Työmarkkinajärjestöt: Ihmisten toimintakyvyn parantaminen liikuntaa lisäämällä edellyttää tekoja tulevalta hallitukselta

17.4.2023 07:30:14 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote

Jaa

Liikunnan lisääminen kaikissa ikäryhmissä on nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi, jossa on kiinnitettävä erityishuomiota lapsiin ja nuoriin.

Suomalaisten liikkumisen lisääminen ja samalla toimintakyvyn parantaminen tulee nostaa hallitusohjelman yhdeksi kärkihankkeeksi, toteavat työmarkkinajärjestöt. Tilannekuva suomalaisten toimintakyvystä on huolestuttava. Viime aikoina esillä on ollut erityisesti liikunnan yhteys mielenterveyteen sekä lasten ja nuorten liikunnan vähäisyys. Suunnan muutoksella on suuri merkitys sekä työelämälle että kansanterveydelle ja sitä kautta voidaan vaikuttaa myös sote-menoihin.

– Huomisen työkyky on rakennettava tänään, muistuttavat palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK sekä työnantajia edustavat EK, KT ja Kirkon työmarkkinalaitos. Tämä koskee nykyisten työikäisten lisäksi työelämään tulevia uusia sukupolvia. Vaikka työkyky ei ole yhtä kuin fyysinen kunto, liikkuminen parantaa työntekijän jaksamista ja pidentää työuria sekä lisää tuottavuutta, oppimista ja keskittymiskykyä.

Liikkumalla saatavaa parempaa työkykyä voidaan tukea työyhteisöissä monin tavoin. Työyhteisöissä voidaan esimerkiksi kannustaa pyöräilyyn ja kävelyyn työmatkoilla sekä työpäivän aikaisissa siirtymisissä ja liikunnallisin virkistyspäivin tai tarjoamalla vapaa-ajalle liikunta- ja virikeseteleitä. Myös moniammatillista tukea ja apua tarjoavalla työterveyshuollolla on tärkeä rooli.

Erityistoimia ja -panostuksia tarvitaan myös lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseksi.

– Myönteinen pohja liikkumiselle rakennetaan päiväkodeissa ja kouluissa. Arkiliikunnan ja liikunnallisten harrastuksien pitäisi olla kaikille lapsille mahdollista. Lasten ja nuorten liikkumista lisäämällä edistetään tulevaisuuden toimintakykyä ja tuottavuutta, järjestöt toteavat.

Tutkimusten mukaan vain noin kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa liikkumissuosituksen (LIITU 2022). Noin 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista (Move! 2022). Lasten ja nuorten liikkuminen vähentyy huomattavasti siirryttäessä nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin. Lukiolaisilla liikkumisen määrä on jopa vähäisempää kuin työikäisillä aikuisilla (Liikuntaraportti 2022).

Työmarkkinajärjestöt SAK, Akava, STTK, EK, KT ja Kirkon työmarkkinalaitos kokoontuvat yhteiseen työhyvinvointipäivään 17.4. teemalla ”Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä”. Suomen Olympiakomitea ja Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia URHEA järjestävät työmarkkinajärjestöjen tapahtuman Urhea-hallissa Helsingissä.


Akava, puheenjohtaja Maria Löfgren
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, toimitusjohtaja Jyri Häkämies
Kirkon työmarkkinalaitos, työmarkkinajohtaja Anna Kaarina Piepponen
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, toimitusjohtaja Markku Jalonen
STTK, puheenjohtaja Antti Palola
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, puheenjohtaja Jarkko Eloranta

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Eteläranta 10
00130 Helsinki

09 420 20https://ek.fi/

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EK:n yrityskysely: Joka toinen työnantaja tähtää nyt yli 10 prosentin kasvuun; vientiyritysten määrä noussut tuhannella15.6.2026 07:30:00 EEST | Tiedote

Viidennes Suomen pk-sektorin työnantajista on onnistunut kasvattamaan yritystoimintaansa yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana. Lähes puolet asettaa tulevalle liikevaihdolle yli 10 prosentin kasvutavoitteita. Suomi on myös saanut vuoden aikana noin tuhat uutta vientiyritystä, mikä tarkoittaa positiivista haastetta vientipalveluiden tarjoajille. Lisäksi jopa 6.000 uutta yritystä harkitsee kansainvälistymistä. EK:n kasvuyrityskatsauksen kyselyyn vastasi lähes 1000 työnantajayritystä, jotka edustavat valtaosin pk-sektoria: Tulosten mukaan 19 prosenttia työnantajayrityksistä on kyennyt kasvattamaan liikevaihtoaan yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana (17 prosenttia vuosi sitten). 48 prosenttia tavoittelee jatkossa vähintään 10 prosentin vuotuista kasvua (43 prosenttia vuosi sitten). 16 prosenttia Suomen työnantajayrityksistä täyttää kasvuyrityksen molemmat kriteerit: ne ovat onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoa vähintään 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana ja a

EK:n yrittäjien vaalitavoitteet: Suomi pohjoismaiseen kasvuvauhtiin12.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

EK:n yrittäjät esittävät Suomen seuraavalle hallitukselle keinoja kasvuyritysten osuuden tuplaamiseen, yrittäjävetoisten mittelstand-yritysten määrän kaksinkertaistamiseen sekä vientiyritysten määrän merkittävään kasvattamiseen vuoteen 2031 mennessä. Tehdään Suomesta yrittäjähenkisten osaajien, vahvojen pääomamarkkinoiden ja sujuvan sääntelyn Pohjoismaa, jossa pk-sektorin yritykset skaalautuvat kasvuun, luovat työpaikkoja ja laajentuvat kansainvälistymällä. Tarve Suomen kasvukäänteelle on akuutti, korostaa yrittäjyydestä ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Petri Vuorio: ”Suomen hiipuessa keskeisimmät verrokit Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Kasvun potentiaali on kuitenkin huomattava: meillä on jopa 70 000 pk-yritystä enemmän kuin Tanskassa mutta 40 prosenttia vähemmän yli 10 hengen yrityksiä. Suomen pk-yritysvetoinen kasvuaalto vaatii paitsi rohkeutta ja riskinottoa, myös Pohjoismaiden parasta toimintaympäristöä yrittää, investoida ja kasvaa. Vastineeksi S

Uusi selvitys: Sairauspoissaolot maksavat Suomelle miljardeja11.6.2026 11:32:48 EEST | Tiedote

Sairauspoissaolot aiheuttavat Suomelle noin 5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset menetettynä työpanoksena. Poissaoloja kertyy vuosittain noin 25 miljoonaa työpäivää. Yhden poissaolopäivän hinta on työnantajalle keskimäärin 257 – 420 euroa. Esimerkiksi rokotusohjelmissa ja ehkäisevissä toimissa tulisi huomioida terveyshyötyjen lisäksi myös työpanos- ja verovaikutukset, ei vain terveydenhuollon kustannuksia. Raportin mukaan pelkästään leikkausjonojen vuoksi Suomessa menetetään vuosittain noin 3300 henkilötyövuotta ja noin 257 miljoonaa euroa työpanoksena.

KUTSU: EK:n Investointitiedustelun teams-julkistus 11.6. klo 108.6.2026 12:55:00 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkistaa Investointitiedustelun tulokset teams-tilaisuudessa torstaina 11.6.2026 klo 10. Miten taloudessa näkyvät piristymisen merkit vaikuttavat yritysten investointihalukkuuteen? Miten investoinnit eroavat eri toimialoilla? Millainen usko yrityksillä on tulevaisuuteen? Tilaisuudessa taustoitetaan suomalaisten yritysten investointikehitystä sekä esitellään teollisuuden ja energia-alan arviot vuoden 2026 investointikehityksestä. Tuloksissa ovat mukana sekä kiinteät investoinnit että tutkimus- ja tuotekehityspanokset. Lisäksi arvioimme palvelualojen investointikehitystä. Investointitiedustelun tuloksia esittelee pääekonomisti Penna Urrila. Linkki teams-yhteydellä pidettävään tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittautumiset 10.6. mennessä teemu.lindfors@ek.fi Tervetuloa! Lisätietoja: Teemu Lindfors, viestinnän asiantuntija, p. 0400 284 764

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye