Vastuullisuus ja mainehyöty vauhdittavat varsinaissuomalaisten yritysten ilmastotoimia

Päästövähennystavoitteet yrityksissä yleistymässä

Vastuullisuus, uuden liiketoiminnan syntyminen ja mainehyöty ovat puolestaan keskeisimpiä syitä, jotka ovat saaneet suomalaisyritykset tarttumaan ilmastotyöhön.
Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä selviää, että noin 90 prosenttia kaikista vastanneista yrityksistä kertoo tehneensä ilmastotoimia. Reilu kolmasosa kaikista yrityksistä ja suurista yrityksistä yli 80 prosenttia on asettanut päästövähennystavoitteen. Lähes 60 prosenttia vastaajista arvioi, että ilmastotoimet ovat taloudellisesti kannattavia pitkällä tai jo lyhyelläkin aikavälillä.

”Suomalaiset yritykset ovat tarttuneet laajasti ilmastotoimiin sekä taloudellisista syistä että vastuullisuuden vuoksi. Tulevalta hallituskaudella yritykset odottavat kilpailukykyistä, vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä, joka tukee yrityksissä jo käynnissä olevaa ilmastotyötä”, sanoo Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.

Yleisimmät yritysten tekemät ilmastotoimet ovat energiatehokkuuden parantaminen ja jätteiden lajittelun kehittäminen ja hyödyntäminen. Myös materiaalitehokkuuden parantaminen, päästöttömän energian ostaminen sekä kuljetusten ja työmatkojen päästöjen vähentäminen ovat suosittuja ilmastotekoja. Kuitenkin 11,5 prosenttia muun muassa varsinaissuomalaisista yrityksistä kertoo, ettei ole tehnyt mitään ilmastotoimia.

”Avoimista vastauksista välittyy myös skeptisyys pienten yritysten tekemien yksittäisten toimien osalta. Yrityksissä kaivataan edelleen myös aitoa ja luotettavaa tietoa aiheesta. Toisaalta osa alueen yrityksistä on hyvin pitkällä kiertotalouden ja ilmastotoimien osalta”, kuvailee Turun kauppakamarin vaikuttamispäällikkö Krista Ahonen.

Suurimmat yritykset ovat tarttuneet ilmastotoimiin huomattavasti pienempiä yrityksiä aktiivisemmin. Kauppakamarien toteuttamassa kyselyssä yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä 80 prosenttia on asettanut päästövähennystavoitteen ja 50–249 henkilöä työllistävistä yrityksistä 60 prosenttia.

”Vientiyrityksillä korostuu ilmastoimien merkitys kilpailuedun lähteenä ja markkinoilla pysymisessä. Suuriin yrityksiin kohdistuu myös enemmän sääntelyä ja niillä on käytössään enemmän resursseja ja osaamista kuin pienyrityksillä. Toimitusketjujen kautta suurten yritysten asettamat tavoitteet alkavat näkyä myös alihankkijoille, kuten kuljetusyrityksille ja konepajoille”, arvioi Säkkinen.

”Markkinat puskevat nyt vihreää siirtymää eteenpäin voimakkaasti. Suomen kilpailukyvyn vahvistaminen ja yritysten kasvua ja investointeja tukevat toimet, kuten osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen ja sujuva luvitus tukevat sekä ilmastotoimia että Suomen talouden elinvoimaisuutta,” Säkkinen toteaa.

Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemä ilmastokysely tehtiin kohdennettuna sähköpostikyselynä 14.–16.3. Siihen vastasi 1182 erikokoista yritystä ympäri Suomen. Turun kauppakamarin jäsenyrityksistä kyselyyn vastasi 130.