STTK: Mielen hyvinvoinnin edistäminen edellyttää investointeja
24.4.2023 06:30:00 EEST | STTK ry. | Tiedote
STTK on julkaissut tänään Ratkaisuja-julkaisun, jossa kymmenen eri asiantuntijaorganisaatiota tarjoaa omat ideansa käsillä olevaan mielenterveyskriisiin.
Mielenterveyssyistä menetettyjä työpäiviä kertyy Suomessa noin 17–18 miljoonaa. Työuupumuksen ja työperusteisten mielenterveyden haasteiden taustalla ovat usein työn tekemiseen ja työpaikan ilmapiiriin liittyvät ongelmat.
─ Mielenterveysoireilu alkaa yhä useammalla jo varhaisessa vaiheessa opiskelujen yhteydessä. Kun valmiiksi uupuneet nuoret saapuvat työelämään, he uupuvat entisestään. Mielenterveyskriisin taloudelliset vaikutukset ovat valtaisat, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
Mielenterveyskriisiin on onneksi havahduttu laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla, ja esimerkiksi työelämässä ongelma tunnistetaan selkeästi. Työkaluja ongelman ratkaisemiseksi on silti toistaiseksi käytössä varsin vähän. STTK keräsi kymmenen työelämän mielenterveyskysymysten asiantuntijan näkemyksiä ratkaisuiksi käynnissä olevaan kriisiin.
Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että tilanne vaatii investointeja mielenterveyspalveluihin, mutta toimia tarvitaan myös työpaikkojen arjessa ja työterveyshuollon kanssa tehtävässä yhteistyössä.
─ Mielenterveyden haasteet ja niiden taustatekijät ovat moninaisia, ja niitä on lähestyttävä monesta näkökulmasta. STTK tunnetaan yhteiskunnallisena keskustelijana siitä, että tuomme esiin useita näkökulmia ja näin on tämänkin aiheen parissa, Palola sanoo.
Työturvallisuuslakia täsmennettävä psykososiaalisen kuormituksen osalta
Työpaikoilla syntyvään kuormitukseen on haettava ratkaisuja työpaikkojen arjessa. Työn henkinen kuormittavuus lisääntyy ja psykososiaalisesta kuormituksesta on tullut keskeinen työturvallisuusriski. Pitkittyessään kuormitus johtaa mielenterveysongelmiin.
Työturvallisuuslaki ei vastaa kasvaviin ongelmiin, sillä laissa ei määritellä psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Työnantajien on vaikea hahmottaa laissa asetettuja velvoitteita, ja siksi lakia noudatetaan puutteellisesti. Lain tavoitteet toteutuvat vajavaisesti.
─ STTK:n tavoitteena on täsmentää työturvallisuuslakia niin, että se huomioi nykyistä paremmin työn psykososiaalisen kuormituksen ja sen hallinnan, Antti Palola esittää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ida NummelinSosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija
Puh:050 547 1927ida.nummelin@sttk.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 430 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Tasa-arvolain muutosesitykset ovat sumutusta, raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei hallituksen toimin vähene26.3.2026 14:05:07 EET | Tiedote
Hallituksen esitys tasa-arvolain muutoksista raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyen siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn. Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vähentää työelämän raskaus- ja perhevapaasyrjintää. STTK:n puheenjohtajan Else-Mai Kirvesniemen mielestä lakimuutokset ovat silkkaa sumutusta, kun samaan aikaan eduskunnassa käsitellään määräaikaisten työsuhteiden helpottamiseen tähtäävää lakiesitystä. Työsopimuslailla halutaan heikentää määräaikaisissa työsuhteissa olevien turvaa mahdollistamalla perusteettomat määräaikaiset työsopimukset vuodeksi. ─ Toisella kädellä yritetään antaa, mutta toisella otetaan, ja lopputulos jopa heikkenee nykytilaan verrattuna. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei hallituksen toimenpiteillä vähene, Kirvesniemi kiteyttää. Tasa-arvolain muutosesitysten perusteella lakia täsmennettäisiin siten, että syrjintäperusteisiin lisättäisiin määräaikaisuus, vanhemmuus ja perheenhuoltovelvollisuus. Muutoksia tehtäisiin myös esimerkiksi vuokratyöt
STTK: Keski- ja pienipalkkaisten ostovoimaa tuettava keventämällä palkkaverotusta17.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Keskipalkkaisten ostovoima on edelleen heikko, vaikka reaalipalkat kasvavat tänä vuonna. STTK:n tuoreiden laskelmien mukaan keski- ja pienipalkkaisten palkkaverotusta on kevennettävä maltillisesti, jotta kotimainen kysyntä ja talouskasvu saadaan vauhtiin.
Ennusteet kävivät toteen: nuorten epävarmuus työelämään siirtymisessä jyrkässä kasvussa11.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Tänään julkaistu Nuorisobarometri vahvistaa nuorisojärjestöjen pitkään esittämät huolenaiheet: nuorten kokema epävarmuus ja turvattomuus ovat lisääntyneet voimakkaasti. 70 prosenttia nuorista kokee paineita työelämään siirtymisestä, ja yli puolet pelkää jäävänsä ilman koulutuspaikkaa. Kehityksen suunta on hälyttävä.
STTK kansainvälisen naistenpäivän aattona: Nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle työelämässä, uhrille parempi oikeusturva6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Seksuaalinen häirintä ei ole kadonnut työelämästä. Kenen vastuulla häirintävapaa työelämä lopulta on? STTK järjestää tänään 6.3. ennakkoon perinteisen naisten päivän keskustelutilaisuuden, jossa pureudutaan työelämässä tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään ilmiönä ja keinoihin sen kitkemiseksi.
STTK: Palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan 42 työpäivässä3.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien palkkakehitys kulkee eri tahtiin. STTK:n tuore laskelma kertoo, että palkansaajalta kuluu keskimäärin 42 työpäivää ansaitakseen saman verran kuin toimitusjohtaja ansaitsee yhdessä päivässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme