Maahanmuuttajat jo nyt avainasemassa Suomen työllisyydessä - maahanmuuttajien osuus kaikista työllisistä kaksinkertaistui

Väestön ikääntymisen vuoksi suomalaistaustaisten työllisten määrä laskee koko ajan ja työntekijäpula pahenee useilla aloilla. Maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä onkin suuri merkitys Suomen työmarkkinoihin ja työllisyyteen, sillä ilman heitä työllisten määrä olisi jo laskenut merkittävästi.
Maahanmuuttajataustaisten osuus Suomen työllisyydestä on kymmenen viime vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut, käy ilmi tänään julkistetusta Etla-Raportista ”Työllisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa (Etla Raportti 136)”. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus kaikista Suomen työllisistä oli 7,5 prosenttia vuonna 2020, kun kymmenen vuotta aiemmin osuus jäi alle neljän prosentin. Maahanmuuttajataustaisten osuus työllisistä on tuplaantunut lähes kaikissa ammattiryhmissä, mutta erityisen suuri osuus maahanmuuttajia työskentelee siivoojina, lähetteinä ja avustavissa työtehtävissä. Määrällisesti eniten maahanmuuttajia työskenteli vuonna 2020 palvelu- ja myyntialalla (n. 38 000 henkeä) sekä erityisasiantuntijoina (n. 32 000 henkeä).
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Maahanmuuton vaikutukset paikallisväestön työllisyyteen jäävät tutkimustiedon valossa vähäisiksi. Maahanmuuttajien on todettu syrjäyttävän työmarkkinoilla todennäköisemmin muita maahanmuuttajia kuin kantaväestöä. Matalasti koulutettujen maahanmuuttajien vaikutuksista on ristiriitaista tutkimustietoa, mutta korkeasti koulutetut maahanmuuttajat sen sijaan voivat kasvattaa kantaväestönkin palkkoja.
Maahanmuutto ei kuitenkaan kasvata Suomen työttömyyttä, kuten monesti väitetään, huomauttaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
‒ Ajatus, että maahanmuuton aiheuttama lisääntynyt työn tarjonta kasvattaisi työttömyyttä, perustuu osin virheelliseen oletukseen siitä, että työpaikkojen määrä kansantaloudessa on vakio. Tosiasiassa maahanmuutto ja työvoiman parempi saatavuus todennäköisesti kasvattavat investointeja ja saavat yritykset laajentamaan toimintaansa, Kangasharju sanoo.
Maahanmuuttajia töissä aloilla, joilla Suomessa syntyneiden työllisten määrä on laskenut
Maahanmuuttajien osuus on kasvanut erityisesti niillä aloilla, joilla suomalaistaustaisten työllisten määrä on ollut laskussa. Työperäinen maahanmuutto onkin avainasemassa koko Suomen työllisyydessä, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
– Työperäisillä maahanmuuttajilla voi olla olennainen rooli siinä, että palveluita ja tuotteita pystytään tuottamaan myös niillä aloilla, joille on haastavaa löytää työntekijöitä, Kauhanen sanoo.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Etla laski aiemmin, että Suomeen tarvittaisiin jopa 44 000 hengen nettomaahanmuutto nykyisellä ikä- ja sukupuolirakenteella, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saataisiin vakaantumaan pysyvästi.
Työperäisen maahanmuuton vaikutukset riippuvat kuitenkin voimakkaasti maahanmuuttajien ominaisuuksista ja maahantulon ajankohdasta, joten vaikutuksista ei voi tehdä yleispätevää johtopäätöstä. Tutkijoiden mukaan on esimerkiksi vielä epäselvää, miten Venäjän hyökkäyssodan myötä Suomeen saapuneiden ukrainalaisten maahanmuuttajien työllisyys kehittyy.
Nyt julkaistun raportin on rahoittanut Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
Kangasharju, Aki – Kauhanen, Antti – Kalmbach, Aino – Valkonen, Tarmo: Työllisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa (Etla Raportti 136)
Liitteet: Kuvio 1. Työllisten määrä taustamaan mukaan ja Kuvio 3. Ammattiryhmien ulkomaalaistaustaisten osuus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiKuvat



Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Tukea mutta mihin? Energiankäyttöön ja ympäristöön liittyvät yritystuet Etla-vertailussa1.9.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Ympäristöön ja energiankäyttöön liittyvät yritystuet painottuvat Suomessa verohelpotuksiin ja säilyttäviin tukimuotoihin. Pienemmän osuuden kokonaisuudesta muodostavat investointi- ja innovaatiotuet, joilla vihreää siirtymää voisi vauhdittaa. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomi erottuu kansainvälisesti korkealla tukitasollaan, mutta tukien vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. Analyysi viittaa siihen, että tukien kohdentaminen verohelpotuksista kohti ehdollisia ja vaikuttavuuteen sidottuja tukimuotoja voisi paremmin tukea pysyviä päästövähennyksiä, teknologian kehitystä ja talouden uudistumista.
Viennin kysynnän äkillinen kasvu nostaa vientiyritysten energiankulutusta, mutta energiatehokkuutta vientipomppu ei kohenna25.8.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan viennin kasvua lisäävät kysyntäsokit nostavat suomalaisten teollisuusyritysten energiankulutusta, mutta eivät johda kokonaisvaltaisiin parannuksiin yritysten energiatehokkuudessa. Yrityskohtaiset erot – erityisesti taloudellinen asema – vaikuttavat siihen, millaisia ympäristövaikutuksia kasvava vienti synnyttää.
Aki Kangasharju: Elintasomme kasvu perustuu vain kahteen alaan, kasvu on liian kapeilla harteilla18.8.2025 00:02:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvu on ollut keskimäärin plussalla 10 viime vuotta, mutta kasvu on perustunut vain kahteen alaan. Tietotekniikka- ja muiden tietointensiivisten palvelujen vaikutus Suomen elintasoon on ollut ylivoimaisesti merkittävin. Vaikka sote-sektorikin on tuonut kasvua, on sen kasvu perustunut julkiseen rahoitukseen. Aki Kangasharjun tänään julkaistussa Etla Muistiossa osoitetaan, että kasvu on liian kapeilla harteilla. Tehdasteollisuus kokonaisuutena on alentanut Suomen elintasoa ja talouskasvun kannalta vielä heikoimmin ovat menestyneet rakentaminen, kuljetus ja kauppa.
Etla: Tiukka tietosuojasääntely leikkaa rajusti lääke- ja biotekniikkayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja11.8.2025 11:32:28 EEST | Tiedote
Henkilötietojen suojaa koskeva tiukka sääntely, kuten EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR, on vähentänyt merkittävästi lääke- ja bioteknologiayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan erityisen tuntuvasti t&k-investoinnit ovat vähentyneet pienissä ja keskisuurissa, kotimarkkinoille keskittyneissä yrityksissä. Riskinä onkin, että tiukka sääntely ohjaa lääke- ja bioteknologiayritysten t&k-toimintoja kevyemmin säänneltyihin maihin.
Etla: EU:n puolustusteollisuuden keskittäminen ja yhteishankinnat voivat olla haitallisia alan pienemmille toimijoille, kuten suomalaisyrityksille4.8.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan yhteistä puolustusta uuden SAFE-rahoitusvälineen avulla, mutta sen taloudelliset hyödyt jakautuvat epätasaisesti eri jäsenmaiden kesken. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan EU:n puolustusteollisuuden tuotannon keskittämisen riskinä on, että pienempien puolustusalan yritysten tuotanto voi jopa supistua. Alan suuret toimijat pystyvät nopeasti kasvattamaan tuotantoaan, mikä vahvistaa niiden asemaa yhteishankinnoissa. Suomessa valtaosa puolustusalan yrityksistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme