Robotit, droonit ja kamerat saapuvat sokerijuurikaspellolle

– Robotti jaksaa työskennellä pellolla aurinkoisena päivänä kellon ympäri ja tehostaa viljelyurakkaa huomattavasti. Se kulkee keskimäärin 900 metriä tunnissa ja kitkee hehtaarin kokoisen peltoalueen parhaimmillaan viidessä tunnissa, kertoo Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen johtaja Susanna Muurinen.
Robotin toiminta perustuu GPS-teknologiaan. Robotti muistaa kylvämänsä siemenen sijainnin ja osaa kitkeä rikkakasvit sekä rivien sisällä että niiden välissä. Tämä vähentää kemiallisen rikkakasvitorjunnan tarvetta ja mahdollistaa varhaiskevään kuorettumien eli kovettuneen maan pinnan rikkomisen.
– Peltorobotit ovat vielä harvinaisia Suomessa, ja tällä hetkellä SjT:n FarmDroid-robotti on Suomen ainoa. Muualla Euroopassa robotteja hyödynnetään kuitenkin jo enemmän myös sokerijuurikkaan viljelyssä ja uskon, että robotit tulevat jossain vaiheessa myös Suomen sokerijuurikaspelloille.
Myös kameraohjattu haraus helpottaa työtä. Edelleen tarvitaan traktori ja kuljettaja, mutta kamera lisää tarkkuutta, ajon nopeutta ja harauksen tehokkuutta.
Ruiskudroonit täsmäviljelyn apuna
Sokerijuurikkaan viljelyä ovat tulossa helpottamaan myös ruiskudroonit, joilla peltoa pystyy ruiskuttamaan tehokkaasti ja tarkasti. Droonit ovat yleisessä käytössä esimerkiksi Japanissa ja Kiinassa, mutta EU:ssa maatalousdrooneja koskeva lainsäädäntö on vielä valmisteilla: tällä hetkellä niillä ei saa levittää kasvinsuojeluaineita, kun taas lannoituskäytössä ne ovat sallittuja.
– Ruiskudroonien etu on se, että ne mahdollistavat täsmälannoituksen umpikasvustoon. Tällöin kasveja ei tallata turhaan ja lannoitusainetta kuluu vähemmän, kertoo Susanna Muurinen.
Ilmastoystävällinen sokerijuurikas
Sokerijuurikas on yksi tehokkaimmista hiilidioksidia ilmasta sitovista viljelykasveista Suomessa.
– Sokerijuurikkaan hyvä hiilensidontakapasiteetti on monelle yllätys. Sokerijuurikas tuottaa ison biomassan, joka sitoo hiilidioksidia. Hiiltä sitoutuu juurikkaaseen, naatteihin ja juuriin. Hehtaaria kohden peltoon jää keskimäärin 25–30 tonnia biomassaa palauttamaan poistunutta hiiltä ja kartuttamaan maaperän hiilivarastoa. Sokerijuurikkaan etuna on myös pitkään syksylle jatkuva kasvu, kertoo Susanna Muurinen.
Sokerijuurikkaalla on myös tärkeä rooli viljelykierrossa. Suomalainen viljelykasvilajisto on Keski-Eurooppaan nähden niukempi, ja sokerijuurikas on yksi potentiaalisimmista viljelykiertoa monipuolistavista kasveista. Sokerijuurikas on erittäin hyvä esikasvi muun muassa viljoille.
Vireä 70-vuotias
SjT täyttää tänä vuonna 70 vuotta, ja sitä juhlistettiin 14. kesäkuuta järjestetyssä Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen 70-vuotispeltopäivässä Paimion Meltolassa. Tilaisuudessa esiteltiin uusinta maatalousteknologiaa ja viimeisimpiä tutkimustuloksia. Paikalla oli noin 300 viljelijää, alan tutkijaa ja vaikuttajaa.
– Oma tutkimuslaitos on merkittävä etu koko sokerijuurikastoimialalle. Laadukas, Suomen oloihin sovitettu ja kehityksen kärjessä oleva tutkimus on tärkeää, sillä haluamme lisätä sokerijuurikkaan viljelyalaa ja kasvattaa satotasoja Suomessa, kertoo maatalousjohtaja Fanni Heinonen Sucrokselta.
Sucros vastaa sokerijuurikkaan viljelyttämisestä yhteistyössä sopimusviljelijöidensä kanssa ja sokerijuurikkaan valmistuksesta sokeriksi Säkylän tehtaalla. Yhtiö on mukana Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen omistavassa säätiössä.
Faktalaatikko
- Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) on perustettu 1953 vastaamaan sokerijuurikkaan tutkimus- ja koetoiminnasta Suomessa.
- Paimiossa toimivan SjT:n tehtävänä on kehittää sokerijuurikkaan tutkimusta ja viljelyä Suomessa.
- SjT on mukana turvaamassa kotimaista sokerintuotantoa, yhtä Suomen huoltovarmuuden kannalta merkittävää tekijää.
- Sokerijuurikkaan viljelyala on yli 11 000 hehtaaria vuonna 2023, ja viljelijöitä on noin 560. Keskimääräinen viljelyala tilaa kohden on noin 20 hehtaaria.
- Tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 7 henkilöä.
- Tutkimuskeskuksen omistaa Sokerijuurikkaan Tutkimussäätiö sr.
- https://www.sjt.fi/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna Muurinen, johtaja, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus, p. 050 438 6191, susanna.muurinen@sjt.fi
Fanni Heinonen, maatalousjohtaja, Sucros Oy, p. 044 509 0491, fanni.heinonen@nordzucker.com
Kuvat


Tietoja julkaisijasta
Idea Groupissa työskentelee yli 30 viestinnän, tapahtumien ja markkinoinnin asiantuntijaa. Yritys on perustettu vuonna 2021, kun pitkän linjan toimijat Viestintätoimisto Telegraafi ja tapahtumatoimisto Tapahtumallinen yhdistivät osaamisensa. Toimistomme sijaitsevat Helsingissä ja Turussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Idea Group
Eurooppalaiset astronautit seuraavat jatkossa säteilyaltistustaan suomalaisen ASRO:n mittalaitteilla16.4.2025 08:07:00 EEST | Tiedote
Aboa Space Research Oy:n (ASRO) säteilymonitorit matkasivat vuoden 2022 lopulla kohti Kuuta Nasan Orion-avaruusaluksen matkassa ja keräsivät tietoa avaruuden säteilyolosuhteista. ASRO aikoo keskittyä toiminnassaan erityisesti säteilymittauslaitteiden jatkokehitykseen ja avaruudessa tarvittavaan mikroskooppiteknologiaan.
Abomics ja Multirec yhdistivät voimansa – fuusio voimaan vuoden 2025 alusta13.1.2025 10:46:25 EET | Tiedote
Abomics Oy ja Multirec Oy ovat yhdistäneet toimintonsa 1. tammikuuta 2025 alkaen. Fuusion myötä kahden alansa huippuosaajan asiantuntemus tuodaan yhteen, ja yhdistynyt organisaatio voi tarjota entistä kattavampia ratkaisuja terveydenhuollon ja lääkealan toimijoille.
Turun Kauppaopetussäätiöltä yli 250 000 euroa tukea alueen kaupalliseen koulutukseen ja tutkimukseen20.12.2024 08:56:35 EET | Tiedote
Kaupallista opetusta ja alan opiskelua Turussa edistävä Turun Kauppaopetussäätiö on jälleen jakanut apurahoja turkulaisten korkeakoulujen kauppatieteellisen alan jatko-opiskelijoille ja tutkijoille. Tutkimusapurahojen summa 194 500 euroa on säätiön historian suurin. Tutkimusapurahojen ohella säätiö jakoi ensimmäistä kertaa matka-apurahoja jatko-opiskelijoille ja tutkijoille, yhteismäärältään lähes 35 000 euroa. Lisäksi säätiö on tänä vuonna jakanut stipendeinä yhteensä 25 000 euroa opiskelijoille, jotka suorittavat kaupallisen alan tutkintoa turkulaisissa oppilaitoksissa.
Faron Pharmaceuticalsin uusimmat tutkimustulokset julkistetaan johtavassa verisyöpäkokouksessa Yhdysvalloissa – hoito tehosi 80 prosentilla potilaista27.11.2024 10:49:10 EET | Tiedote
Faron Pharmaceuticals julkaisee kokeellisen lääkkeen bexmarilimabin faasin 2 tuloksia myelodysplastisen syndrooman (MDS) hoidossa. Ne vahvistavat faasien 1 ja 2 aikaisemmin saadut positiiviset tulokset hoitoon reagoimattomilla MDS-potilailla. Tutkimuksessa mukana olevista 20 MDS-potilaasta 16 sai hoitovasteen. He eivät ole saaneet apua nykyisestä standardihoidosta, eikä heille ole tarjolla tehokkaita hoitovaihtoehtoja. Uudet tulokset julkistetaan American Society of Hematologyn (ASH) 66. vuosikokouksessa.
Sami Miettinen ohjaa Abomicsin kohti kansainvälistä kasvua yksilöllisen lääketieteen alalla4.10.2024 11:10:38 EEST | Tiedote
Farmakogenetiikan ja yksilöllisen lääketieteen asiantuntija Abomics Oy sai toukokuussa uudeksi toimitusjohtajakseen Sami Miettisen, joka on tehnyt 25 vuoden uran kansainvälisissä terveydenalan tehtävissä. Hän näkee yrityksellä merkittäviä kasvun mahdollisuuksia niin Suomessa kuin ulkomailla. Abomicsin tarjoamien farmakogenetiikan palvelujen avulla lääkehoito ja annostukset voidaan yksilöidä potilaiden genetiikan pohjalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme