kuva: BML/Lendl
Kuva: BML/Lendl
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli

Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste

Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli

Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova

Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi

Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli

Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt

Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli

Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye