Luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hedelmöityshoitojen määrä kasvanut - hoidot eivät silti ole yhdenvertaisesti saavutettavia kaikille

Syntyvyys on Suomessa laskenut, mutta hedelmöityshoidoilla syntyneiden lasten määrä on kasvanut edellisvuosiin verrattuna. Vuonna 2021 hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saaneita lapsia syntyi 2883, mikä oli 6,1 % kaikista syntyneistä lapsista.
Edellisvuoteen verrattuna hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saaneita lapsia syntyi 470 enemmän. Tiedot selviävät THL:n 6.6.2023 julkaisemista hedelmöityshoitotilastoista.
Tilastojen mukaan hedelmöityshoitojen avulla ei kuitenkaan voida auttaa kaikkia lasta toivovia. Merkittävin hoitojen onnistumiseen vaikuttava tekijä on ikä. Alle 30-vuotiaille tehdyissä koeputkihedelmöityshoidoissa synnytykseen eteni 32,8 prosenttia tehdyistä alkionsiirroista. Yli 40-vuotiailla tämä luku oli 18,3 prosenttia.
Julkisen sektorin osuus lahjasoluhoidoista kasvanut
Lahjasoluhoitoja alettiin tarjota julkisella sektorilla vuonna 2019 nais-miespareille, itsellisille naisille ja sateenkaaripareille. Nykyään yhä suurempi osa lahjasoluhoidoista toteutetaan julkisella sektorilla. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2022 osuus oli 32,4 %, kun vuonna 2021 osuus oli 23,8 %. Julkisen sektorin osuus kaikista lahjasoluhoidoista olikin vuonna 2022 enemmän kuin koskaan aiemmin.
Lahjasoluhoidoilla alkunsa saaneiden lasten määrä on jatkanut kasvuaan. Vuonna 2019 heitä syntyi Suomessa 543, ja vuonna 2021 vastaava luku oli 776, mikä on 233 lasta enemmän. Vuonna 2022 toteutettujen hoitojen avulla syntyneiden lasten määrää ei vielä tiedetä.
– Yhä useampi julkisella puolella lahjasoluhoitojen avulla lasta toivova on saanut lapsen. On tärkeää, että yhteiskunta mahdollistaa lahjasoluhoitojen saatavuuden julkisella sektorilla. Tämä tukee yhdenvertaisuutta lapsitoiveen toteuttamisessa ja on selkeä viesti siitä, että lahjasoluhoidot ovat yksi lapsiperheellistymisen muoto muiden joukossa, sanoo tietoa ja vertaistukea lahjasoluperheille tarjoavan Helminauha-hankkeen hankevastaava Jenni Huhtala.
Sukusolujen luovuttajia tarvitaan
THL:n hedelmöityshoitotilastosta selviää, että sukusolujen lahjoittajien määrä laski hieman vuonna 2022, jolloin uusia lahjoittajia oli 691. Vuonna 2021 määrä oli 756.
Lahjasoluhoitojen tarjoaminen edellyttää sukusolujen lahjoittajia. Lahjoitetut sukusolut voivat olla siittiöitä, munasoluja tai alkioita.
Sukusolujen lahjoittajia tarvitaan yhä enemmän, koska myös lahjasoluhoitojen avulla lasta toivovien määrät ovat kasvussa. Sukusolujen lahjoittajia tarvitaan valtakunnallisesti niin julkisilla kuin yksityisilläkin hedelmöityshoitoklinikoilla.
Sukusolujen lahjoittajina voivat toimia perusterveet henkilöt. Lahjoittajiksi tarjoutuville tehdään klinikalla terveystarkastus ja heidät haastatellaan. Olennaista on halu auttaa lasta toivovia. Munasolulahjoittajien yläikäraja on yleisesti 35 vuotta ja sperman luovuttajien 40–45 vuotta.
Lahjoitusprosessi käynnistyy yhteydenotosta hoitoja tarjoavalle klinikalle.
Lahjasoluilla lasta toivova tai lapsen saanut, älä jää yksin!
Helminauha-hanke tarjoaa kattavasti tietoa ja vertaistukea lahjasoluhoitoja pohtiville, hoidoissa oleville ja lahjasolujen avulla lapsen saaneille. On tärkeää, ettei lahjasoluilla lapsiperheellistymiseen liittyvien kysymysten ja mahdollisten huolien kanssa jää yksin, vaan hakeutuu Helminauhan vertaistoiminnan pariin. Valtakunnallinen hanke on osa Lapsettomien yhdistys Simpukan toimintaa.
Vuonna 2022 aloitettiin 14 400 hoitoa
Ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 aloitettiin noin 14 400 hedelmöityshoitoa eli 6,1 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Vuonna 2021 määrä oli 15 300.
Vuoden 2021 hoitomäärä oli poikkeuksellisen korkea (+19,3 prosenttia edellisvuodesta), mihin lienee syynä koronaepidemian aiheuttamien jonojen purku. Hoitojen määrä laski vuonna 2020 hieman, kun valtaosa hedelmöityshoitoklinikoista keskeytti hoitojen antamisen muutamaksi kuukaudeksi keväällä 2020.
THL:n ennakkotietojen mukaan omilla sukusoluilla tehtyjen hedelmöityshoitojen määrä laski vuonna 2022 melko lähelle koronaepidemiaa edeltäviä määriä.
Vuonna 2021 tehdyistä kaikista hedelmöityshoidoista 18,4 prosenttia eteni lapsen syntymään. Hoidoista syntyi noin 2 880 lasta, mikä on arviolta 6,2 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista. Vuonna 2020 vastaava luku oli 4,9 prosenttia.
Lahjasoluhoidot
- Hedelmöityshoitoja, joissa käytetään lahjoitettuja sukusoluja, joita voivat olla siittiöt, munasolut tai alkio.
- Tarjotaan yksityisillä ja julkisilla hedelmöityshoitoklinikoilla nais-miespareille, itsellisille naisille ja sateenkaaripareille.
- Säädellään hedelmöityshoitolailla, joka takaa lapsen oikeuden saada täysi-ikäisenä tietää sukusolujen lahjoittajan henkilöllisyyden.
- Hoitoprosessiin kuuluu lahjasoluneuvonta. Hoidot suunnitellaan aina yksilöllisesti.
Lähde: THL, Hedelmöityshoitotilasto 2021–2022
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenni HuhtalaHankevastaavaHelminauha-hanke
Helminauha-hankkeen verkostot, vaikuttaminen ja asiantuntijaluennot.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevantie 7 C
33100 TAMPERE
+358 400 844 823http://www.simpukka.info/
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Valtakunnallisesti toimivan Simpukan toimisto sijaitsee Tampereella.
Tiedämme, miltä lapsettomuus tuntuu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Suomeen on saatava sijaissynnytyslainsäädäntö - Georgia kieltää sijaissynnytysjärjestelyt ulkomaalaisilta25.9.2023 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomesta on hakeuduttu sijaissynnytysprosessiin erityisesti Ukrainaan, Venäjälle ja Georgiaan. Näiden maiden käyttö ei ole enää mahdollista. Ei-kaupallisten sijaissynnytysten salliminen Suomessa mahdollistaisi lapsitoiveen muun muassa toistuvia keskenmenoja kokeneille, kohduttomille, itsellisille miehille ja miespareille, muistuttaa Lapsettomien yhdistys Simpukka ry.
Bonusvanhemman lapsettomuussurua vähätellään: “Onhan teillä jo lapsia”4.9.2023 06:00:00 EEST | Tiedote
Tahatonta lapsettomuutta kokevan bonusvanhemman lapsitoivetta vähätellään usein. Tyhjän sylin kokemus voi olla kipeä vaikka sylissä olisikin puolison lapsia. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ja Suomen Uusperheiden Liitto ry pyytävät huomioimaan, että perhe-elämänkin keskellä voi kokea suurta surua lapsettomuudesta.
Sairausajan palkka lapsettomuushoitojen ajalta: työnantaja viestii TESsissä arvopohjaansa9.8.2023 15:10:19 EEST | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry pitää lapsettomuushoitojen nostamista Solita Oy:n työehtosopimukseen ilahduttavana ja tärkeänä asiana. Kyseessä on lyhyellä aikavälillä kolmas Simpukan tietoon tullut lapsettomuushoitojen huomioiminen TESissä.
Simpukka ja Sateenkaariperheet: Sijaissynnytys parantaisi lapsiperheellistymisen mahdollisuuksia2.6.2023 13:28:36 EEST | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n ja Sateenkaariperheet r:n mukaan Suomessa tulee olla yhdenvertaiset lapsiperheellistymisen mahdollisuudet kaikille lasta toivoville. Sijaisynnytysjärjestelyjen sääntely tukisi yhdenvertaisia lapsiperheellistymisen mahdollisuuksia Suomessa.
Simpukka ry:n kyselyraportti paljasti merkittäviä puutteita keskenmenojen hoidossa - Käypä hoito -suosituksen valmistelu alkamassa30.5.2023 08:26:04 EEST | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n kyselyraportin mukaan keskenmenon kokeneiden hoito terveydenhuollossa on puutteellista. Joka kymmenes kokee jääneensä täysin hoidotta. Simpukka on mukana valmistelemassa Duodecimin Käypä hoito -suositusta ”Alkuraskauden verenvuoto, keskenmeno ja toistuva keskenmeno”.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme