Professori Seppo Junnila: Puurakentamisen ilmastohyödyt vajaakäytöllä – Hallitusohjelmaan kirjaus puurakentamisen merkittävästä lisäämisestä

Teräsbetonirakentamisella karhunpalvelus ilmastotavoitteille
Kun kaupungeissa on pyritty yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen perinteisellä rakentamisella, se on johtanut Junnilan mukaan karhunpalvelukseen ilmastotavoitteille. - Tutkimukset osoittavat, että puurakentamisella voidaan vähentää uudisrakentamisen ilmastokuormaa sekä kasvattaa merkittävästi kaupunkiympäristöjen hiilivarastoa.
–Vaikka pientalovaltaista yhdyskuntarakennetta on pidetty ilmastotavoitteiden kannalta haitallisena, se onkin vähäpäästöisempää kuin teräsbetonivaltainen kerrostalotuotanto. Tutkimuksemme osoittavat, että puurakentamisella voidaan kompensoida merkittävä osa teräsbetonirakentamisen aiheuttamista elinkaaripäästöistä. Ilmastopolitiikassa energian ohella betoni- ja terästeollisuuden päästöjen alentaminen on välttämätöntä, jos globaaleihin ilmastotavoitteisiin halutaan päästä.
Esimerkiksi keskimääräisen suomalaisen puuomakotitalon puurakenteissa on tallessa noin 30 tonnia hiilidioksidia. Se vastaa keskivertoautoilijan yli 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä. Puurakentamisen osuus kerrostalorakentamisessa on Suomessa kolme prosenttia.
–Keski-Euroopan maiden lisäksi Ruotsissa puurakentaminen kasvaa vahvasti urbaaniympäristöissä. Suomessa rakennusteollisuus haluaa välttää riskejä, kun teräsbetonirakentamisessa on sulavalinjainen perustuotanto, jota ei haluta lähteä muuttamaan. Isojen rakennusyhtiöiden varovaisuutta selittävät myös osaajien puute, muutosvastarinta ja pilottikohteista syntynyt käsitys puurakentamisen kalleudesta.
Junnila huomauttaa, että monissa puurakentamisen valtamaissa on onnistuttu tuottamaan kilpailukykyisiä puurakentamisen tuotteita ja ratkaisuja. – Myös puutuoteteollisuuden on katsottava peiliin ja kysyttävä, mihin hiipui 1990-luvulla alkanut innostus puurakentamisen kehittämiseen. Kun markkina alkoi kehittyä, loppui kiinnostus teollisen puurakentamisen järjestelmien ja tuotantoketjun parantamiseen. Näyttää siltä, että valmiiden sahatavaratonnien vienti ulkomaille on ollut kiinnostavampaa kuin puurakentamisen osaamistuotteen kehittäminen kotimaassa.
–Uuteen hallitusohjelmaan tulisi saada kirjaus puurakentamisen kasvattamisen ilmastohyödyistä. Puurakentamista lisäämällä voidaan taata myös metsien hiilinielujen säilyminen. Meillä voi olla suojelumetsiä hiilivarastoina ja talouskäytössä olevia metsiä, jotka toimivat hiilinieluina ja varastoina, kun niitä käytetään pitkäkestoisiin puutuotteisiin kuten puurakentamiseen.
Uusi kaupunkirakentamisen konsepti
Junnila muistuttaa, että puutuoteteollisuuden haasteena on löytää alan osaajia sekä poistaa kerrostalotuotannon pullonkaulat kehittämällä tuotannon teknologista varmuutta ja valmiutta teollisen rakentamisen tarpeisiin. – Kun ympäristöministeriön tavoitteena on kasvattaa puurakentamisen osuutta 45 prosenttiin, se vaatii puukerrostalotuotannon rinnalle uuden tiiviin ja matalan kaupunkirakentamisen konseptin kehittämisen, mihin meillä on osaamista ja toimivia tuotantoketjuja. Jos tämmöisen kaksikerroksinen tiivis town house alue kiinnostaa yksityisomistajaa ja asukkaita, se herättää myös aluekehittäjät ja sijoittajat.
-Vaikka puurakentamisen lisäämistä on tavoiteltu jo vuosia, vuonna 2019 puurakenteisten kerrostalojen markkinaosuus oli vain kolme prosenttia. Puukerrostalorakentaminen voi olla rakennusyhtiöille kannattavaa myös taloudellisesti, kun viimeisen 20 vuoden aikana myydyistä puukerrostalohuoneistoista sai Helsingissä keskimäärin 8,85 prosenttia korkeamman hinnan kuin muista materiaaleista tehdyistä.
Kuluttajamarkkinat ovat ekologisten arvojen kasvaessa Junnilan mukaan yhä merkittävämmässä roolissa puurakentamisen kasvun suhteen. – Ihmisten täytyy haluta puuasumista ja firmojen nähdä siinä bisnesmahdollisuus. Toisaalta markkinoita hämmentää se, että samaan aikaan hallitukselta on tullut viestiä halusta kasvattaa puurakentamista, ja toisaalta vaadittu metsän käytön vähentämistä. Metsän käytön kannalta puun riittävyys ei ole ongelma, kun kohdistamme nykyistä suuremman osan puunkäytöstä kotimaan puurakentamiseen.
–Tutkimme matalan ja tiiviin kaupungin konseptia, jolla pystytään tuottamaan tiivistä kaupunkirakennetta, mutta samalla tukemaan puurakentamisteknologioiden kilpailukykyä nykyisellä teollisuusrakenteella.
Vihreä rahoitus vauhdittamaan puurakentamista
Puurakentaminen tulisi Junnilan mukaan nähdä asumisen markkinoilla laadukkaana ja haluttavana tuotteena. – Keski-Euroopassa ihmetellään, miksi laadukkaan puurakentamisen tulisi olla halvempaa kuin perinteisen teräsbetonirakentamisen bulkkituotannon. Tämä kannattaisi kiinteistökehittäjien ottaa huomioon, koska maksuvalmiutta meilläkin on jo nähtävissä.
–Nyt kun asuntomarkkinat ovat murroksessa, kannattaisi kiinteistösijoittajien tarttua sijoituksia hakevaan vihreään rahaa. Kun rakentamisen perusrahoituksessa pelätään vihreää riskiä, markkinoiden edullisempi vihreä raha tarjoaa kiinteistösijoittamiseen tuottavia mahdollisuuksia. Uskonkin, että ammattimaiset kiinteistösijoittajat alkavat etsiä vihreän rahan kohteita, koska lainan hinta määrittelee sijoitusten tuottoa.
Suomella tulee olla rohkeutta sijoittaa puurakentaminen yksiselitteisesti vihreän rahoituksen kriteerien piiriin. –Kun sijoittajat hakevat ympäristösertifikaatin ja EU:n taksonomian määrittelemiä kohteita, puurakentaminen täytyy saada korkeimpaan luokkaan. Elinkaarilaskelmat osoittavat kiistatta, että puurakentaminen täyttää helposti hiilikädenjäljen laskennan kriteerit.
–EU: n vihreän rahan 500 miljardin potista meidän tulisi tavoitella asukaslukua suurempaa osuutta, koska meillä on kestävää metsäteollisuutta ja teknologista osaamista se käyttöön. Jos Ruotsi on päässyt puukerrostalorakentamisessa markkinavetoisesti jo 15 prosentin osuuteen, tällä vihreän rahan instrumentilla meidän pitää pystyä parempaan. Keskeistä on saada muutos aikaan markkinoilla vihreän sijoittamisen kautta.
Junnilan mukaan tavaraviennin sijaan pitäisi alkaa puhua osaamisviennistä. – Me voimme rakentaa Suomeen uusia hyvillä sijainneilla olevia puukaupunginosia, joihin me saamme vihreää rahaa ilman, että joudumme kuljettamaan tavaraa maailmalle. Kauppapolitiikassa pitäisi alkaa puhua vaihtotasepolitiikasta, jossa voisimme olla puurakentamisen ansiosta vihreän rahan Luxemburg.
Hiilikompensaatiomalli rakentamiseen
Junnila muistuttaa, että kun vihreän rakentamisen sertifikaatteja tulisi kehittää niin, että ne huomioisivat paremmin puurakentamisen ilmastohyödyt. – Puun käytön lisäämisellä saadaan alennettua myös hiilijalanjälkeä rakentamisen aikaisia päästöjen pienentämisellä ja lisättyä hiilivarastoa laajamittaisessa teollisessa rakentamisessa. Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen tarvitaan myös merkittäviä muiden rakennusmateriaalien päästövähennyksiä.
–Puuvaltaisessa rakentamisessa saadaan noin 25 prosenttia pienempi hiilijalanjälki, mitä voidaan kasvattaa jopa 50 prosenttiin ja yli sen kriittisen pisteen, jossa hiilikädenjälki ylittää hiilijalanjäljen. Paras tulos saavutetaan, kun rakentamisvaiheessa puulla voidaan alentaa materiaalien päästöjä ja käyttövaiheessa käyttää uusiutuvaa energiaa.
Kun kunnilla ja kaupungeilla on Junnilan mukaan aidosti halua uudistaa rakentamista vähäpäästöisempään suuntaan, tulisi uudistaa myös kaavoituskäytäntöjä. – Vaikka kaavoittajalla on valtaa maankäytön suunnittelun suhteen, he kokevat voivansa vaikuttaa varsinaisen rakentamiseen riittämättömästi. Rakentamisessa todellinen valta on rakennuslupaviranomaisilla, rakentajilla ja kehittäjillä eli investoijilla.
–Kaavoittajalle voitaisiin luoda uusi työkalu, hiilikompensaatiomalli, ohjaamaan rakentamista.
Sen ideana on se, että rakentamiseen tarkoitetun uuden alueen kaavoituksessa määritellään sen alueen teoreettinen metsäkäytössä oleva hiilivarasto. Kun aluetta ryhdytään rakentamaan, rakentamisessa tulisi luoda teknologian keinoin samansuuruinen hiilivarasto kompensaatioksi alueelle.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Laukkanenjournalist, MSSc
Puh:+358 502589markku.laukkanen@audiomedia.fiSeppo JunnilaProfessori, kiinteistöliiketoimintaAalto-yliopisto
seppo.junnila@aalto.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli
Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol
Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli
Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli
Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää
Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli27.5.2025 12:17:40 EEST | Artikkeli
Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä. –Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa. Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahvilo
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme