Fiktiiviset hahmot toimivat arvokeskustelun välineinä

FM Tanja Välisalo tarkasteli väitöskirjassaan suomalaisille tutun J. R. R. Tolkienin fantasiateokseen perustuvan Hobitti-elokuvasarjan (2012–2014) ja Overwatch-verkkopelin fiktiivisten hahmojen vastaanottoa. Molemmat teokset ovat osa laajempia transmediauniversumeja, jotka ulottuvat useaan eri mediaan.

Aineistoinaan laajat kyselyaineistot ja verkkokeskustelut Välisalo tunnisti ilmiön, jossa hahmojen persoonallisuuden ja heihin liittyvien tarinankäänteiden rinnalla vastaanotossa tärkeäksi on noussut myös hahmojen luomisen prosessi. Esimerkiksi Hobitti-elokuvien yhteydessä Tolkienin maailmaan jo perehtyneet yleisöt ja fanit seurasivat tiiviisti hahmojen matkaa jo suunnitteluvaiheesta alkaen ja vertailivat kriittisesti hahmoja esimerkiksi Tolkienin alkuperäiseen teokseen tai aiempaan Taru sormusten herrasta -elokuvasarjaan.

Hahmojen vastaanoton tarkastelu paljasti eri yleisöryhmien välisen kilpailun siitä, millaista sisältöä halutaan lisää ja kuka saa äänensä kuuluville mediatuottajien suuntaan. Transmedian ajatuksena on, että eri yleisöt voivat nauttia samasta tarinamaailmasta itselleen mieluisimman mediamuodon avulla.

Keskusteluissaan hahmoista yleisöt kuitenkin rakensivat hierarkioita, joissa toiset mediamuodot ja tavat käyttää mediaa nähtiin parempina kuin toiset. Esimerkiksi pelaajien yhteisöissä toisilleen vastakkaisina näyttäytyivät kilpailullinen pelaaminen, jossa hahmojen pelilliset ominaisuudet olivat etusijalla, ja laajemmin transmediamaailmaan suuntautunut pelaaminen, jossa myös tarinat ja kertomukset pelihahmoista muissa mediamuodoissa näyttäytyivät kiinnostavina.

Sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen nousivat tärkeiksi teemoiksi fiktiivisten hahmojen vastaanotossa. Yleisöille on tärkeää nähdä hahmoissa moninaisuutta, kuten esimerkiksi Hobitti-elokuvien naispuolinen soturi Taurielista tai Overwatch­-pelihahmojen seksuaalisesta suuntautumisesta käydyt keskustelut osoittivat.

Toisaalta näihin teemoihin liittyi myös konflikteja ja neuvottelua Lopulta keskustelu siitä, millaiset hahmot ovat toivottuja tai sallittuja, näyttäytyivät vastaanotossa keskusteluna siitä, kenellä on oikeus tulla nähdyksi ja kokea kuuluvansa esimerkiksi peliyhteisöihin. Hahmoista keskustelun kautta yleisöt siis määrittelevät paitsi mediatuotantoon ja median käyttöön liittyviä arvostuksiaan myös laajemmin kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyviä arvoja. 

FM Tanja Välisalon nykykulttuurin tutkimuksen väitöskirjan “Who is your favourite character? Audience engagement with fictional characters” tarkastustilaisuus pidetään 9.1.2023 alkaen klo 12.00 Seminaarinmäellä salissa S212. Vastaväittäjänä on professori Elizabeth Evans (Nottingham University) ja kustoksena professori Raine Koskimaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations ja on luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9275-0.

Taustatietoa:

Tanja Välisalo kirjoitti ylioppilaaksi Harjavallan lukiosta vuonna 1999. Hän valmistui filosofian maisteriksi (Suomen historia) Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010. Välisalo työskentelee yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Väitöskirjatutkimusta ovat tukeneet yliopiston lisäksi Suomen Kulttuurirahaston rahoittama tutkimushanke Uses of Fantasy (2016–2017) ja Suomen Akatemian huippututkimusyksikkö Centre of Excellence in Game Culture Studies (2018–2025).

Lisätietoja:

 

Tanja Välisalo, tanja.valisalo@jyu.fi, +358400316953