STTK: Mielen hyvinvoinnin edistäminen edellyttää investointeja
STTK on julkaissut tänään Ratkaisuja-julkaisun, jossa kymmenen eri asiantuntijaorganisaatiota tarjoaa omat ideansa käsillä olevaan mielenterveyskriisiin.
Mielenterveyssyistä menetettyjä työpäiviä kertyy Suomessa noin 17–18 miljoonaa. Työuupumuksen ja työperusteisten mielenterveyden haasteiden taustalla ovat usein työn tekemiseen ja työpaikan ilmapiiriin liittyvät ongelmat.
─ Mielenterveysoireilu alkaa yhä useammalla jo varhaisessa vaiheessa opiskelujen yhteydessä. Kun valmiiksi uupuneet nuoret saapuvat työelämään, he uupuvat entisestään. Mielenterveyskriisin taloudelliset vaikutukset ovat valtaisat, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
Mielenterveyskriisiin on onneksi havahduttu laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla, ja esimerkiksi työelämässä ongelma tunnistetaan selkeästi. Työkaluja ongelman ratkaisemiseksi on silti toistaiseksi käytössä varsin vähän. STTK keräsi kymmenen työelämän mielenterveyskysymysten asiantuntijan näkemyksiä ratkaisuiksi käynnissä olevaan kriisiin.
Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että tilanne vaatii investointeja mielenterveyspalveluihin, mutta toimia tarvitaan myös työpaikkojen arjessa ja työterveyshuollon kanssa tehtävässä yhteistyössä.
─ Mielenterveyden haasteet ja niiden taustatekijät ovat moninaisia, ja niitä on lähestyttävä monesta näkökulmasta. STTK tunnetaan yhteiskunnallisena keskustelijana siitä, että tuomme esiin useita näkökulmia ja näin on tämänkin aiheen parissa, Palola sanoo.
Työturvallisuuslakia täsmennettävä psykososiaalisen kuormituksen osalta
Työpaikoilla syntyvään kuormitukseen on haettava ratkaisuja työpaikkojen arjessa. Työn henkinen kuormittavuus lisääntyy ja psykososiaalisesta kuormituksesta on tullut keskeinen työturvallisuusriski. Pitkittyessään kuormitus johtaa mielenterveysongelmiin.
Työturvallisuuslaki ei vastaa kasvaviin ongelmiin, sillä laissa ei määritellä psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Työnantajien on vaikea hahmottaa laissa asetettuja velvoitteita, ja siksi lakia noudatetaan puutteellisesti. Lain tavoitteet toteutuvat vajavaisesti.
─ STTK:n tavoitteena on täsmentää työturvallisuuslakia niin, että se huomioi nykyistä paremmin työn psykososiaalisen kuormituksen ja sen hallinnan, Antti Palola esittää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ida NummelinSosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija
Puh:050 547 1927ida.nummelin@sttk.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 430 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Budjetin talouden sopeuttamiskeinot epäoikeudenmukaisia ja tehottomia19.9.2023 22:13:32 EEST | Tiedote
Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen alijäämä on 11,5 miljardia euroa ja on samaa mittaluokkaa läpi hallituskauden. Talouden sopeuttamispäätökset ovat STTK:n mielestä epäoikeudenmukaisia ja tehottomia.
STTK ei hyväksy heikennyksiä työttömyysturvaan15.9.2023 13:56:23 EEST | Tiedote
STTK on antanut lausunnon hallituksen esitykseen työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. STTK ei hyväksy mitään heikennyksiä työttömyysturvaan. Työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen tulee vähentämään merkittävästi ansiopäivärahaan oikeutettujen määrää. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että yhä useampi työtön joutuu turvautumaan perusturvaan ja toimeentulotukeen. Työssäoloehdon euroistaminen, eli muuttaminen tuloperusteiseksi heikentää merkittävästi etenkin pienipalkkaisten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömyysturvaa. Työttömyysetuuden suojaosa on erityisen tärkeä pienipalkkaisille osa-aikatyössä oleville sekä pätkätyöläisille. Tästä syystä STTK vastustaa suojaosan poistoa. Lapsikorotusten poistaminen yhdessä muiden muutosten kanssa muun muassa lisää lapsiperheköyhyyttä ja asettaa useat perheet vaikeisiin toimeentulo-ongelmiin. Työttömyysturvan omavastuuajan pidentäminen aiheuttaa ongelmia erityisesti pienituloisissa kotitalouksissa, joissa ei ole sääs
STTK: Hallitusohjelma on jallitusohjelma11.9.2023 13:05:29 EEST | Tiedote
STTK:n hallitus ei enää luota hallitusohjelmaan liittyvässä kolmikantaisessa työskentelyssä aitoon valmisteluun. Myös maan hallituksen talouspolitiikan lupaukset sulavat. ─ Kyse on puhtaasti siitä, että työ- ja sosiaaliturvaan liittyvässä ”kehittämisessä” halutaan heikentää työehtoja ja työtaisteluoikeutta sekä työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevien ja työttömien turvaa. Kun ennen vaaleja painotettiin vahvaa valtiontaloutta ja velanoton hillitsemistä, ensimmäisessä budjettiriihessään hallitus on kuittaamassa kymmenen miljardia lisävelkaa ja keventää hyvätuloisten verotusta muun muassa myymällä valtion omaisuutta. Hallitusohjelma on jallitusohjelma, ja äänestäjiä on johdettu harhaan, puheenjohtaja Antti Palola arvioi. Hallituksen tavoite näyttää olevan Suomen nykyisen työmarkkinajärjestelmän romuttaminen niin, että ammattiliitoilta menisi kyky neuvotella työehdoista. ─ Hallitus sanoo haluavansa viedä suomalaisia työmarkkinoita Pohjoismaiden suuntaan. Tosiasiassa hallitusohjelman
STTK: Palkka- ja sopimuspolitiikka tärkeitä työkaluja samapalkkaisuuden edistämisessä5.9.2023 09:43:36 EEST | Tiedote
Tänään on julkaistu Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Työehtosopimusten sukupuolivaikutukset samapalkkaisuuden näkökulmasta -hankkeen tutkimusraportti. Raportissa suositellaan palkka-avoimuuden lisäämistä, kaikkien palkanosien ja etuuksien ottamista kokonaistarkasteluun, sukupuolten tasa-arvon ottamista osaksi neuvottelukulttuuria ja sopimuksiin sekä satsauksia tasa-arvo-osaamisen lisäämiseen sopimusten sukupuolivaikutusten arvioinnissa ja palkkausjärjestelmissä. STTK kannattaa esitettyjä suosituksia. ─ Esimerkiksi palkka-avoimuuden merkittävä lisääminen on samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamisen välttämätön edellytys, juristi Katariina Sahlberg toteaa. Raportin perusteella työehtosopimusten neuvottelukulttuuria olisi kehitettävä siten, että tasa-arvotavoitteet otettaisiin paremmin huomioon. Palkkatasa-arvon näkökulmasta kehittyneimmissäkin sopimuksessa on kehittämistarpeita. ─ Palkka- ja sopimuspolitiikka on merkittävä työkalu samapalkkaisuuden edistämisessä, Sahlberg painot
STTK:n puheenjohtaja Eurooppa-foorumilla: Vain yhteistyö pelastaa Euroopan31.8.2023 10:30:00 EEST | Tiedote
Euroopan on pidettävä kiinni arvoistaan ja Eurooppaa on rakennettava niihin perustuen. Erityisen tärkeää se on nyt, kun maailmanpolitiinen tilanne on kiristynyt muun muassa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan takia. Myös ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt koettelevat valtioita ja asukkaita, ja inflaatio kurittaa taloutta ja luo toimeentulo-ongelmia. ─ Demokraattiselle maailmanjärjestykselle ei yksinkertaisesti ole vaihtoehtoa, sillä vain siten Eurooppa ja Suomi sen osana voivat menestyä. Se edellyttää ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamista myös kauppasuhteissa ja globaaleissa tuotantoketjuissa. Panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkaan ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa. Hän osallistuu tänään Turun Eurooppa-foorumilla yhdessä muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa järjestettävään paneeliin, jonka teema on Euroopan menestymisen rakennuspalikat. Paneelissa mukana on myös komissaari Jutta Urpilainen. STTK:n mi
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme