STTK: Työmarkkinoille tarvitaan täsmentävää sääntelyä vaaratilanteiden varalle

Työntekijöiden turvallisuudesta on huolehdittava kaikissa tilanteissa. Alueellinen vaaratiedote on viranomaistoimi, jota on noudatettava. Uudenmaan reilun viikon takainen drooniuhka osoitti, että varautuminen on Suomessa puutteellista. Eri viranomaisten vastuu päätöksenteossa on oltava selkeää ja tiedonkulku varmistettava. Vaaratiedotteiden lähettämisjärjestelmän uudistus on siksi toteutettava mahdollisimman nopeasti. Tapahtuma paljasti myös heikon kohdan työlainsäädännössämme. Työmarkkinaosapuolet ovat erimielisiä siitä, pitääkö maksaa palkkaa, jos työnteko estyy vaaratilanteen ja viranomaisen määräyksen vuoksi. 

STTK:n mielestä työsopimuslain sääntely kattaa vaaratiedotetilanteet, joissa työskentelyä ei voi järjestää esimerkiksi etätyönä. Työnantajalla on silloin palkanmaksuvelvollisuus 14 päivän ajalta. 
─ Vaaratiedote kohdistuu myös alueella oleviin työpaikkoihin ja aiheuttaa ylivoimaisen esteen työnteolle. Palkka on maksettava, koska työnteko estyy työnantajista ja työntekijöistä riippumattomista syistä, puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi perustelee. 

Yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen kuitenkin edellyttää työskentelyä monilla aloilla ja työtehtävissä. 
─ Siksi vaaratilanteita varten työmarkkinoille tarvitaan täsmentävää sääntelyä. Lähtökohtana on oltava, että vaaratiedotteen ohjeistuksen vastaiset siirtymät työhön ja itse työskentely minimoidaan, jos sitä ei ole mahdollista täysin välttää. STTK kiittää pääministeriä siitä, että työmarkkinajärjestöt on kutsuttu nopeasti koolle ja välttämätön lainsäädännön täsmentäminen näin lähtenyt käyntiin. 
 

Vaaratilanteissa töissä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, pelastushenkilöstö ja erilaisten infrastruktuurialojen ammattilaiset. 
─ Sääntelyä on täsmennettävä esimerkiksi siltä osin, mitkä yhteiskunnan kriittiset toiminnot ovat erityissääntelyn piirissä, kuka päättää työhön kutsumisesta vaaratilanteen aikana, miten siirtyminen töihin tapahtuu ja kuka vastaa mahdollisista ylimääräisistä kustannuksista, Kirvesniemi listaa. 

STTK huomauttaa, että myös työntekijöiden perheenhuoltovastuut, kuten varhaiskasvatuksessa olevien lasten hoito, on otettava huomioon. 

Turvallisuusriskistä on maksettava korvaus

Erityisiä turvallisuusriskejä sisältävän työn teettämisestä on maksettava lisäkorvaus. 
─ Se on tehokkain tapa turvata riittävä henkilöstö kriittisiin tehtäviin. Esimerkkiä vaaran piirissä tapahtuvan työn korvaamiseen voidaan hakea esimerkiksi merenkulun sodanvaaraa koskevista sopimuksista. 

Myös vakuutusturvaa on selvitettävä vaaratilanteiden varalta. 
─ Esimerkiksi työtapaturma- ja ammattitautilain säännöksiä, vapaa-ajan vakuutusten korvattavuutta ja ryhmähenkivakuutuksen säännöksiä on tarpeen tarkastella, Else-Mai Kirvesniemi sanoo.