Pellervon taloustutkimus PTT

Tutkimus: Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden edistäminen vaatii tasapainoilua – kaikille sopivaa yhtä kotimaista hillintätoimea ei ole

Jaa

Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden on ennustettu kasvavan moninkertaiseksi. Se vaatii kuitenkin paljon kompromisseja, sillä on vaikea luoda markkinaa, joka palvelisi yhtä aikaa yhteiskunnan etua sekä kuluttajien, yritysten ja tuottajien tavoitteita. Eri osapuolten suosimat hillintätoimet voivat olla ristiriitaisia ja tulokset hankalia todentaa. Kuluttajat puolestaan ovat kyselyn mukaan epätietoisia hiilimarkkinoiden toiminnasta ja suhtautuvat kriittisesti päästöjen kompensointiin.

Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimushankkeessa käytiin läpi kotimaisia, nykyisiä ja potentiaalisia maankäyttösektorin, metsän ja maatalouden hillintätoimia. Lisäksi tarkasteltiin kuluttajien ja yritysten näkemyksiä ilmastoyksiköiden ostamisesta ja käytöstä sekä maanomistajien ja viljelijöiden halukkuutta osallistua vapaaehtoisille hiilimarkkinoille.

”Erityisesti hillintätoimien pysyvyydessä, uskottavan perusuran määrittämisessä ja lisäisyyden osoittamisessa on selkeitä puutteita. Myös eri osapuolten tavoitteet ovat osittain ristikkäisiä, mutta on tärkeää löytää kompromisseja ja lisätä markkinoille osallistuvien tahojen määrää”, sanoo vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi.

Tutkimuksen mukaan yritykset haluaisivat ensisijaisesti kompensoida jäljelle jääviä päästöjään. Esteinä kotimaisten ilmastoyksiköiden käytölle on kuitenkin niiden laskeminen myös valtion ilmastotavoitteen hyväksi ja sen vaikutukset ostettujen yksiköiden käyttöön muun muassa yritysten hiilineutraaliustavoitteissa.

"Valtio kyllä haluaisi, että yritykset tukisivat vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, mutta yritysten täytyisi kokea saavansa siitä riittävästi hyötyä, kuten ne kokevat saavansa omien päästöjensä kompensoinnista", sanoo metsäekonomisti Matti Valonen.

Maanomistajia kiinnostavat eri hillintätoimet kuin yrityksiä ja kuluttajia

Maanomistajia vapaaehtoisille hiilimarkkinoille osallistumisessa houkuttelee erityisesti mahdollisuus saada lisätuloja tavanomaisen metsä- tai maatalouden harjoittamisen ohessa. Metsänomistajia houkuttelevat eniten sellaiset hillintätoimet, jotka lisäävät puuntuotantoa, ja viljelijöitä taas toimet, jotka nostavat raaka-ainetuotantoa.

”Tästä seuraa ristiriitoja, koska tuotannon lisääntyminen aiheuttaa ongelmia esimerkiksi suhteessa hillintätoimien lisäisyyteen sekä pysyvyyteen. Maanomistajille houkuttelevimmat hillintätoimet voivat siis olla varsin erilaisia kuin vapaaehtoisille hiilimarkkinoille soveltuvimmat toimet tai yritysten ja kuluttajien haluamat toimet”, kertoo metsäekonomisti Laura Aalto.

Kuluttajat innostuneempia kulutusmuutoksista kuin hiilimarkkinoista

Tutkimuksessa tehtiin loppuvuodesta 2022 kuluttajakysely, jossa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä vapaaehtoisista hiilimarkkinoista. Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi 2004 ihmistä. Vastaajat jakaantuivat väestöä hyvin edustavasti, ja aineisto on väestöpainotettu.

Tulokset osoittavat, että kuluttajille päästöjen kompensointi voi vaikuttaa viherpesulta, ja hiilimarkkinoihin liittyvä epätietoisuus on suurta. Hiilineutraaliuteen ja kompensointiin liittyvät väittämät herättävät yleisesti epäluottamusta kuluttajien keskuudessa. Kuluttajien asenteet ovat merkityksellisiä, koska ne vaikuttavat vuorostaan yritysten toimintaan.

Kyselyn perusteella suomalaisilla kuluttajilla on kuitenkin kiinnostusta vähentää omia päästöjään, mutta omien tottumusten muuttaminen on selvästi kompensaatioiden ostoa houkuttelevampaa. Vastaajista 63 % sanoi olevansa kiinnostunut vähentämään kulutustaan elääkseen ilmastoystävällisemmin, kun kompensaatiopalvelujen ostamisesta oli kiinnostunut vain 8 prosenttia. Vain joka kymmenes vastaaja ei olisi kiinnostunut muuttamaan omassa toiminnassaan mitään.

Vastaajista 70 % oli sitä mieltä, että kompensaatiolla viherpestään oman kulutuksen aiheuttamia päästöjä, mutta toisaalta 67 % piti hyvänä, että yritykset vähentävät kompensoinnin avulla ilmastovaikutuksiaan. Naiset pitivät kompensaatioita yleisemmin hyödyllisinä kuin miehet. Maaseudulla asuvat olivat muualla Suomessa asuvia kriittisempiä ja pitivät kompensaatioita keskimääräistä useammin viherpesuna ja oman kulutuksen haittojen siirtämisenä muiden vastuulle.

Raportti ”Vapaaehtoiset hiilimarkkinat maankäyttösektorilla - kehitys, kysyntä ja toimenpiteet Suomessa” on julkaistu PTT:n sivuilla osoitteessa
https://www.ptt.fi/julkaisut/vapaaehtoiset-hiilimarkkinat-maankayttosektorilla-kehitys-kysynta-ja-toimenpiteet-suomessa/

Tutkimushankkeessa julkaistaan vielä ensi vuoden alussa laajempi loppuraportti vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehityksestä. Hankkeen rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuus.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT

Selvitys: Kasvihuoneyrittäjillä on kiinnostusta kasvintuhoojavakuutuksiin tai -rahastoon – tuholaisriskien arvioidaan kasvavan jatkossa14.6.2024 09:01:49 EEST | Tiedote

Suomalaiset kasvihuoneyrittäjät ovat kiinnostuneita kasvintuhoojavakuutuksista tai kasvintuhoojarahastoon osallistumisesta, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Yrittäjät arvioivat virus- ja tuholaisriskien lisääntyvän, ja suuriin vahinkoihin on vaikea varautua taloudellisesti omin voimin. Tällä hetkellä kasvintuhoojariskiä vastaan ei ole Suomessa tarjolla vakuutustuotteita tai rahastoa.

Selvitys: Uusi EU-sääntely voi lisätä metsänomistajan hallintotaakkaa ja vähentää talouskäytössä olevaa metsäalaa – koko maan tasolla kustannukset jäisivät maltillisiksi5.6.2024 09:00:06 EEST | Tiedote

Metsiä koskevat EU:n uudet ja valmisteilla olevat asetukset sekä direktiivit voisivat kokonaisuudessaan lisätä metsänomistajan hallinnollista taakkaa. Joidenkin omistajien kohdalla ne voivat vähentää metsätalouden käytössä olevaa metsäalaa. Koko Suomen tasolla uuden sääntelyn aiheuttamat kustannukset jäisivät kuitenkin melko maltillisiksi. Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys tarkastelee seitsemän EU-direktiivin ja -asetuksen kokonaisvaikutuksia yksityismetsätalouteen Suomessa.

Selvitys: Rahavirta Suomen elintarvikeketjussa on kasvanut kituliaasti – uuden lisäarvon tuottaminen olisi tärkeää näivettymisen välttämiseksi16.5.2024 09:20:42 EEST | Tiedote

Suomen elintarvikeketjun rahavirta on kasvanut vuosina 2013–2022 vain vähän, kertoo tuore selvitys. Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Reinu econin raportin mukaan elintarvikeketju ei ole kyennyt tuottamaan kuluttajille mieluisia lisäarvotuotteita tai kilpailemaan tuontia vastaan. Samalla elintarvikeviennin kasvu on ollut vähäistä. Toimintaympäristö on kuitenkin ollut vaikea. Rahavirran kasvattaminen olisi tärkeää ketjun elinvoiman turvaamiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye