Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla ennustaa: Suomen kilpailukyky pysyy vakaana lähivuosina

29.5.2023 00:01:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky on vakaa tänä ja ensi vuonna, ilmenee Etlan tuoreesta kilpailukykyennusteesta. Työvoimakustannusten kehitys parantaa kilpailukykyä tänä vuonna, kun taas valuuttakurssit heikentävät sitä. Kilpailijamaihin verrattuna Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde tänä vuonna paranee, mutta vastaavasti heikkenee ensi vuonna. Etla arvioi, että kustannuskilpailukyvyn paraneminen yhdellä prosentilla nostaa Suomen tavaraviennin määrää keskimäärin 0,95 prosenttia.
Kustannuskilpailukyvyn seuraaminen on tärkeää, koska kilpailukyky tukee viennin kehitystä ja siten talouskasvua ja työllisyyttä, korostaa laskelman laatinut Etlan tutkija Ville Kaitila.
Kustannuskilpailukyvyn seuraaminen on tärkeää, koska kilpailukyky tukee viennin kehitystä ja siten talouskasvua ja työllisyyttä, korostaa laskelman laatinut Etlan tutkija Ville Kaitila.

Suomen tuotannon kustannuskilpailukyvyn ennustetaan säilyvän vakaana tänä ja ensi vuonna. Tänä vuonna kustannuskilpailukyky heikkenee 0,2 prosenttia ja on muuttumaton ensi vuonna. Suhteessa euroalueeseen kilpailukyky vahvistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia ja heikkenee vastaavasti ensi vuonna.

Tuoreet luvut ilmenevät Etlan kustannuskilpailukykyennusteesta, jonka on laatinut Etlan tutkija ja ennusteryhmän jäsen Ville Kaitila. Etlan erikoisartikkelisarjassa julkaistu ”Kilpailukykynäkymät vakaat” (Erikoisartikkeli 2, Muut Julkaisut) perustuu Suomen osalta Etlan maaliskuussa julkaistuun suhdanne-ennusteeseen ja muiden maiden osalta EU-komission tuoreisiin toukokuun lukuihin.

Tänä vuonna Suomen kilpailukykyä parantaa työvoimakustannusten kehitys työtuntia kohden, kun taas valuuttakurssit heikentävät sitä. Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde paranee kilpailijamaihin verrattuna tänä vuonna kaksi prosenttia. Ensi vuonna kehitys kääntyy, kun vaihtosuhde heikkenee 1,6 prosenttia. Vaihtosuhteen paraneminen, eli vientihintojen nousu suhteessa tuontihintoihin, on hyvinvoinnin tasoa nostava tekijä.

Kustannuskilpailukyvyn seuraaminen on tärkeää, koska kilpailukyky tukee viennin kehitystä ja siten talouskasvua ja työllisyyttä, korostaa laskelman laatinut Ville Kaitila.

- Kilpailukyvystä on pidettävä huolta, jotta Suomen vienti pääsee kasvu-uralle heti, kun tämänhetkinen heikko tilanne väistyy ja vientimarkkinat piristyvät. Kun monet tulevan hallituskauden tärkeät tavoitteetkin riippuvat talouskasvun ja työllisyyden paranemisesta, on ensiarvoisen tärkeää pitää huolta kilpailukyvystä, ettemme putoa kilpailijamaiden vauhdista, Kaitila sanoo.

Etla on aiemmin arvioinut, että kustannuskilpailukyvyn paraneminen yhdellä prosentilla vuosina 1995–2019 nosti tavaraviennin määrää keskimäärin 0,95 prosenttia.

Liitteet (1 kpl): Kilpailukykynäkymät vakaat (Etla Erikoisartikkeli 2)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kustannuskilpailukyvyn seuraaminen on tärkeää, koska kilpailukyky tukee viennin kehitystä ja siten talouskasvua ja työllisyyttä, korostaa laskelman laatinut Etlan tutkija Ville Kaitila.
Kustannuskilpailukyvyn seuraaminen on tärkeää, koska kilpailukyky tukee viennin kehitystä ja siten talouskasvua ja työllisyyttä, korostaa laskelman laatinut Etlan tutkija Ville Kaitila.
Lataa
Tutkija Ville Kaitila
Tutkija Ville Kaitila
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.

Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.

Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.

Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote

Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye