Robotit, droonit ja kamerat saapuvat sokerijuurikaspellolle

– Robotti jaksaa työskennellä pellolla aurinkoisena päivänä kellon ympäri ja tehostaa viljelyurakkaa huomattavasti. Se kulkee keskimäärin 900 metriä tunnissa ja kitkee hehtaarin kokoisen peltoalueen parhaimmillaan viidessä tunnissa, kertoo Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen johtaja Susanna Muurinen.

Robotin toiminta perustuu GPS-teknologiaan. Robotti muistaa kylvämänsä siemenen sijainnin ja osaa kitkeä rikkakasvit sekä rivien sisällä että niiden välissä. Tämä vähentää kemiallisen rikkakasvitorjunnan tarvetta ja mahdollistaa varhaiskevään kuorettumien eli kovettuneen maan pinnan rikkomisen.

– Peltorobotit ovat vielä harvinaisia Suomessa, ja tällä hetkellä SjT:n FarmDroid-robotti on Suomen ainoa. Muualla Euroopassa robotteja hyödynnetään kuitenkin jo enemmän myös sokerijuurikkaan viljelyssä ja uskon, että robotit tulevat jossain vaiheessa myös Suomen sokerijuurikaspelloille.

Myös kameraohjattu haraus helpottaa työtä. Edelleen tarvitaan traktori ja kuljettaja, mutta kamera lisää tarkkuutta, ajon nopeutta ja harauksen tehokkuutta.

Ruiskudroonit täsmäviljelyn apuna

Sokerijuurikkaan viljelyä ovat tulossa helpottamaan myös ruiskudroonit, joilla peltoa pystyy ruiskuttamaan tehokkaasti ja tarkasti. Droonit ovat yleisessä käytössä esimerkiksi Japanissa ja Kiinassa, mutta EU:ssa maatalousdrooneja koskeva lainsäädäntö on vielä valmisteilla: tällä hetkellä niillä ei saa levittää kasvinsuojeluaineita, kun taas lannoituskäytössä ne ovat sallittuja.

– Ruiskudroonien etu on se, että ne mahdollistavat täsmälannoituksen umpikasvustoon. Tällöin kasveja ei tallata turhaan ja lannoitusainetta kuluu vähemmän, kertoo Susanna Muurinen.

Ilmastoystävällinen sokerijuurikas

Sokerijuurikas on yksi tehokkaimmista hiilidioksidia ilmasta sitovista viljelykasveista Suomessa.

– Sokerijuurikkaan hyvä hiilensidontakapasiteetti on monelle yllätys. Sokerijuurikas tuottaa ison biomassan, joka sitoo hiilidioksidia. Hiiltä sitoutuu juurikkaaseen, naatteihin ja juuriin. Hehtaaria kohden peltoon jää keskimäärin 25–30 tonnia biomassaa palauttamaan poistunutta hiiltä ja kartuttamaan maaperän hiilivarastoa. Sokerijuurikkaan etuna on myös pitkään syksylle jatkuva kasvu, kertoo Susanna Muurinen.

Sokerijuurikkaalla on myös tärkeä rooli viljelykierrossa. Suomalainen viljelykasvilajisto on Keski-Eurooppaan nähden niukempi, ja sokerijuurikas on yksi potentiaalisimmista viljelykiertoa monipuolistavista kasveista. Sokerijuurikas on erittäin hyvä esikasvi muun muassa viljoille.

Vireä 70-vuotias

SjT täyttää tänä vuonna 70 vuotta, ja sitä juhlistettiin 14. kesäkuuta järjestetyssä Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen 70-vuotispeltopäivässä Paimion Meltolassa. Tilaisuudessa esiteltiin uusinta maatalousteknologiaa ja viimeisimpiä tutkimustuloksia. Paikalla oli noin 300 viljelijää, alan tutkijaa ja vaikuttajaa.

– Oma tutkimuslaitos on merkittävä etu koko sokerijuurikastoimialalle. Laadukas, Suomen oloihin sovitettu ja kehityksen kärjessä oleva tutkimus on tärkeää, sillä haluamme lisätä sokerijuurikkaan viljelyalaa ja kasvattaa satotasoja Suomessa, kertoo maatalousjohtaja Fanni Heinonen Sucrokselta.

Sucros vastaa sokerijuurikkaan viljelyttämisestä yhteistyössä sopimusviljelijöidensä kanssa ja sokerijuurikkaan valmistuksesta sokeriksi Säkylän tehtaalla. Yhtiö on mukana Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen omistavassa säätiössä.

Faktalaatikko

• Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) on perustettu 1953 vastaamaan sokerijuurikkaan tutkimus- ja koetoiminnasta Suomessa.
• Paimiossa toimivan SjT:n tehtävänä on kehittää sokerijuurikkaan tutkimusta ja viljelyä Suomessa.
• SjT on mukana turvaamassa kotimaista sokerintuotantoa, yhtä Suomen huoltovarmuuden kannalta merkittävää tekijää.
• Sokerijuurikkaan viljelyala on yli 11 000 hehtaaria vuonna 2023, ja viljelijöitä on noin 560. Keskimääräinen viljelyala tilaa kohden on noin 20 hehtaaria.
• Tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 7 henkilöä.
• Tutkimuskeskuksen omistaa Sokerijuurikkaan Tutkimussäätiö sr.
• https://www.sjt.fi/