Lasten ja nuorten kokema turvallisuus kodin ulkopuolella on parantunut – digiympäristöissä silti paljon häirintää ja väkivaltaa

Koska vain murto-osa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta tulee viranomaisten tietoon, paras tieto uhrikokemuksista ja niiden muodoista saadaan kysymällä lapsilta ja nuorilta itseltään.
Yhdeksäsluokkalaisista kokemuksia varkaudesta raportoi keväällä 2022 yhteensä seitsemän prosenttia ja vahingontekoja viisi prosenttia, kun vuonna 2013 vastaavat luvut olivat 17 ja 12 prosenttia. Kuudesluokkalaisista pojista varkauksista raportoi vuonna 2022 yhdeksän prosenttia ja vahingontekoja seitsemän prosenttia, kun vastaavan teki vuonna 2013 14 prosenttia ja 11 prosenttia. Kuudesluokkalaisilla tytöillä sekä varkaudet että vahingonteot ovat vähentyneet kolme prosenttiyksikköä.
Yhdeksäsluokkalaisilla kodin ulkopuolella koetut pahoinpitelyt ovat myös vähentyneet vuodesta 2013. Vastaavaa myönteistä kehitystä ei havaittu kuudesluokkalaisilla. Pahoinpitelyjen yhteydessä koetussa väkivallassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja pahoinpitelyn seurauksena saatujen vammojen vakavuus on pysynyt samalla tasolla. Pahoinpitelytapauksissa tekijä on useimmiten joku samanikäinen lapsi tai nuori.
– Nuorten toisilleen tekemistä rikoksista puhutaan tällä hetkellä paljon julkisuudessa, mikä antaa kuvaa sen räjähdysmäisestä lisääntymisestä. Tämä tutkimus ei tue kyseistä havaintoa, niin kuin eivät tue muutkaan viime aikoina nuorille itselleen tehdyt kyselytutkimukset, kertoo tutkija Laura Mielityinen Tampereen yliopistosta.
Digiympäristöissä koetaan paljon häirintää ja väkivaltaa
Häirintä ja väkivaltakokemukset erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä ovat yleistyneet merkittävästi. Kuudesluokkalaisista 34 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 39 prosenttia on kokenut ainakin jotakin kiusaamisen tai häirinnän muotoa internetissä viimeisten 12 kuukauden aikana. Edellisellä tutkimuskerralla vuonna 2013 kokemuksia oli 13 prosentilla kuudesluokkalaisista ja 16 prosentilla yhdeksäsluokkalaisista. Kiusaamista ja häirintää ovat muun muassa kiusaaminen tai haukkuminen viesteillä ja uhkailevien viestien lähettäminen.
Myös seksuaalinen häirintä ja ehdottelu internetissä ovat yleistyneet sekä kuudes- että yhdeksäsluokkalaisilla. Molemmat ikäryhmät jakavat lisäksi omia yhteystietojaan internetissä enemmän ja tapaavat internet-tuttavuuksiaan useammin kuin vuonna 2013.
Uhrikokemukset vaihtelevat yksilöön liittyvien tekijöiden mukaan
Vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemuksissa on edelleen eroja vastaajan sukupuolen mukaan. Tytöillä ja muunsukupuolisilla on merkittävästi enemmän seksuaaliväkivallan kokemuksia kuin pojilla (Lue aiempi seksuaaliväkivallan tiedote).
Samanlaiset erot sukupuolittain ovat havaittavissa myös internetissä koetussa väkivallassa ja perheväkivallassa (Lue perheväkivallan tiedote). Väkivallan kokemuksissa on lisäksi eroja niin, että sairauksia, vammoja tai erityistarpeita raportoineilla lapsilla ja nuorilla on enemmistöä enemmän sekä yleisiä että perhe- ja seksuaaliväkivallan kokemuksia. Myös erilaiset sosiaaliset tekijät kuten vanhempien työttömyys ja sijaishuollossa asuminen lisäävät väkivallan riskiä.
Lapsiuhritutkimus on lapsille ja nuorille suunnattu kansallisesti edustavaan otokseen perustuva kyselytutkimus, jossa selvitetään laajasti lasten ja nuorten uhrikokemuksia eri elämänalueilla ja elinympäristöissä. Tutkimus on toteutettu Tampereen yliopistossa osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa.
Tutkimuksesta tiiviisti julkaistaan myöhemmin torstaina 9.2. hankkeen internet-sivuilla: https://sites.tuni.fi/elinolot-ja-turvallisuus/fi/
Raportti
Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2022 - Määrät, piirteet ja niiden muutokset 1988–2022
Lue lisää
Nuorten elinolo- ja turvallisuuskysely 2022 (hankkeen verkkosivut)
Sosiaali- ja terveysministeriön uutiset:
Lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä kehitetään monin tavoin
Turvataitoja tarvitaan lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Laura Mielityinen, tutkija
Tampereen yliopisto
050 5968229
laura.mielityinen@tuni.fi
Johanna Laisaari, kansallisen lapsistrategian pääsihteeri
Valtioneuvoston kanslia
050 338 7576
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Milanon järjestelmä tehostaa sylkirauhaskasvainten diagnostiikkaa ja hoitoa7.8.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sylkirauhaskasvainten diagnosointi on yksi patologian haastavimmista osa-alueista. Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstam selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka hyvin Milano-luokittelujärjestelmä eli The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology toimii sylkirauhasista otettujen ohutneulanäytteiden diagnostiikassa.
Joka viides masennuksen vuoksi eläkkeelle jäänyt ei käyttänyt mielialalääkkeitä6.8.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää sairauden asianmukaista hoitoa, mutta 20 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi jääneistä ei käyttänyt lainkaan mielialalääkitystä. Tampereen yliopiston tutkimus tuo esiin puutteita mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja korostaa kuntoutuksen merkitystä työelämään palaamisessa.
Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa24.7.2025 11:08:03 EEST | Tiedote
Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme