Kokoomuksen Wallinheimo: Viisas päättäjä varautuu aina pahimpaan mutta suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti

Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon mielestä kansanedustajien tärkein tehtävä on parhaan mahdollisen tulevaisuuden turvaaminen tuleville sukupolville. Wallinheimo piti kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron tulevaisuusselonteon lähetekeskustelussa.
”Oli kyse luontokadosta, julkisesta taloudesta tai Suomen turvallisuudesta, meillä pitäisi olla päällimmäisenä mielessä, miten tehdyt – ja tekemättä jätetyt – päätökset vaikuttavat jälkipolviin. Meidän kansanedustajien on kyettävä välttämättömiin päätöksiin silloinkin, kun ne eivät vaikuta suosituilta tai helpoilta”, Wallinheimo sanoo.
Wallinheimon mukaan viisas päättäjä varautuu aina pahimpaan, mutta suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti.
”Koronakriisi osoitti, ettemme olleet riittävän varautuneita maailmanlaajuiseen pandemiaan. Emme kyenneet ennakoimaan kriisin vaiheita. Venäjän hyökkäyssota taas osoitti varautumisen merkityksen. Onneksi tässä salissa on aikoinaan pidetty huolta, että maanpuolustukseen on löytynyt rahaa myös taloudellisesti vaikeina aikoina”, Wallinheimo sanoo.
Wallinheimo: Globalisaatio on joutunut kyseenalaistetuksi
Wallinheimo korosti puheessaan huolta Suomen väestön ikääntymisestä, työikäisten määrän vähenemisestä ja julkisen talouden rapautumisesta. Wallinheimon mukaan työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä työvoimapulan ratkaisemiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Wallinheimo peräänkuulutti myös kansainvälistä kauppaa.
”Globalisaatio on joutunut kyseenalaistetuksi. Maailma saattaa olla sirpaloitumassa blokkeihin ja suurvaltojen etupiireihin, jos emme taistele tätä kehitystä vastaan. Vientivetoisen Suomen etu on, että kansainvälinen yhteistyö ja kaupankäynti jatkuu. Sen ansiosta olemme nimittäin päässeet nauttimaan sellaisesta vauraudesta ja hyvinvoinnista, joista edeltävät sukupolvet eivät ole osanneet edes unelmoida”, Wallinheimo sanoi.
”Teknologinen kehitys tuo onneksi ratkaisuja talouden, ympäristön ja yhteiskuntien ongelmiin. Digitalisaatio sekä data-, jakamis- ja kiertotalous mullistavat liiketoimintamalleja ja ihmisten arkea. Kestävän kasvun yhteiskunnissa elintaso kasvaa, vaikka luonnonvarojen käyttö ei”, Wallinheimo sanoi.
Ryhmäpuheenvuoro / Sinuhe Wallinheimo
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko / lähetekeskustelu
Muutokset mahdollisia puhuttaessa
Arvoisa puhemies,
Mielestäni meidän kansanedustajien tärkein tehtävä on parhaan mahdollisen tulevaisuuden turvaaminen lapsillemme ja heidän lapsilleen. Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.
Oli kyse luontokadosta, julkisesta taloudesta tai Suomen turvallisuudesta, meillä pitäisi olla päällimmäisenä mielessä, miten tehdyt – ja tekemättä jätetyt – päätökset vaikuttavat jälkipolviin. Meidän kansanedustajien on kyettävä välttämättömiin päätöksiin silloinkin, kun ne eivät vaikuta suosituilta tai helpoilta.
Poliittiset, yhteiskunnalliset, taloudelliset, ympäristölliset ja teknologiset muutostekijät muokkaavat jatkuvasti ympäröivää maailmaa. Nyt käsittelyssä oleva tulevaisuusselonteko on tärkeä työkalu tulevaisuuden hahmottamisessa ja ymmärtämisessä.
Viisas päättäjä varautuu aina pahimpaan, mutta suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti.
Koronakriisi osoitti, ettemme olleet riittävän varautuneita maailmanlaajuiseen pandemiaan. Emme kyenneet ennakoimaan kriisin vaiheita.
Venäjän hyökkäyssota taas osoitti varautumisen merkityksen. Onneksi tässä salissa on aikoinaan pidetty huolta, että maanpuolustukseen on löytynyt rahaa myös taloudellisesti vaikeina aikoina.
Arvoisa puhemies,
Kansainvälinen yhteistyö on kriisissä. Turvallisuus järkkyy ja suurvaltakilpailu kiristyy. Radikaali liikehdintä murentaa yhteiskuntia sisältäpäin – ja uudenlaiset turvallisuusuhat ulkoapäin. Euroopan unionin, puolustusliitto Naton ja koko läntisen yhteisön rooli demokratian, oikeusvaltion, markkinatalouden ja ihmisoikeuksien puolustajana korostuu.
Kokoomukselle on tärkeää, että Suomi on mukana kaikissa niissä pöydissä, joissa tulevaisuudestamme päätetään. Siksi olemme puolustaneet Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa ja kannattaneet puolustusliitto Natoon liittymistä.
Ympäröivän maailman lisäksi myös ympäröivä yhteiskunta muuttuu. Suomen väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Siksi julkinen talous on rapautumassa. Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä työvoimapulan ratkaisemiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi.
Kansainväliset muuttoliikkeet tuovat kuitenkin mukanaan myös haasteita. Kulttuurien törmätessä kotoutumisen ja suvaitsevaisuuden merkitys korostuu. Kielen oppiminen, koulunkäynti ja työnteko ovat varmimmat tavat löytää oma paikka suomalaisesta yhteiskunnasta.
Taloudellinen kehitys on käännekohdassa. Globalisaatio on joutunut kyseenalaistetuksi. Maailma saattaa olla sirpaloitumassa blokkeihin ja suurvaltojen etupiireihin, jos emme taistele tätä kehitystä vastaan.
Vientivetoisen Suomen etu on, että kansainvälinen yhteistyö ja kaupankäynti jatkuu. Sen ansiosta olemme nimittäin päässeet nauttimaan sellaisesta vauraudesta ja hyvinvoinnista, joista edeltävät sukupolvet eivät ole osanneet edes unelmoida.
Ilmastonmuutos uhkaa suistaa ison osan maapallosta elinkelvottomaksi. Luontokato muuttaa planeettaamme pysyvästi joka vuosi. Kilpailu luonnonvaroista sekä puhtaasta ruoasta ja vedestä kiristyy. Tämä voimistaa kansainvälisiä muuttoliikkeitä etelästä pohjoiseen. Ympäristöongelmat ovat yhteisiä koko ihmiskunnalle, joten kansainvälisen yhteistyön tarve vain korostuu.
Teknologinen kehitys tuo onneksi ratkaisuja talouden, ympäristön ja yhteiskuntien ongelmiin. Digitalisaatio sekä data-, jakamis- ja kiertotalous mullistavat liiketoimintamalleja ja ihmisten arkea. Kestävän kasvun yhteiskunnissa elintaso kasvaa, vaikka luonnonvarojen käyttö ei.
Tiede, tutkimus ja tuotekehitys ovat taloudellisen kehityksen ja ympäristöongelmien ratkaisun tärkeintä käyttövoimaa. Laaja sivistys ja korkea osaaminen ovat jatkossa entistä vahvemmin Suomen menestystekijä.
Energiakriisi pakottaa meidät vauhdittamaan vihreää siirtymää, mutta lopputuloksena teemme Suomesta puhtaan, edullisen ja toimitusvarman energian suurvallan.
Arvoisa puhemies,
Tulevaisuusselonteossa on kuvattu neljä mielenkiintoista skenaariota maailman suunnasta:
- Ensimmäisen skenaarion yhteistyön maailmassa yhteiskunnat kehittyvät kohti talouden, luonnon ja ihmisten kestävää hyvinvointia.
- Toisen skenaarion kiihtyneen kilpailun maailmassa suurvaltojen, yhteiskuntien, yritysten ja yksilöiden kilpailu on kireää.
- Kolmannen skenaarion itäisessä maailmassa Kiina on noussut ylivoimaiseksi suurvallaksi ja sitonut monia muita maita vaikutuspiiriinsä.
- Neljännen skenaarion murtuvassa maailmassa luonnon kantokyky on ylitetty ja kansainvälinen yhteistyö romahtanut.
Valitettavasti jokainen näistä skenaarioista voi olla lähellä totuutta. Moni muutostekijä uhkaa maailman vakautta ja turvallisuutta sekä ihmisten vapautta ja hyvinvointia. On kuitenkin omissa käsissämme, mihin suuntaan Suomi, Eurooppa ja koko maailma kulkevat.
Uskon ja luotan siihen, että taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä tulevaisuus on mahdollinen, kun vain teemme tarvittavia päätöksiä sen eteen. Populisteille ja maailmanlopun manaajille ei kannata antaa valtaa. Ongelmat ovat ratkaistavissa, kun ihmisillä riittää toivoa paremmasta huomisesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sinuhe WallinheimoKansanedustaja
Kokoomuksen valiokuntavastaava tulevaisuusvaliokunnassa (Keski-Suomen vaalipiiri)
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Kansallinen Kokoomus on vuonna 1918 perustettu poliittinen puolue ja kansanliike, joka haluaa kehittää Suomea vastuullisesti.
Politiikkamme perustuu arvoihin – uskomme yksilöön, vastuuseen ja vapauteen. Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus menestyä ja jossa heikoimmista pidetään huolta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on 38 kansanedustajallaan toiseksi suurin eduskuntaryhmä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kokoomuksen eduskuntaryhmä
Kokoomuksen Wallinheimo: Punamullan velkajuhlassa miljardit sulivat palvelujen sijaan korkojen maksuun15.12.2025 18:44:44 EET | Tiedote
Valtionvelan korkomenoihin sulaa ensi vuonna yli kolme miljardia euroa veronmaksajien rahaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo ehdottaa, että SDP:n ja keskustan puoluejohto laskisi, mitä panostuksia summalla olisi saanut aikaan esimerkiksi sote-palveluissa.
Kokoomuksen Päivärinta: SDP:n Joona Räsäsen velkahurskastelu on maailmanennätys15.12.2025 16:33:32 EET | Tiedote
Kokoomuksen kansanedustaja Susanne Päivärinta pitää irvokkaana, että oppositiopuolueet ja varsinkin SDP esittävät epäluottamuslausetta hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan. Päivärinnan mukaan talouspolitiikan neuvoja jaetaan niiden puolueiden toimesta, jotka itse jättivät Suomen velkahanat valtoimenaan auki ja viis veisasivat asiantuntijoiden lukuisista varoituksista.
Kokoomuksen Jukkola: Velkaantuminen lastemme piikkiin on saatava loppumaan15.12.2025 12:39:28 EET | Tiedote
Kokoomuksen kansanedustaja Janne Jukkola korosti kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa hallituksen vastuullista talouslinjaa: nyt tehdään vaikeat päätökset, jotta Suomi voi kasvaa ja hyvinvointi turvataan – eikä velkaa sysätä tulevien sukupolvien maksettavaksi.
Kokoomuksen Kauma Kaikkoselle: Velkavivulla ei ratkaista soten ongelmia13.12.2025 13:09:56 EET | Tiedote
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen ehdottaa hyvinvointialueiden velkasaneerausta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma muistuttaa, että Kaikkosen omalla hallituskaudella sellainen malli on jo luotu: arviointimenettely. Kauma korostaa Orpon hallituksen keskittyvän hyvinvointialueiden yksilölliseen tukemiseen, perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja sote-palveluiden kehittämiseen sen sijaan, että alueiden ongelmat lakaistaisiin veronmaksajille osoitetulla miljardilaskulla maton alle.
Kokoomuksen Aalto-Setälä: Suomi alkaa kerätä hiiltä talteen – avaa yrityksille uusia markkinoita13.12.2025 10:11:29 EET | Tiedote
Suomi ottaa ison askeleen kohti puhtaampaa teollisuutta. Hallitus tukee bioperäisen hiilidioksidin talteenottoa 90 miljoonalla eurolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi metsäteollisuudessa syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen ennen kuin se pääsee ilmakehään. Talteen otettua hiilidioksidia voidaan varastoida tai käyttää uusien tuotteiden ja puhtaiden polttoaineiden raaka-aineena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme