"Mielipidevaikuttamista on paljon enemmän kuin kuvittelemme" – Venäjän disinformaatio aiheena seminaarissa Nokia Areenan Paidiassa 31.1.2023

Pekka Kallioniemi on tutkinut vuorovaikutteista teknologiaa, virtuaalitodellisuutta ja yhteistyötä virtuaalitodellisuudessa. Sittemmin hänen tutkimuksensa on keskittynyt sosiaaliseen mediaan, algoritmiikkaan sekä virheellisen ja valheellisen tiedon leviämiseen sosiaalisessa mediassa. Tällä hetkellä hän on erityisen kiinnostunut Venäjän disinformaatiosta sodan ajankohtaisuuden vuoksi:

– Olen vähän tällainen kaksijakoinen tutkija ja myös luennoin paljon vuorovaikutteisen teknologian puolelta. Varsinaista tutkimusprojektia, jossa tutkisin disinformaatiota, minulla ei tällä hetkellä ole. Se on enemmänkin intohimo ja harrastus, mutta sellainen aika iso harrastus kuitenkin.

Kallioniemi toimii Rajapinta ry:n hallituksessa.

Mielipidevaikuttamista on paljon enemmän kuin kuvittelemme

Russia’s Information Operations and Disinformation -seminaari keskittyy käsittelemään disinformaatiota ja sen vaikuttamista erilaisista näkökulmista. Puhujina ovat Kallioniemen lisäksi yliopistonlehtori Vera Zvereva Jyväskylän yliopistosta, Salla Tuomola Tampereen yliopistosta ja Robert van der Noordaa Trollrensics-yrityksestä. Zvereva on pitkään luennoinut Venäjän disinformaatiosta ja mediavaikuttamisesta, Tuomola puolestaan tutkii kotimaista disinformaatiokenttää ja van der Noordaa on pitkän linjan tutkiva journalisti. Hän on myös luonut työkalun, jonka avulla voi tunnistaa trollifarmeja ja masinoituja mielipidekampanjoita Twitterissä.

– Mielipidevaikuttamista on todellisuudessa paljon enemmän kuin kuvittelemme. Kampanjat ovat massiivisia ja niitä tulee ympäri maailmaa. Median kautta saamamme tieto on vain jäävuoren huippu. Seminaarissa pystymme antaa vähän realistisemman kuvan siitä, miten valtava ongelma tämä todellisuudessa on, sanoo Kallioniemi.

Disinformaatiolla pyritään polarisoimaan ja sitä kautta heikentämään yhteiskuntaa. Epäluottamusta pyritään rakentamaan etenkin instituutioihin, joihin kansa luottaa eniten.

– Disinformaatiolla vaikuttamiseen voi totta kai olla monta syytä, mutta yksi merkityksellinen syy on saada luotua kahtiajako ja konflikti väestön sisälle. Kun kansa saadaan kamppailemaan keskenään, niin silloinhan se on vähän heikompi kansa. Silloin ei kyetä keskittymään ulkoisiin asioihin yhtä lailla, kuten vaikka Venäjän invaasioon. Disinformaatiota harjoittavat pyrkivät jatkuvasti vaikuttamaan ihmisten päätöksentekoon, poliittisiin päättäjiin ja bisnesihmisiin, Kallioniemi kuvailee.

– Trollaustoiminta kohdistuu voimakkaimmin viranomaisiin, toimituksiin ja toimittajiin, kaikkiin tällaiseen niin sanottuun viralliseen mediaan. Tällä pyritään nakertamaan ihmisten uskoa päättäjiin ja saamaan uskottavuutta valheelliselle tiedolle. Tavoitteena on heikentää demokratiaa ja journalismia, Kallioniemi jatkaa.

Disinformaatiolla vaikuttaminen jatkuu, vaikka työkalut ja lopputulokset toistuvat eri maissa hyvin samankaltaisina

Disinformaatiolla vaikuttaminen on haastava asia saada kuriin demokraattisessa maassa, jossa jokaisella on sananvapaus. Disinformaation työkalut ja lopputulemat toistuvat eri maissa hyvin samankaltaisia, mutta asiasta on silti vaikea ottaa opiksi. Kallioniemi sanoo, että länsimaisessa demokratiassa asialle on hyvin vaikea tehdä mitään:

– Lain ratas pyörii aika hitaasti ja meillä tarvitaan oikeuden päätös ja ennakkotapaus, että asialle voidaan jotain tehdä. Totalitaarisessa valtiossa Venäjällä on hyvin helppoa, kun toimittajat ja oppositio voidaan laittaa vankilaan, etteivät he pääse sanomaan mitään. Suomi on kuitenkin yksi vapaimpia demokratioita maailmassa ja täällä ihmisillä on oikeus sanoa asioita. Tavallaan omaa vapauttamme ja demokratiaamme käytetään meitä vastaan. Se on aika nerokas suunnitelma, mutta ikävää meidän kannaltamme.

Seminaarista syväluotaavampi katsaus aiheeseen

Seminaari on tarkoitettu kaikille ilmiöstä kiinnostuneille. Kallioniemi korostaa, että Suomi on ollut valtavan disinformaatiovaikuttamisen kohteena jo pitkään, minkä vuoksi avoin keskustelu aiheesta on tärkeää:

– Seminaari antaa hyvän yleiskuvan aiheesta ja avaa sitä syvemmällä tasolla kuin mitä median kautta on välttämättä mahdollista saada selville. Meillä on neljä hyvin erilaista esitystä eri teemoista. Kerromme, mitä disinformaatio konkreettisesti on ja millaiset rakenteet siellä taustalla pyörivät. Kun ihmiset kuulevat, miten organisoitua ja rahoitettua toiminta on, niin aika moni voi hämmästellä, että onko tämä totta.

Seminaari järjestetään Paidiassa tiistaina 31.1.2023 kello 16.30–20. Tapahtuma on englanninkielinen ja maksuton. Seminaaria voi seurata myös verkossa, mutta Kallioniemi toivoo ihmisten saapuvan paikan päälle:

On aina mukavampaa puhua ihmisille, kun näkee heidän kasvonsa. Nyt alkaa pikkuhiljaa tämä koronakurimuskin hellittää, niin olisi kiva nähdä fyysisestikin ihmisiä. Se on aina miellyttävämpää. Paikalle saapuville lupaan keittää kahvit.