Idea Group

Robotit, droonit ja kamerat saapuvat sokerijuurikaspellolle

Jaa
Uusi teknologia valtaa alaa myös sokerijuurikaspellolla. Peltorobotti kylvää ja kitkee, drooni täsmälannoittaa ja kameralla varustettu hara auttaa tunnistamaan ja poistamaan rikkakasveja sokerijuurikasrivistä. Tulevaisuudessa teknologia helpottaa merkittävästi viljelijän työtä ja tehostaa viljelyä. Koneet esiteltiin Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen (SjT) 70-vuotispeltopäivässä 14. kesäkuuta.
FarmDroid-peltorobotti työssään sokerijuurikaspellolla. Kuva: SjT
FarmDroid-peltorobotti työssään sokerijuurikaspellolla. Kuva: SjT

– Robotti jaksaa työskennellä pellolla aurinkoisena päivänä kellon ympäri ja tehostaa viljelyurakkaa huomattavasti. Se kulkee keskimäärin 900 metriä tunnissa ja kitkee hehtaarin kokoisen peltoalueen parhaimmillaan viidessä tunnissa, kertoo Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen johtaja Susanna Muurinen.

Robotin toiminta perustuu GPS-teknologiaan. Robotti muistaa kylvämänsä siemenen sijainnin ja osaa kitkeä rikkakasvit sekä rivien sisällä että niiden välissä. Tämä vähentää kemiallisen rikkakasvitorjunnan tarvetta ja mahdollistaa varhaiskevään kuorettumien eli kovettuneen maan pinnan rikkomisen.

– Peltorobotit ovat vielä harvinaisia Suomessa, ja tällä hetkellä SjT:n FarmDroid-robotti on Suomen ainoa. Muualla Euroopassa robotteja hyödynnetään kuitenkin jo enemmän myös sokerijuurikkaan viljelyssä ja uskon, että robotit tulevat jossain vaiheessa myös Suomen sokerijuurikaspelloille.

Myös kameraohjattu haraus helpottaa työtä. Edelleen tarvitaan traktori ja kuljettaja, mutta kamera lisää tarkkuutta, ajon nopeutta ja harauksen tehokkuutta.

Ruiskudroonit täsmäviljelyn apuna

Sokerijuurikkaan viljelyä ovat tulossa helpottamaan myös ruiskudroonit, joilla peltoa pystyy ruiskuttamaan tehokkaasti ja tarkasti. Droonit ovat yleisessä käytössä esimerkiksi Japanissa ja Kiinassa, mutta EU:ssa maatalousdrooneja koskeva lainsäädäntö on vielä valmisteilla: tällä hetkellä niillä ei saa levittää kasvinsuojeluaineita, kun taas lannoituskäytössä ne ovat sallittuja.

– Ruiskudroonien etu on se, että ne mahdollistavat täsmälannoituksen umpikasvustoon. Tällöin kasveja ei tallata turhaan ja lannoitusainetta kuluu vähemmän, kertoo Susanna Muurinen.

Ilmastoystävällinen sokerijuurikas

Sokerijuurikas on yksi tehokkaimmista hiilidioksidia ilmasta sitovista viljelykasveista Suomessa.

– Sokerijuurikkaan hyvä hiilensidontakapasiteetti on monelle yllätys. Sokerijuurikas tuottaa ison biomassan, joka sitoo hiilidioksidia. Hiiltä sitoutuu juurikkaaseen, naatteihin ja juuriin. Hehtaaria kohden peltoon jää keskimäärin 25–30 tonnia biomassaa palauttamaan poistunutta hiiltä ja kartuttamaan maaperän hiilivarastoa. Sokerijuurikkaan etuna on myös pitkään syksylle jatkuva kasvu, kertoo Susanna Muurinen.

Sokerijuurikkaalla on myös tärkeä rooli viljelykierrossa. Suomalainen viljelykasvilajisto on Keski-Eurooppaan nähden niukempi, ja sokerijuurikas on yksi potentiaalisimmista viljelykiertoa monipuolistavista kasveista. Sokerijuurikas on erittäin hyvä esikasvi muun muassa viljoille.

Vireä 70-vuotias

SjT täyttää tänä vuonna 70 vuotta, ja sitä juhlistettiin 14. kesäkuuta järjestetyssä Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen 70-vuotispeltopäivässä Paimion Meltolassa. Tilaisuudessa esiteltiin uusinta maatalousteknologiaa ja viimeisimpiä tutkimustuloksia. Paikalla oli noin 300 viljelijää, alan tutkijaa ja vaikuttajaa.

– Oma tutkimuslaitos on merkittävä etu koko sokerijuurikastoimialalle. Laadukas, Suomen oloihin sovitettu ja kehityksen kärjessä oleva tutkimus on tärkeää, sillä haluamme lisätä sokerijuurikkaan viljelyalaa ja kasvattaa satotasoja Suomessa, kertoo maatalousjohtaja Fanni Heinonen Sucrokselta.

Sucros vastaa sokerijuurikkaan viljelyttämisestä yhteistyössä sopimusviljelijöidensä kanssa ja sokerijuurikkaan valmistuksesta sokeriksi Säkylän tehtaalla. Yhtiö on mukana Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen omistavassa säätiössä.

Faktalaatikko

  • Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) on perustettu 1953 vastaamaan sokerijuurikkaan tutkimus- ja koetoiminnasta Suomessa.
  • Paimiossa toimivan SjT:n tehtävänä on kehittää sokerijuurikkaan tutkimusta ja viljelyä Suomessa.
  • SjT on mukana turvaamassa kotimaista sokerintuotantoa, yhtä Suomen huoltovarmuuden kannalta merkittävää tekijää.
  • Sokerijuurikkaan viljelyala on yli 11 000 hehtaaria vuonna 2023, ja viljelijöitä on noin 560. Keskimääräinen viljelyala tilaa kohden on noin 20 hehtaaria.
  • Tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 7 henkilöä.
  • Tutkimuskeskuksen omistaa Sokerijuurikkaan Tutkimussäätiö sr.
  • https://www.sjt.fi/ 

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Susanna Muurinen, johtaja, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus, p. 050 438 6191, susanna.muurinen@sjt.fi
Fanni Heinonen, maatalousjohtaja, Sucros Oy, p. 044 509 0491, fanni.heinonen@nordzucker.com

Kuvat

FarmDroid-peltorobotti työssään sokerijuurikaspellolla. Kuva: SjT
FarmDroid-peltorobotti työssään sokerijuurikaspellolla. Kuva: SjT
Lataa
FarmDroid-peltorobotti työssään sokerijuurikaspellolla. Kuva: SjT
FarmDroid-peltorobotti työssään sokerijuurikaspellolla. Kuva: SjT
Lataa
Ilmastoystävällinen sokerijuurikas sitoo tehokkaasti hiilidioksidia ilmasta. Kuva: SjT
Ilmastoystävällinen sokerijuurikas sitoo tehokkaasti hiilidioksidia ilmasta. Kuva: SjT
Lataa
Sokerijuurikkaalla on tärkeä rooli myös viljelykierrossa. Kuva: SjT
Sokerijuurikkaalla on tärkeä rooli myös viljelykierrossa. Kuva: SjT
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Idea Group
Idea Group

20100 TURKU

https://ideagroup.fi

Idea Groupissa työskentelee yli 30 viestinnän, tapahtumien ja markkinoinnin asiantuntijaa. Yritys on perustettu vuonna 2021, kun pitkän linjan toimijat Viestintätoimisto Telegraafi ja tapahtumatoimisto Tapahtumallinen yhdistivät osaamisensa. Toimistomme sijaitsevat Helsingissä ja Turussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Idea Group

MEDIEINJBUDAN TILL BAKGRUNDSINFO ons. 24.4 kl. 9.30–11: MS-sjukdomsbilden uppdateras12.4.2024 08:10:06 EEST | Kutsu

Idag får personer med MS helt andra framtidsutsikter än för till exempel 10 år sedan. Behandlingen för sjukdomen har utvecklats kraftigt. Forskarsamfundet har uppnått genombrott i att få reda på sjukdomens uppkomstmekanism. Samtidigt insjuknar allt fler i MS. Finlands Neuroförbund och Finlands MS-stiftelse bjuder in journalister till ett bakgrundsinfotillfälle via Teams. På programmet står de färskaste uppgifterna om incidens, behandling och prognos av multipel skleros (MS), samt om forskningen. Samtidigt publiceras MS-stiftelsens forskningsfinansiering för år 2024. Vid slutet av evenemanget har journalisterna möjlighet att ställa frågor till experter. Tillfället är endast avsett för medierepresentanter. Kl. 9.30 Välkomsttal Helena Ylikylä-Leiva, verkställande direktör, Finlands Neuroförbund rf Vad innebär det att insjukna i MS idag? Juha-Pekka Erälinna, docent i neurologi, styrelseordförande, Finlands Neuroförbund rf MS i Finland och resten av världen – senaste fakta Merja Soilu-Hänni

KUTSU TAUSTAINFOON MEDIALLE ke 24.4. klo 9.30–11: Kuva MS-taudista päivittyy12.4.2024 08:10:06 EEST | Kutsu

MS-tautiin sairastuvalle avautuu tänään aivan erilainen näkymä tulevaan kuin vaikkapa 10 vuotta sitten. Sairauden lääkehoito on kehittynyt voimakkaasti. Tiedeyhteisö on saavuttanut läpimurtoja sairauden syntymekanismin selvittämisessä. Samaan aikaan MS-tautia sairastavia on yhä enemmän. Neuroliitto ja Suomen MS-säätiö kutsuvat toimittajat taustoittavaan infotilaisuuteen Teamsin välityksellä. Luvassa on tuoreinta tietoa multippeliskleroosin eli MS-taudin esiintyvyydestä, hoidosta ja ennusteesta sekä tutkimuksesta. Samassa yhteydessä julkistetaan Suomen MS-säätiön vuoden 2024 tutkimusapurahat. Toimittajilla on mahdollisuus esittää asiantuntijoille kysymyksiä tilaisuuden lopussa. Tilaisuus on suunnattu vain median edustajille. Klo 9.30 Tilaisuuden avaus Helena Ylikylä-Leiva, toimitusjohtaja, Neuroliitto ry Mitä MS-tautiin sairastuminen tarkoittaa tänään? Juha-Pekka Erälinna, neurologian dosentti, hallituksen puheenjohtaja, Neuroliitto ry MS-tauti Suomessa ja maailmalla - päivitetyt faktat

Faron Pharmaceuticals julkaisee jälleen rohkaisevia testituloksia verisyöpien hoidossa – 87,5 % R/R MDS-potilaista sai kliinisen hyödyn18.3.2024 09:08:20 EET | Tiedote

Faron Pharmaceuticalsin kokeellisen bexmarilimab-lääkkeen faasin I tutkimuksesta on julkaistu lisää erinomaisia tuloksia. BEXMAB-tutkimuksessa tutkitaan Faronin kehittämän bexmarilimab-täsmäimmunoterapian tehoa useisiin pahanlaatuisiin hematologisiin kasvaimiin eli verisyöpiin. Tutkimuksen 1. vaiheessa hoidettujen MDS-potilaiden hoitovasteet ovat säilyneet vahvoina: hoidetuista R/R MDS-leukemiapotilaista 87,5 prosenttia (7/8) sai kliinisen hyödyn. Valtaosa potilaista on edelleen elossa ja mukana tutkimuksessa, joten ei tarkkaa arviota hoitovasteen kestosta voi vielä antaa, mutta tämänhetkinen arvioitu elinajanennuste ylittää nykyiset odotusarvot.

Harvinaissairauksien päivä nostaa tasa-arvon tapetille: korjataanko lääkkeiden erikoiskorvattavuuden epäkohta 15 vuoden odotuksen jälkeen?29.2.2024 12:45:57 EET | Tiedote

Sosiaali- ja terveysministeriölle luovutettu aloite tähtää harvinaissairauksia sairastavien potilaiden yhdenvertaisuuden parantamiseen Suomessa. Aloitteen hyväksyminen mahdollistaisi ylemmän erityiskorvattavuuden hakemisen harvinaissairauksien hoitoon tarkoitetuille lääkkeille ilman todellisia lisäkustannuksia valtiolle.

Korona räjäytti lääkinnällisten tutkimusvalaisimien kysynnän – Merivaaran tuotanto viedään käsistä29.1.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Lojer-konsernin tytäryhtiö Merivaara on lisännyt Q-Flow-leikkausalivalaisimien sarjaan kaksi uutta valaisinta, jotka soveltuvat leikkaussalien lisäksi monenlaisiin potilas- ja toimenpidehuoneisiin. Suomessa suunnitellut ja valmistetut valaisimet ovat tällä hetkellä erittäin kysyttyjä eri puolilla maailmaa, sillä hoitojonoja puretaan kaikkialla koronan jälkeen myös leikkaussalien ulkopuolella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye