Huoltovarmuuskeskus kasvattaa varmuusvarastoitavan viljan määrää

Toimenpiteellä vahvistetaan pitkän aikavälin varautumista haastavassa globaalissa tilanteessa, eikä kyse ole akuutista viljapulasta.

”Huoltovarmuuskeskus vahvistaa viljan varmuusvarastojen lisähankinnalla yhteiskunnan varautumista häiriötilanteisiin muuttuneessa turvallisuustilanteessa, jonka voidaan arvioida jatkuvan haastavana useita vuosia. Vuoden 2021 katovuoden jälkeen tämän vuoden kesäkuussa normaalit Suomen kaupalliset viljavarastot olivat alimmillaan yli kymmeneen vuoteen. Taustalla oli edellisvuoden kulutusta pienemmäksi jäänyt viljasato ja voimakas viljan vienti. Tällä kasvukaudella sato oli hyvä ja siitä riittää viljaa myös varmuusvarastointiin”, sanoo HVK:n operatiivisen osaston johtaja Jaakko Pekki.

Valtioneuvoston päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista mukaisesti valtion varmuusvarastoissa pidetään viljaa kotimaisen tarjonnan varmistamiseksi vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta niin, että maassa käytettävissä oleva määrä vastaa vähintään 6 kuukauden keskimääräistä kulutusta ihmisravinnoksi. Nykyiset varmuusvarastot ovat tasolla, joka vastaa tavoitteen mukaista määrää. Lisähankinnalla viljan varmuusvarastojen kokonaismäärä kasvatetaan noin 8,5 kuukauden normaalikulutusta vastaavaksi määräksi.

Venäjän hyökkäyssota vaikuttanut viljamarkkinoihin

Jo entuudestaan herkkiä kansainvälisiä viljamarkkinoita on horjuttanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Viljaa vievissä maissa kysyntä on kasvanut ja myös Suomessa viennin on ennakoitu pysyvän vahvana. Euroopan komissio on arvioinut, että EU:n viljavarastot voivat kutistua lähes 20 prosenttia vuosien 2022−2023 aikana.

HVK vastaa valtion varmuusvarastojen ylläpitämisestä ja varastojen käyttöönotosta päättää valtioneuvosto. Kotimaisella viljalla on merkittävä rooli niin alku- kuin elintarviketuotannolle. Jos viljaa ei olisi vapailta markkinoilta riittävästi saatavissa, voitaisiin kysyntää kotimaassa täydentää varmuusvarastoja purkamalla.

Keväällä 2022 varmuusvarastoista vapautettiin markkinoille kevätviljojen eli ohran, kauran ja kevätvehnän kylvösiemeniä 8 500 tonnia. Suomessa oli tällöin kylvösiemenistä pulaa edellisen vuoden heikon sadon vuoksi. Tilanne johtui osaltaan poikkeuksellisesta säästä. Varmuusvarastojen käyttöönottamisella turvattiin keväällä siementen riittävä tarjonta ja kevään kylvöt. Etenkin ohran viljelyyn varmuusvarastojen käyttöönotolla oli huomattava vaikutus.

Haastattelupyynnöt: viestintäasiantuntija Mari Mäkinen, p. 029 505 1114, mari.makinen@nesa.fi