KHO arvioi katselmuksella Kittilän kultakaivoksen ympäristövaikutuksia

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt kaivosyhtiölle ympäristöluvan Kittilän kultakaivoksen toimintaan ja sen laajentamiseen sekä vesitalousluvan vesitaloushankkeisiin. Lisäksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt kaivosyhtiölle ympäristöluvan kaivannaisjätteen jätealueen (CIL2-rikastushiekka-altaan) laajentamiseen patoja korottamalla sekä runsasrikkisen sivukiven hyödyntämiseen patorakenteissa. Molemmissa päätöksissä on sallittu toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta. Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut aluehallintoviraston päätökset ja palauttanut asiat aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Muutoksenhakijoina korkeimmassa hallinto-oikeudessa ovat Agnico Eagle Finland Oy, Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry ja Vesiluonnon puolesta ry. Agnico Eagle Finland on vaatinut KHO:ssa, että Vaasan hallinto-oikeuden päätökset kumotaan ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökset saatetaan voimaan. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ja Vesiluonnon puolesta ovat vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden päätökset kumotaan siltä osin kuin asiat on palautettu Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi ja yhtiön ympäristölupahakemukset hylätään.

Katselmukselle on kutsuttu valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta pyytäneet muutoksenhakijat, viranomaiset sekä muut asianosaiset. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta katselmukselle osallistuvat ratkaisukokoonpanon puheenjohtaja oikeusneuvos Riitta Mutikainen, oikeusneuvokset Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Jukka Horppila sekä asian esittelijä, esittelijäneuvos Päivi Korkeakoski.

Asiaa ei ratkaista katselmuksella, vaan myöhemmin KHO:n istunnossa. Ratkaisu perustuu katselmushavaintojen lisäksi asiassa aikaisemmin saatuun kirjalliseen selvitykseen.

KHO järjestää katselmuksia harvoin

Korkein hallinto-oikeus tekee tarvittaessa katselmuksia esimerkiksi yhteiskunnallisesti, kulttuurisesti ja luonnonsuojelullisesti tärkeissä asioissa. Katselmuksessa oikeuden jäsenet pystyvät paikan päällä arvioimaan ja tekemään havaintoja esimerkiksi maisemasta, luonnonesiintymistä tai rakennuksista. Tarkoitus on, että oikeus saa mahdollisimman kattavan näkemyksen päätöksenteon tueksi.

Korkein hallinto-oikeus järjestää katselmuksia harvoin, vain muutamia vuosittain. Katselmus ei ole suullinen käsittely, mutta osapuolet voivat sen yhteydessä kiinnittää oikeuden jäsenten huomiota tärkeinä pitämiinsä näkökohtiin. Korkeimman hallinto-oikeuden käsittely on pääasiassa kirjallista.