Vanhemman antama tuki lisää itsensä heikoiksi kokevien lasten liikuntamäärää

Tämä maantieteellisesti edustava pitkittäistutkimus on ensimmäisiä, joka osoittaa, että vanhempien antama liikunnallinen tuki vaikuttaa lasten liikuntamäärään riippuen heidän käsityksistään omista liikuntataidoistaan. Tutkimuksessa liikunnallinen tuki käsitti vanhemman suoran välineellisen ja rahallisen tuen liikunnalle, liikuntaan kannustamisen sekä lapsen kanssa yhdessä liikkumisen.

– Liikuntataidoiltaan itsensä heikoiksi kokevat lapset vaikuttavat olevan erityisen riippuvaisia perheen liikuntaympäristöstä. Vanhempien suora tuki liikunnalle, kannustus ja yhdessä liikkuminen tarjoavat liikunnallisten tottumusten rakennuspalikoita erityisesti näille lapsille, toteaa yliopistonlehtori Arto Laukkanen.

Vanhempien tuki voi auttaa esimerkiksi onnistumisen kokemusten ja positiivisen palautteen saamisessa liikuntaleikeissä ja -peleissä.

– Heikoiksi itsensä kokevat lapset voivat myös luovuttaa taitojen harjoittelun muita lapsia aikaisemmin, jolloin vanhempien tuki voi auttaa jatkamaan, Laukkanen selventää.

Liikuntataidoiltaan itsensä hyviksi kokevilla lapsilla liikunnallinen tuki ei ennustanut myöhempää liikuntamäärää.

Tutkimuksessa huomioitiin useita alakouluiän liikunnallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten lapsen lähtötilanteen fyysinen aktiivisuus, ikä ja sukupuoli sekä vanhempien koulutustaso. Liikuntamäärää mitattiin lapsilla alakouluiässä toistettavina ja luotettavina pidetyillä kiihtyvyysantureilla, joita pidettiin vyötärölle kiinnitettyinä viikon ajan. Käsityksiä liikuntataidoista tutkittiin validoidulla kuvallisella kyselymittarilla. Kyselymittarilla kerättiin tietoa lasten käsityksistä omista taidoistaan motorisissa perustaidoissa eli juoksemisessa sekä hyppäämisen ja heittämisen taidoissa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, ettei vanhempien liikunnallinen tuki ennustanut lasten liikkumattomana viettämää aikaa. Löydös tukee aikaisempaa käsitystä siitä, että fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomana vietetty aika ovat erillisiä ja toisistaan suhteellisen riippumattomia käyttäytymisen muotoja.

Pitkittäistutkimuksen aineisto koostui Taitavat tenavat ja Liikkuva perhe -tutkimuksista. Molempiin tutkimuksiin osallistui 675 lasta ja heidän huoltajansa yhteensä 23 paikkakunnalta ja 97 koulusta ympäri Suomea. Lopullinen tutkimusjulkaisussa käytetty aineisto koostui 396 lapsesta ja heidän huoltajistaan, joita seurattiin tutkimuksessa kaksi kertaa keskimäärin kolmen vuoden aikana.

Alkuperäinen artikkeli

Arto Laukkanen, Donna Niemistö, Kaisa Aunola, Lisa M. Barnett, Arja Sääkslahti: Child perceived motor competence as a moderator between physical activity parenting and child objectively measured physical activity, Psychology of Sport and Exercise, Volume 67, 2023, https://doi.org/10.1016/j.psychsport.2023.102444.

Lisätietoja: 

Yliopistonlehtori Arto Laukkanen, arto.i.laukkanen@jyu.fi, 040 805 3611